Diabeetikoiden vm-palvelukselle loppu - perustelut kuin Pahkasiasta

skärdis

Respected Leader
Diabeetikot ovat voineet suorittaa varusmiespalveluksen jo pian parinkymmenen vuoden ajan. Tietysti ehtona ollut sairauden olevan hallinnassa ja ilmeisesti halun vapaaehtoiseen palvelukseen astumiseen. Nyt se on loppu ja viimeiset diabeetikot ovat nyt palveluksessa. Asia sillä tavoin läheinen, että veljen tytär siirtyi loppuvuodesta reserviin ja diabeetikko hänkin.

Kuulostaa erikoiselta, kun monessa yhteydessä diabeetikoiden on kerrottu selvityvän palveluksesta vähintään hyvin ja menestys on ollut ikäluokan keskiarvoa parempaa.

Aamulehti avaa uuden linjauksen syitä ja onhan perustelut kyllä vähintään omituiset.

"Kyse ei ole siitä, etteikö diabetesta sairastava pärjäisi palveluksessa, vaan siitä, ettei Puolustusvoimilla ole kohta diabeteksen hoitoon koulutettua henkilökuntaa, professori Timo Sane selventää.

Sane toimi ennen eläkkeelle jäämistään Puolustusvoimien diabeteslääkärinä. Pitkäaikainen diabeteshoitaja taas jää eläkkeelle kesällä.
"


Näiden kahden harteillako koko asia on ollut? Eikä muuta pv:n terveydenhuollon ammattihenkilöstöä (!) voi olettaa selviytyvän asiasta tai edes kouluttaa siihen?

Pahkasika-lehti lakkautettiin ja viimeisessä numerossa päätoimittaja kertoi elävän elämän muuttuneen niin absurdiksi, ettei Pahkasikakaan vedä sille vertoja.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/di...a-sairastava-parjaisi-palveluksessa-200776807
 
Diabeetikot ovat voineet suorittaa varusmiespalveluksen jo pian parinkymmenen vuoden ajan. Tietysti ehtona ollut sairauden olevan hallinnassa ja ilmeisesti halun vapaaehtoiseen palvelukseen astumiseen. Nyt se on loppu ja viimeiset diabeetikot ovat nyt palveluksessa. Asia sillä tavoin läheinen, että veljen tytär siirtyi loppuvuodesta reserviin ja diabeetikko hänkin.

Kuulostaa erikoiselta, kun monessa yhteydessä diabeetikoiden on kerrottu selvityvän palveluksesta vähintään hyvin ja menestys on ollut ikäluokan keskiarvoa parempaa.

Aamulehti avaa uuden linjauksen syitä ja onhan perustelut kyllä vähintään omituiset.

"Kyse ei ole siitä, etteikö diabetesta sairastava pärjäisi palveluksessa, vaan siitä, ettei Puolustusvoimilla ole kohta diabeteksen hoitoon koulutettua henkilökuntaa, professori Timo Sane selventää.

Sane toimi ennen eläkkeelle jäämistään Puolustusvoimien diabeteslääkärinä. Pitkäaikainen diabeteshoitaja taas jää eläkkeelle kesällä."

Näiden kahden harteillako koko asia on ollut? Eikä muuta pv:n terveydenhuollon ammattihenkilöstöä (!) voi olettaa selviytyvän asiasta tai edes kouluttaa siihen?

Pahkasika-lehti lakkautettiin ja viimeisessä numerossa päätoimittaja kertoi elävän elämän muuttuneen niin absurdiksi, ettei Pahkasikakaan vedä sille vertoja.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/di...a-sairastava-parjaisi-palveluksessa-200776807

Vähän kuulostaa reumasairaala-jutulta... ei ole rahaa, kunnes...
 
No vähän tuntuu oudolta kyllä. Aikamoisia sateentekijöitä tämä yksi proffa ja hoitaja. Ilmeisesti ovat jo näin rauhan aikana kiertäneet pitämässä koko Suomen diabetesta sairastavat varusmiehet ja ressut kunnossa ja tietysti konfliktitilanteessa sama rooli olisi päällä myös.

Meillä oli yksi keliakiaa sairastava varusmies samassa ryhmässä. Ihan hyvin se pärjäsi kyllä, mutta hieman olisi siinä tapauksessa(kin) epäilyttänyt konfliktinkestävyys osana TAISTELEVAA joukkoa, joka voi saada ruokaa milloin mitenkin, eikä sen koostumusta pysty hirveästi valkkailemaan.
 
No vähän tuntuu oudolta kyllä. Aikamoisia sateentekijöitä tämä yksi proffa ja hoitaja. Ilmeisesti ovat jo näin rauhan aikana kiertäneet pitämässä koko Suomen diabetesta sairastavat varusmiehet ja ressut kunnossa ja tietysti konfliktitilanteessa sama rooli olisi päällä myös.

Meillä oli yksi keliakiaa sairastava varusmies samassa ryhmässä. Ihan hyvin se pärjäsi kyllä, mutta hieman olisi siinä tapauksessa(kin) epäilyttänyt konfliktinkestävyys osana TAISTELEVAA joukkoa, joka voi saada ruokaa milloin mitenkin, eikä sen koostumusta pysty hirveästi valkkailemaan.

Diabetes, keliakia yms. on lähinnä sijoituksellisia ongelmia. Mieluiten samaan yksikköön ja ei mihinkään "kaukopartioon". Keliaakikon vois johonkin ryntövaunumiehistöön mielestäni sijoittaa hyvinkin. Siinä vaunussa on aina jossakin tilaa parille näkkäripaketille ja hernekeittopurkille tms. jemmaeväälle huonosti toimivan huollon varalta. Samaten kaikki huolto ja kuljetus. Ja takaportaan kiväärimieheksi. En ihan operatiivisten joukkojen jääkäriksi lähtis ensimmäisenä sijoittamaan diabeetikkoa tai keliaakikkoa.
 
Tuntuu tyhmältä pudottaa rivistä motivoituneita yksilöitä joiden sairaus tai tila on rauhan aikana hallinnassa. Jokainen koulutettu on plussaa. Kyllä koulutuksesta selviää vaikka oman kotikunnan tai palvelupaikkakunnan julkisen terveydenhuollon avulla, joku insuliinimajuri taas tuntuu aika turhalta menoerältä.

Ajatellaanpa hetki sitä että kriisin tullen aika monelta loppuu lääkkeet joka tapauksessa. Varsinkin reservissä ja siviilissä. Muuten perusterve nuori diabeetikko miehittää jonkun takaportaan homman paljon luotettavammin kuin moni muu.

Järki tietysti sanoo että sotilaan pitää olla mahdollisimman terve ja suorituskykyinen, mutta mennäänkö sitten taas vertailemaan miestä ja naista, sitä todellista heikompaa astiaa...
 
Toivon että joku diabeetikko vie asian oikeuteen, olen valmis lahjoittamaan asian hyväksi.
 
Ajatellaanpa hetki sitä että kriisin tullen aika monelta loppuu lääkkeet joka tapauksessa. Varsinkin reservissä ja siviilissä.

Löytynee reservistäkin lukematon määrä diabeetikkoja, jotka ovat diagnoosinsa saaneet vasta reservissä, eikä sotavaltiolla ole minkäänlaista tietoa asiasta. Ihan pieni ei ole sekään joukko ressuja, jotka sairastavat diabetestä, mutta eivät ole saaneet diagnoosia.

Onkohan sitä arvioitu kuinka iso osa sijoitetuista paljastuu kruununraakeiksi pilliin vihellettäessä? Siis muutoinkin kuin diabeteksen osalta.
 
Löytynee reservistäkin lukematon määrä diabeetikkoja, jotka ovat diagnoosinsa saaneet vasta reservissä, eikä sotavaltiolla ole minkäänlaista tietoa asiasta. Ihan pieni ei ole sekään joukko ressuja, jotka sairastavat diabetestä, mutta eivät ole saaneet diagnoosia.

Onkohan sitä arvioitu kuinka iso osa sijoitetuista paljastuu kruununraakeiksi pilliin vihellettäessä? Siis muutoinkin kuin diabeteksen osalta.

Ja palvelukelpoisuuden luokitukset pitää olla ajan tasalla, meillä on valtava määrä tehtäviä joissa ei olla missään logistiikan pussinperällä ja fyysistä suorityskykyä tärkeämpää on henkinen puoli.
Jos jollakin on joku sairaus pitää hänen puolestaan olla valmis omasta puolestaan hyväksymään että jotkin tehtävät eivät nyt vain ole mahdollisia.
 
Ei kai se siitä diabetestä per se, ole kiinni, vaan siitä ettei voida taata lääkitystä/ruokavaliota SA-aikana, jolloin kaikilta vaaditaan vähän enemmän kuin paljon.

Oli mullakin lapsuuden kaverina diabeetikko, sai alhaisen sokeriarvon takia kohtauksen kun oltiin leiriretkellä saaressa. Oli vähän kiva tunkea kundille sokeria suuhun samalla kun soudat pari kilsaa rannalle..
 
Ei kai se siitä diabetestä per se, ole kiinni, vaan siitä ettei voida taata lääkitystä/ruokavaliota SA-aikana, jolloin kaikilta vaaditaan vähän enemmän kuin paljon.

Ne eläkkeelle jäävät (yksi) lääkäri ja (yksi) hoitajako sitten olisivat sen hoitaneet? Soppii eppäillä.

Nythän oli kyse siitä, että diabeetikot palvelevat hyvällä menestyksellä, mutta näiden kahden virkamiehen eläköityminen johtaa diabeetikkojen raakkaukseen.
 
Nythän oli kyse siitä, että diabeetikot palvelevat hyvällä menestyksellä, mutta näiden kahden virkamiehen eläköityminen johtaa diabeetikkojen raakkaukseen

Niin, saa nähdä mitä muuta eri virkamiesten eläköitymiset tuonevat mukanaan? Jos jokaiselle sirpaleryhmälle on omat esikuntaeverstinsä, niin maltan tuskin odottaa....

Rankka laajamittainen kansankerrokset reippaasti läpäisevä pilliin puhallus saattaisi paljastaa toki paljonkin syvän reservin terveydestä. Diabetes uinuvana on varmasti luokkaa kymmenet tuhannet jotain henkilöä, verenpaineet ei ole ihan kohillaan, alkoholismia esiintyy tarpeeksi, ylipainoa on kantaa asti, on jalkavaivaa ja selkätuskaa, astmaa ja bronkiittia, silmäpaskoa ja sukupuolitauteja, ihottumia ja allergioita. Lääkkeiden väärinkäyttöä ja huumeita, poskettoman heikkokuntoisia ja sairastelleita, mielenterveysvaivaa on jakaa asti. Jokaisen motivaatiokaan ei ole Tornion terästä.

Niimpä.
 
Jos homma on kiinni kahdesta eläköityvästä, eikö voisi heidät korvata ostopalveluhenkilöstöllä? Toisaalta, jos diabeetikkovarusmiesten määrä on noin 6 per vuosi, eikö ole johdonmukaista vapauttaa sekin vähä porukka? Kun muutenkin valikoidaan mitä erilaisimmista syistä-
 
En ole yllättynyt PV:n päätöksestä, varusmiesten määrää on karsittu tietoisesti jo vuosia. Enkä varsinaisesti pidä sitä huonona, asepalvelus lähtee Firman tarpeista, ei asevelvollisen henkilökohtaisista mieltymyksistä tai toiveista. Massa-armeija on ollut saattohoidossa jo pitkään eikä suunta ole kääntymässä.

Firman kannalta tarve on etupäässä kenttäkelpoiselle ja hyvin motivoituneelle henkilöstölle. Diabeetikko on kenttäkelpoisuutensa puolesta melkoinen riskisijoitus, vaikka muutoin olisi henkisesti ja fyysisestikin kovassa kunnossa, kun lääkkeiden ja ravinnon saatavuus voi osoittautua kovassa paikassa epäsäännöllisen epävarmaksi.

Myös palveluksenaikaiset jutut saattavat vaikuttaa. Siviilissä insuliinihoitoisen diabeetikon sairaus (lääkkeet + terveydenhuolto) maksaa helposti muutaman tonnin vuodessa, vaikkei edes syntyisi mitään erityisiä ongelmia taudin kanssa. Puolustusvoimissa kustannusvaikutus korostunee, kun tarvitaan erikoiskoulutettua henkilöstöä pienen potilasmäärän hoitamiseen. Toki tämä on suhteellista, koska tehdäänhän keliaakikoillekin omat safkat ja astmaatikot saavat piippunsa, mutta johonkin raja pitää vetää.
 
Siltä kyllä tuntuu välillä että kaikille ei ole selvää että Suomessa ei enää ole yleinen asevelvollisuus jossa kaikki käyvät intin. Kyllähän se kirjoituksista siellä ja täällä käy selväksi että aika valikoivaa nykyään.
 
Siltä kyllä tuntuu välillä että kaikille ei ole selvää että Suomessa ei enää ole yleinen asevelvollisuus jossa kaikki käyvät intin. Kyllähän se kirjoituksista siellä ja täällä käy selväksi että aika valikoivaa nykyään.
Diabetes-asiassa ei ole tästä kysymys! Se on yksiselitteinen lääketieteellinen este asepalveluksen suorittamiselle; aivan samanlainen kun esim urheilussa hajonnut polvi tai nilkka. Sodan olosuhteissa taudin hoito on useimmissa taistelutehtävissä yksinkertaisesti mahdotonta toisin kun ruoka-allergioiden, joita jotkut ovat esittäneet rinnastuksena. Ne kuitenkin lievimmillään aiheuttavat ainoastaan kiusallisia ilmavaivoja.

Palvelukseen on otettu viime vuosikymmeneltä alkaen kerran vuodessa yksi tuvallinen vapaaehtoisia diabeetikkoja. Aluksi Riihimäelle ja 2015 uudistuksen jälkeen Panssariprikaatiin. Edellytyksenä alle 10 v aikaisemmin todettu diabetes, jonka hoitotasapaino on hyvä. Sa-tehtävät liittyvät johtamisjärjestelmiin (entinen viesti), jotka siis katsotaan diabeetikoille soveltuviksi. PV:llä on kuitenkin vastuu kaikista palvelevista nuorista joten heitä varten ovat todellakin nämä kaksi erikoiskoulutettua henkilöä. Kun he nyt jäävät pois ei ole enää katsottu rahaa riittävän uusien kouluttamiseen tällaiselle pienen pienelle ryhmälle. Varmaan lääkityskin maksaa, kuten jäsen @Huhta huomautti. Eikä sekään muuta asiaa, että yksilötasolla on päästy huikaiseviin suorituksiin: jotkut diabeetikot ovat suorittaneet ihan normi-RUK.kin.
 
Diabetes-asiassa ei ole tästä kysymys! Se on yksiselitteinen lääketieteellinen este asepalveluksen suorittamiselle; aivan samanlainen kun esim urheilussa hajonnut polvi tai nilkka. Sodan olosuhteissa taudin hoito on useimmissa taistelutehtävissä yksinkertaisesti mahdotonta toisin kun ruoka-allergioiden, joita jotkut ovat esittäneet rinnastuksena. Ne kuitenkin lievimmillään aiheuttavat ainoastaan kiusallisia ilmavaivoja.

Palvelukseen on otettu viime vuosikymmeneltä alkaen kerran vuodessa yksi tuvallinen vapaaehtoisia diabeetikkoja. Aluksi Riihimäelle ja 2015 uudistuksen jälkeen Panssariprikaatiin. Edellytyksenä alle 10 v aikaisemmin todettu diabetes, jonka hoitotasapaino on hyvä. Sa-tehtävät liittyvät johtamisjärjestelmiin (entinen viesti), jotka siis katsotaan diabeetikoille soveltuviksi. PV:llä on kuitenkin vastuu kaikista palvelevista nuorista joten heitä varten ovat todellakin nämä kaksi erikoiskoulutettua henkilöä. Kun he nyt jäävät pois ei ole enää katsottu rahaa riittävän uusien kouluttamiseen tällaiselle pienen pienelle ryhmälle. Varmaan lääkityskin maksaa, kuten jäsen @Huhta huomautti. Eikä sekään muuta asiaa, että yksilötasolla on päästy huikaiseviin suorituksiin: jotkut diabeetikot ovat suorittaneet ihan normi-RUK.kin.

Samaa mieltä. Olen kerran joutunut työpaikalla esimiehenä tilanteeseen jossa työntekijän hoitotasapaino heitteli. Se on muutakin kuin shokki, siihen liittyy mielialan heittelyä tms Kyllä minusta parasta niin palvelustovereille, esimiehille ja itse diabeetikoillekin on tuo vapautus palveluksesta. Kyllä sinne inttiin riittää porukkaa jolla on terveys kunnossa. Jos itsellä olisi diabetes, niin saman tien ilmoittaisin aluetoimistoon, mitä pirua sinne sairasta ukonreuhkaa enää sitten tarvittas, on noita nuorempiakin :D
 
Ja noin yleensä ottaen jos ajattelee asepalvelusta tai sitä, että isoon torveen soitettaisiin, niin mielestäni diabeetikoille löytyy yllikyllin muutakin yhteiskunnan kannalta tärkeää.
Ja tähän voisi myös kärjistää, että ei Suomella nyt niin uupelo miehistä ole, että sinne pitäisi sairaat ja muunsukupuoliset raahata ;)
 
En ole yllättynyt PV:n päätöksestä, varusmiesten määrää on karsittu tietoisesti jo vuosia. Enkä varsinaisesti pidä sitä huonona, asepalvelus lähtee Firman tarpeista, ei asevelvollisen henkilökohtaisista mieltymyksistä tai toiveista. Massa-armeija on ollut saattohoidossa jo pitkään eikä suunta ole kääntymässä.

Firman kannalta tarve on etupäässä kenttäkelpoiselle ja hyvin motivoituneelle henkilöstölle. Diabeetikko on kenttäkelpoisuutensa puolesta melkoinen riskisijoitus, vaikka muutoin olisi henkisesti ja fyysisestikin kovassa kunnossa, kun lääkkeiden ja ravinnon saatavuus voi osoittautua kovassa paikassa epäsäännöllisen epävarmaksi.

Myös palveluksenaikaiset jutut saattavat vaikuttaa. Siviilissä insuliinihoitoisen diabeetikon sairaus (lääkkeet + terveydenhuolto) maksaa helposti muutaman tonnin vuodessa, vaikkei edes syntyisi mitään erityisiä ongelmia taudin kanssa. Puolustusvoimissa kustannusvaikutus korostunee, kun tarvitaan erikoiskoulutettua henkilöstöä pienen potilasmäärän hoitamiseen. Toki tämä on suhteellista, koska tehdäänhän keliaakikoillekin omat safkat ja astmaatikot saavat piippunsa, mutta johonkin raja pitää vetää.
Nyt olet mielestäni @Huhta asian ytimessä. Reserviä on pienennetty, eikä ole enää tarpeen tuo reservin täyttämiseksi kouluttaa yhtä suurta määrä varusmiehiä vuosittain. Kun päätös tehtiin, oli ainakin minulle selvää, että C-mihiä tulisi olemaan enemmän - tavalla tai toisella. Tämän on vain yksi askel isossa mittakaavassa.

Lisäystä: moni tässä keskustelussa näyttää miettineen, että parempi näin. Tosiasia kuitenkin on, että eihän niitä taistelevia osia ole kuin murto-osa joukoista ja sopivia tehtäviä olisi tarjolla - jos siis reservissa ylläpidettäisiin suurempaa määrää joukkoja kuin nykyisin.
 
Mikäli minä yhtään laitosta tunnen, siellä on oltava lääkintäjehu, jolle diabetesasiat kuuluvat, jos palveluksessa on diabeetikkoja. Jos sellaista henkilöä ei ole, ei ole myöskään diabeetikkoja.

Tällä tavalla se logiikka aina on mennyt. Me siviilit pääsemme tunnelmaan lukemalla Joseph Hellerin teoksen Catch 22 tai katsomalla Doctrine Man -videoita.
 
Back
Top