Demareiden sikailut

Toisaalta tanskalaiset ovat kautta historian joutuneet olemaan aika ketteriä liikkeissään. Maan sijainti ja aika olemattomat luonnonvarat ovat ohjanneet kansan kaupan piiriin ja siinä täytyy olla ketterä liikkumaan muutosten mukana. Lähtökohtaisesti tanskalaiset ovat kauppa-kansa ja maassa on merkittävä määrä suuria yrityksiä.
No samaa on varmaan ilmennyt politiikassakin - on pakko olla ketterä ja valmis muutoksiin. Mulle tämä näkyy nopeana korjausliikkeenä jos tarvetta ilmenee.

Kannattaa kuunnella Sanna Suvanto-Harsaeen juttuja milloin vaan mahdollista. Hallitusammattilainen joka asuu Tanskassa ja osaa verrata päätöksenteon kulttuuria maidemme välillä. Tuosta linkistä hieman tunnelmaa https://areena.yle.fi/1-73939333

Jostain syystä Tanska ja Hollanti, Irlanti ja myös Ruotsi kykenevät tekemään talouspoliittiset korjausliikkeet paljon nopeammin kun Suomi. No, Suomi teki sitten turvallisuuspolitiikassa nopean liikkeen kun liittyi Natoon mutta muuten on reformien tekeminen ja johtopäätösten vetäminen ollut vähän tuskaista.
 
Viimeksi muokattu:
Jostain syystä Tanska ja Hollanti, Irlanti ja myös Ruotsi kykenevät tekemään talouspoliittiset korjausliikkeet paljon nopeammin kun Suomi. No, Suomi teki sitten turvallisuuspolitiikassa nopean liikkeen kun liittyi Natoon mutta muuten on reformien tekeminen ja johtopäätösten vetäminen ollut vähän tuskaista.
Björn Wahlroos sanoi, että yksi selitys, miksi Tanskassa ja Ruotsissa ollaan valmiita tuloeroja kasvattaviin talousuudistuksiin helpommin kuin Suomessa ja Norjassa, saattaa olla se, että Tanska ja Ruotsi olleet historiansa aikana selkeästi luokkayhteiskuntia, Suomi ja Norja eivät.
 
Björn Wahlroos sanoi, että yksi selitys, miksi Tanskassa ja Ruotsissa ollaan valmiita tuloeroja kasvattaviin talousuudistuksiin helpommin kuin Suomessa ja Norjassa, saattaa olla se, että Tanska ja Ruotsi olleet historiansa aikana selkeästi luokkayhteiskuntia, Suomi ja Norja eivät.

En edelleenkään usko, että björnin haaveilema yhteiskunta vastaa kansan suuuuuuren enemmistön käsitystä hyvästä yhteiskunnasta. Mahdollisimman harvoille iso kaakku ja mahdollisimman moni tappelemaan muruista. Luuletteko, että björnin malli sataisi mannaa edes ylemmän keskiluokan laariin? Saati siitä alaspäin.

Aiemmassa elämässä opin, että ei herrojen kanssa kalaan.
 
Joskus vuosikymmeniä sitten Lontoon suunnalla vaikutti eräs Niina Aaltonen niminen malli, joka tienasi ja menestyi vallan hyvin.
Kuitenkin hän hakeutui mallitoimiston johtajan juttusille ja kertoi lopettavansa mallintyöt koska muuttaa takaisin Suomeen perustaakseen perheen.
Johtajatar hämmästyi hiukan, mutta peitti sen aika hyvin.
Totesi sitten että, teillähän on se Ruotsi siinä ihan naapurina, ne ruotsalaiset ovat valmiita myymään vaikka isoäitinsä menestyksestä, mutta te suomalaiset olette niin erilaisia.

Ruotsissahan vuosisatoja vanhasta fideikomissi laista taidettiin luopua vasta kuusikymmentäluvulla, kai viimeisenä Euroopassa, kaikkien perinteisesti vahvassa asemassa olleen aatelin maiden jälkeen, eli niitä komissaareja lienee vieläkin elossa.
Varmaan kyseinen lainsäädäntö auttoi suurten pääomien kertymistä eräille ja nykypäiväänkin kestäneiden yritysryppäiden ja mahtisukujen, esim. Wallenbergit tai Bonnierit, syntymistä.

Kun sitten Abba ja muut sveduhumpan soittajat onnistuivat myymään levyjään kuin leipää, niin olihan tavallisella ruotsalaisella mallia rikastumisesta, esimerkki menestyksen mahdollisuudesta.

Kun taas Suomessa, Neukkulan vaikutus ja paine olivat voimakkaita, kokkarit ikuisesti oppositiossa ja kotiryssäkäytäntö edellytys menestykseen politiikassa sekä yrittäjyys miltei kirosana.
 
En edelleenkään usko, että björnin haaveilema yhteiskunta vastaa kansan suuuuuuren enemmistön käsitystä hyvästä yhteiskunnasta. Mahdollisimman harvoille iso kaakku ja mahdollisimman moni tappelemaan muruista. Luuletteko, että björnin malli sataisi mannaa edes ylemmän keskiluokan laariin? Saati siitä alaspäin.

Aiemmassa elämässä opin, että ei herrojen kanssa kalaan.
Luokkayhteiskunnan vastustamisessa vahva rooli on sillä kokemuksella, että kyseessä on aina ennen kaikkea nollasummapeli. Miksi duunari sitä kannattaisi?

On lähinnä surkuhupaisaa, kun pönäkät pk-yrittäjät ja erilaiset menestyjinä esiintyvät nostavat omaa häntäänsä Nallen ajatuksia eri medioissa puffaten. Kuvittelevat onnettomat pelaavansa samassa sarjassa.
 
En edelleenkään usko, että björnin haaveilema yhteiskunta vastaa kansan suuuuuuren enemmistön käsitystä hyvästä yhteiskunnasta. Mahdollisimman harvoille iso kaakku ja mahdollisimman moni tappelemaan muruista. Luuletteko, että björnin malli sataisi mannaa edes ylemmän keskiluokan laariin? Saati siitä alaspäin.

Aiemmassa elämässä opin, että ei herrojen kanssa kalaan.
Kukapa sitä mäkitupalaiseksi haluaisi, vaikka taksvärkkiäkin nykyään joissain muodoissa edelleen esiintyy
 
En edelleenkään usko, että björnin haaveilema yhteiskunta vastaa kansan suuuuuuren enemmistön käsitystä hyvästä yhteiskunnasta. Mahdollisimman harvoille iso kaakku ja mahdollisimman moni tappelemaan muruista. Luuletteko, että björnin malli sataisi mannaa edes ylemmän keskiluokan laariin? Saati siitä alaspäin.

Aiemmassa elämässä opin, että ei herrojen kanssa kalaan.
Tuo on ylitulkintaa. Siis kumpi on parempi: että köyhien ostovoima kaksinkertaistuu ja rikkaiden nelinkertaistuu vai se, että kenenkään ostovoima ei kasva ja kaikilla on yhtä kurjaa, mutta onpahan tuloerot nollassa.

Wahlroosin näkemyksen taustalla on se, että Suomi ei ole enää suljettu talous JA että pääomien helppo liikkuvuus tarkoittaa sitä, että pääomat entistä helpommin etsivät edullisinta kotipaikkaa. Jotta Suomi voisi kilpailla niillä markkinoilla, niin sen on pakko harjoittaa sellaista politiikkaa, joka houkuttelee investointeja.

Sami Miettinen totesi taannoin, että kun uusi yritys tarvitsee Ruotsissa vaikkapa muutaman miljoonan riskipääomaa, niin Ruotsissa sellainen järjestyy helposti ruotsalaisten kotimaisten sijoittajien voimin, mutta Suomessa jo muutaman miljoona yksityisen riskipääoman saanti on helvetin vaikeaa. Ja se pakottaa suomalaisia yrityksiä ulkomaisiin käsiin. Samaten Suomen perintövero ajaa yrityksiä ulkomaisiin käsiin.

Ja em. päälle Suomen joka vuosi ottamastavaltionvelasta 98 % on ulkomaista velkaa, koska kansa on verotettu pääomaköyhäksi mm. juuri tuloeropakkomielteen takia.

Keskimääräinen ruotsalaisten varallisuus/nuppi on 2 x suomalaisen varallisuus. Kuka on oikeasti sitä mieltä, että ruotsalainen yhteiskunta on noin sosiaalisesti Suomeen verrattuna "kylmä", "ahne", "itsekäs"? Koska näin se "tuloeroja ei saa kasvattaa" -porukan ajattelu menee.

Tähän sopii mainiosti se vanha vitsi suomalaisen ja ruotsalaisen demarin peruserosta. Kun suomalainen demari näkee naapurilla hienomman auton kuin itsellään, niin hän miettii, miten saisi naapurin tuhottua niin, että tämä joutuisi luopumaan autostaan. Ruotsalainen taas miettii, että mitähän voisi itse tehdä, jotta saisi yhtä hyvän auton itselleenkin.
 
Luokkayhteiskunnan vastustamisessa vahva rooli on sillä kokemuksella, että kyseessä on aina ennen kaikkea nollasummapeli. Miksi duunari sitä kannattaisi?
Tuostahan seuraa, että kansakunnan vauraus säilyy, vaikka se jaetaan tasan kaikkien kesken.

Melko reilua! Tuotahan kannattaisi kokeilla, kumma ettei kukaan ole keksinyt luoda tuollaista ihanneyhteiskuntaa!
 
Tuostahan seuraa, että kansakunnan vauraus säilyy, vaikka se jaetaan tasan kaikkien kesken.

Melko reilua! Tuotahan kannattaisi kokeilla, kumma ettei kukaan ole keksinyt luoda tuollaista ihanneyhteiskuntaa!
Meillä homma on mennyt jotenkin epätoivoiseksi. Ei osata tai uskalleta kasvaa, vaan ainoastaan siirrellään pennosia taskusta toiseen, jotta saadaan taas yhden kvartaalin tulos näyttämään promillen verran parannusta.

Palkat eivät jousta, kun vastineeksi ei ole näkymää mistään. Ei pystytä käyttämään työelämän joustoja, kun ei luoteta vastapuoleen jne. Jopa toivo paremmasta alkaa hiljalleen mennä. Pelataan vain aikaa, jotta oman elämän pohja pettää edes hiukan myöhemmin, kuin naapurilla. Ja koko hökötys näivettyy tasaista tahtia.

Ehkä valtion johtoon tarvitaankin lätkävalmentaja? Taitavat nykyisellään olla Suomessa ainoita, jotka osaavat rakentaa joukkueita. Sitä meillä tarvitaan, joukkuepeliä. Ei toinen toisensa syyllistämistä ja muotiin tullutta toksista vastakkainasettelua.

Tyhjää lätinää, jota tämäkin viesti on, sitä meillä kyllä riittää.
 
Ehkä valtion johtoon tarvitaankin lätkävalmentaja? Taitavat nykyisellään olla Suomessa ainoita, jotka osaavat rakentaa joukkueita. Sitä meillä tarvitaan, joukkuepeliä. Ei toinen toisensa syyllistämistä ja muotiin tullutta toksista vastakkainasettelua.

Tyhjää lätinää, jota tämäkin viesti on, sitä meillä kyllä riittää.
Ite duunarina koko työuran tehneenä, omilta työpaikoilta kokeneena olen sitä mieltä, että ay-liike on parhaiten onnistunut tässä yhteiskunnan alasajossa. Esimerkkejä riittää kuten kaikki tietää, paperiliiton Ahonen, Rinne ym ym.
En kaipaa enempää riitaa tästä ay-aktiivien kanssa, just my two cents..
 
Ite duunarina koko työuran tehneenä, omilta työpaikoilta kokeneena olen sitä mieltä, että ay-liike on parhaiten onnistunut tässä yhteiskunnan alasajossa. Esimerkkejä riittää kuten kaikki tietää, paperiliiton Ahonen, Rinne ym ym.
En kaipaa enempää riitaa tästä ay-aktiivien kanssa, just my two cents..
Eiköhän täältä ole ay-aktiivit aika tehokkaasti jo siivottu. Usein unohtuu, että ay-liike on edunvalvoja siinä kuin vaikkapa EK, tai Suomen yrittäjät. Edunvalvojien näkökulma on aina kovin suppea eikä niistä yhdenkään pitäisi päästä yksin vaikkapa linjaamaan lainsäädäntöä.

Asioissa on aina monta puolta. Mielenkiintoinen oli mm. EK:n pitkäaikaisen työmarkkinaneuvottelijan Lasse Laatusen kommentit Björn Wahlroosin puheisiin. Samalla puolella pöytääkin voi olla hyvin erilaisia tulokulmia ja painotuksia. Samoja asioita voidaan hakea yhteistyöllä, tai kriisiyttämällä. Toimii molempiin suuntiin.

"Yhden suunnitelmatalous on toisen yhteiskuntarauha". Hyvin kiteytetty. Asenteet ja ideologiatkin ovat vahvasti kuvassa mukana.

 
Tässä on sama lähtökohta kuin PV uudistuksessa. "Sodan ajan joukkojen määrän vähetessä, pienemmästä joukosta on saatava suhteellisesti enemmän tehoa..."

Kun itse ei osata selkeästikään innovoida ratkaisua, katsotaan onnistuneita maita (alhainen työttömyys, korkea tuottavuus, kasvava talous) ja apinoidaan kokonaisvaltaisesti. Otetaan vaikka se Tanskan malli, kun se tuntuu kelpaavan molemmille laidoille, ajatuksen tasolla.

Siitä sitten vain "halukkaiden koalitio" kasaan ja hommiin, joka kestää yli vaalikausien. Pikkupuolueita ei hommaan välttämättä kannata ottaa mukaan, toimivat vain jarruna.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on sama lähtökohta kuin PV uudistuksessa. "Sodan ajan joukkojen määrän vähetessä, pienemmästä joukosta on saatava suhteellisesti enemmän tehoa..."

Kun itse ei osata selkeästikään innovoida ratkaisua, katsotaan onnistuneita maita (alhainen työttömyys, korkea tuottavuus, kasvava talous) ja apinoidaan kokonaisvaltaisesti. Otetaan vaikka se Tanskan malli, kun se tuntuu kelpaavan molemmille laidoille, ajatuksen tasolla.

Siitä sitten vain "halukkaiden koalitio" kasaan ja hommiin, joka kestää yli vaalikausien. Pikkupuolueita ei hommaan välttämättä kannata ottaa mukaan, toimivat vain jarruna.
Arvaan halukkaiden koalition hajoavan nopeasti, kun pohjapaperi on käsissä ja osaoptimointi alkaa. Eikä kukaan jää syyttömäksi.
 
Jossain on vikaa, kun me kykenemme vaikeisiin muutoksiin vain pakon edessä, jos silloinkaan.

Ensimmäisenä tekisi mieli kritisoida itse järjestelmää, mutta sehän vain mukailee kansan tuntoja. Joka siis rankaisee seuraavissa vaaleissa, jos hallitus tekee muutoksia, jotka tuntuvat ikäviltä.

Ehkäpä vika onkin koulutuksessa. Meillä ei ainakaan juuri käsitellä, miten muissa maissa asiat on järjestetty ja mitä on niistä seuraavat tunnusluvut. Eikä aiemmin ollut myöskään sen vertaa talousoppia, että oppilas osaisi tarkastella omia tuloja ja menoja.
 
Jossain on vikaa, kun me kykenemme vaikeisiin muutoksiin vain pakon edessä, jos silloinkaan.

Ensimmäisenä tekisi mieli kritisoida itse järjestelmää, mutta sehän vain mukailee kansan tuntoja. Joka siis rankaisee seuraavissa vaaleissa, jos hallitus tekee muutoksia, jotka tuntuvat ikäviltä.

Ehkäpä vika onkin koulutuksessa. Meillä ei ainakaan juuri käsitellä, miten muissa maissa asiat on järjestetty ja mitä on niistä seuraavat tunnusluvut. Eikä aiemmin ollut myöskään sen vertaa talousoppia, että oppilas osaisi tarkastella omia tuloja ja menoja.
Jokikinen puolue alkaa olla ahtaan ideologiansa vanki. Kerätään hyvä omille taustajoukoille ja viis veisataan kokonaisuudesta. Asioista keskustelu loistaa poissaolollaan.

Talouden hoitokin on kuin hölmöläisten hommaa. Leikataan yhtäältä ja aiheutetaan sillä vähintään vastaava kulu toisaalla. Lopuksi ihmetellään miksei vauhti kiihdy vaikka kuinka jarrutetaan.

Ehkä poliitikoillakin on todellisuudessa se kokemus että eväät on syöty eikä heillä ole realistisia keinoja tilanteen parantamiseksi. Paras vaihtoehto on siis lähteä mukaan nollasummapeliin.

En tiedä, mutta eihän tämä kovin lupaavalle näytä.
 
Talouden hoitokin on kuin hölmöläisten hommaa. Leikataan yhtäältä ja aiheutetaan sillä vähintään vastaava kulu toisaalla.

Näinhän siinä kävi, leikattiin tuloveroa ja samassa rytäkässä nostettiin alvia. Ajatuksena, että kannustaisi tekemään enemmän töitä. Mutta kannustaako se oikeasti, jos sillä rahalla ei saa sen enempää? Ainakin alvin nosto kannustaa olemaan kuluttamatta.
 
Lopetetaan haittamaahanmuutto ja potkitaan julkiselta puolet pois.

Loppuu "työvoimapula" kuin seinään kun tulee koulutettua väkeä vapaille markkinoille, ja samalla lätinä siitä kuinka Suomi tarvitsee x-kymmentätuhatta mitään osaamatonta kamelinpaimenta vuodessa tekemään töitä.
Julkinen puolikin lakkaa olemasta ne betonisaappaat jotka maahanmuuton ohella vetävät tätä maata pohjaa kohti.

Ei se niin vaikeaa ole. Saa suorittaa, ennenkuin IMF tulee ja tekee meidän puolesta.
 
Saa suorittaa, ennenkuin IMF tulee ja tekee meidän puolesta.

On toiveajattelua että suomalaiset itse ratkaisisivat oman taloutensa ongelman.

Tällä hetkellä dem-vas-vihr ei yhtään kysele, että mitähän meistä ulkomailla ajatellaan. Se heille kyllä sopii, että IMF tulee ulkomailta ja alkaa antamaan määräyksiä talouden korjaamiseksi.

.
 
On toiveajattelua että suomalaiset itse ratkaisisivat oman taloutensa ongelman.

Tällä hetkellä dem-vas-vihr ei yhtään kysele, että mitähän meistä ulkomailla ajatellaan. Se heille kyllä sopii, että IMF tulee ulkomailta ja alkaa antamaan määräyksiä talouden korjaamiseksi.
Kokoomus ei edes yritä. Se on vähän erikoista, mutta isossa puolueessa on varmaan konsensusta vaikea saada aikaan. En tällä kertaa piikittele erästä orpoa aiheesta. Sen sijaan Purra tekee persuille brändiä siitä, että talouden pitäisi olla omissa näpeissä. Seuraava persupomo tuskin tätä epäsuosittua linjaa enää edes yrittää.

Kaikille paitsi Purralle sopii IMF. Ei ole kenenkään Suomessa äänestettävän vika! Purrakaan ei ole tyhmä. Hän tietää kyllä, ettei projektinsa onnistu. Hyvä jos ei saa lemppuja pj:n paikalta. Toisaalta hän tietää senkin, että maailma kyllä muuttuu. Hän on ollut mukana kansanliikkeessä ja on nyt valtiovarainministeri eikä vähän epäonnistunut jatko-opiskelija. Hänelle on turha sanoa, että mahdotonta, koska hän tietää ettei muuten ole.
 
Back
Top