Edellyttääkö Venäjä Suomelta uskottavaa puolustusta

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Useissa maanpuolustusta käsittelevissä keskusteluissa on väläytetty, että Suomen kannattaisi Naton sijaan liittoutua Venäjän kanssa. Ehdottelijoiden mukaan se takaisi rauhan rajoillamme ja edistäisi maittemme välistä kauppaa ja ystävällisiä ja veljellisiä suhteita. Mutta entä jos näin jo on? Entä jos olemme ymmärtäneet värin poliitikkojemme hellimän mantran uskottavasta itsenäisestä puolustuksesta? Entä jos upseerimme ovat arvioineet puolustuksemme uskottavuutta väärästä perspektiivistä tyrmätessään sen ja moittiessaan poliitikkojemme panosta maamme turvallisuuden ylläpitämisessä. Entä jos kyse onkin siitä, että Suomi on sitoutunut puolustamaan maaperäänsä Venäjään kohdistuvien iskujen varalta ja uskottavuuskäsitettä onkin tarkasteltava Venäjän kannalta? Entä jos meillä jo on allekirjoittamista vailla oleva Uusi Yhteistyö- ja Avunantosopimus (UYAA) Venäjän kanssa? Olisiko tämä ”uskottavan puolustuksen” riemuvoitto vai itsenäisyyden tappio?

--------

SOPIMUS ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Venäjän federaatio (Росси́йская Федера́ция, Rossijskaja Federatsija) välillä

Suomen Tasavallan Presidentti ja Venäjän Parlamentti,

pyrkien jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita Suomen ja Venäjän välillä, vakuuttuneina siitä, että hyvien naapuruussuhteiden ja yhteistoiminnan lujittaminen Suomen Tasavallan ja Venäjän välillä on molempien maiden elinetujen mukaista, ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, sekä ilmaisten järkkymättömän pyrkimyksensä yhteistoimintaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön päämäärien ja periaatteiden mukaisesti, ovat tässä tarkoituksessa päättäneet tehdä tämän sopimuksen ja määränneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti: Suomen Tasavallan Pääministerin ---------------,

Venäjän Parlamentin Liittokokouksen sekä Liittoneuvoston Puhemiehistön: Venäjän Ministerineuvoston Puheenjohtajan sijaisen ja Ulkoministerin ----------------, jotka, vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Venäjän avustamana tai yhdessä sen kanssa.

Yllä mainituissa tapauksissa Venäjä antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.

2 artikla

Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.

3 artikla

Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat tarkoituksenaan olevan mitä vilpittömimmin osallistua kaikkiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen sopusoinnussa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden kanssa.

Jne, jne………



Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehtiin Moskovan kaupungissa xx.xx.xxxx kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, ja molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.


Maailma ei ole mustavalkoinen, muttei onneksi myöskään punainen!
 
Pitäisi varmaan brändätä uusiksi, YYA jätti siinä määrin paskan maun suuhun että sen toistaminen menee kansalle huonosti läpi. Jonkunlainen diili Venäjän kanssa on edessä, ideaalitilanteessa sen tekee Suomi itse ja mielellään mahdollisimman vahvasta asemasta.

Vaarana on että sen tekee joku länsieurooppalainen koalitio Suomen puolesta.
 
Kutakuinkin näin tämä vaan on. Mitäs sitten? Meidän on tasapainoiltava toisaalta voimakkaan venäläisvaikutuksen ja toisaalta muun vaikutuksen välissä, emme saa antaa venäläisille liikaa narunpäätä ja siihen auttaa kiinnittyminen länsirakenteisiin, liikkumatila on käytettävä satasella hyväksi.

Miten Venäjä ottaa narun päätä? Kommonismilla? Ehhei, vaan dollareilla ja euroilla. Hyvin monella eri tavalla ja lonkerolla uidaan suomalaiseen yhteiskuntaan kiinni, sitten aletaan vaikuttaa politiikassa ja EK:ssa jne. Olen rukoillut, että jätettäisiin jo kommonismi yms. pois näistä keskusteluista, jotta niissä säilyisi edes siteeksi jokin älyllistä hipova taso. Venäjä nyt vaan ei ole enää kommonistinen, eikä sen vaikuttamistavatkaan ole ne entiset. Raha, politiikan ohjaaminen ja propaganda. Raha uitetaan Suomeen monin tavoin, kyllä sen huomaatte, kun kuivaatte silmänne katsottuanne aluetoimiston majuria viikonloppuna vedet silmissä. Ja Suomessakin, rahalla saa ja hevolla pääsee. Paljon on suomalaisen poliitikon hintalappu? Kun kokonaisia puolueita myytiin taannoin kahdella miljoonalla per kpl?

Propagandassa Venäjä esiintyy perhearvojen yms. lippulaivana. Miten tämä sitten korreloi siihen, että tietymätön määrä lapsia on Onnelassa kaduilla, sairaat oman onnensa nojassa jne.? Mutta propagandaa kyllä tulee. Värilliset ovat aidosti siinä maassa niitä "toisia", siinä ei alennuta edes kursailemaan lainkaan. Suurslaavilainen hegemonia näyttäytyy sisäpoliittisena arvona sieltä vankimmasta päästä.

Jotenkin Suomen on vaan jatkettava taiteiluaan ja otettava liikkumatila aina käyttöön, kun se on mahdollista. Tuota liikkumatilaa ei rajoita vain Venäjä, vaan tosiasiassa esim. Venäjän ja Saksan moninaiset riippuvuudet. Maailma on monimutkainen.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Länsimaat



...kuten natoon? Paljastuuko lupsakan isäntämiehen roolin alta sittenkin kaappinatottaja?

Hehheh. Mikään asia ei voi olla kultanauloin hakattu peruskallioon. Jos sopiva tilanne syntyy tai katsotaan se parhaaksi, niin onhan tuo realistinen jatkumo kaikelle muulle. Mulla ei ole vaan käytössäni tarpeeksi tietoa, jotta voisin sanoa mitään varmaa, siis oikeasti. Siitä olen varma, että Ruotsin ja Suomen Tie on yhteinen, kävi kuin kävi. On mahdotonta ajatella Ruotsia Natossa ilman Suomea, se on mahdotonta. Sveitsin asemaa meillä ei ole, sekin on totta. Ja mihinkään helvetinmoiseen militariatalouteen tätä maata ei voida mielestäni ajaa, mikään Israel-milita-systeemi ei meillä onnistu. Venäjä-suhteet on hoidettava myös kahdenvälisesti, liityttiimpä tai oltiin liittymättä. Ja olisiko tuo Venäjällekään mikään maailmanlopunkysymys, en tiedä, sen reagointia on aika vaikea hahmottaa.
 
Useissa maanpuolustusta käsittelevissä keskusteluissa on väläytetty, että Suomen kannattaisi Naton sijaan liittoutua Venäjän kanssa. Ehdottelijoiden mukaan se takaisi rauhan rajoillamme ja edistäisi maittemme välistä kauppaa ja ystävällisiä ja veljellisiä suhteita. Mutta entä jos näin jo on? Entä jos olemme ymmärtäneet värin poliitikkojemme hellimän mantran uskottavasta itsenäisestä puolustuksesta? Entä jos upseerimme ovat arvioineet puolustuksemme uskottavuutta väärästä perspektiivistä tyrmätessään sen ja moittiessaan poliitikkojemme panosta maamme turvallisuuden ylläpitämisessä. Entä jos kyse onkin siitä, että Suomi on sitoutunut puolustamaan maaperäänsä Venäjään kohdistuvien iskujen varalta ja uskottavuuskäsitettä onkin tarkasteltava Venäjän kannalta? Entä jos meillä jo on allekirjoittamista vailla oleva Uusi Yhteistyö- ja Avunantosopimus (UYAA) Venäjän kanssa? Olisiko tämä ”uskottavan puolustuksen” riemuvoitto vai itsenäisyyden tappio?

--------

SOPIMUS ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Venäjän federaatio (Росси́йская Федера́ция, Rossijskaja Federatsija) välillä

Suomen Tasavallan Presidentti ja Venäjän Parlamentti,

pyrkien jatkuvasti kehittämään ystävällisiä suhteita Suomen ja Venäjän välillä, vakuuttuneina siitä, että hyvien naapuruussuhteiden ja yhteistoiminnan lujittaminen Suomen Tasavallan ja Venäjän välillä on molempien maiden elinetujen mukaista, ottaen huomioon Suomen pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella, sekä ilmaisten järkkymättömän pyrkimyksensä yhteistoimintaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön päämäärien ja periaatteiden mukaisesti, ovat tässä tarkoituksessa päättäneet tehdä tämän sopimuksen ja määränneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti: Suomen Tasavallan Pääministerin ---------------,

Venäjän Parlamentin Liittokokouksen sekä Liittoneuvoston Puhemiehistön: Venäjän Ministerineuvoston Puheenjohtajan sijaisen ja Ulkoministerin ----------------, jotka, vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Venäjän avustamana tai yhdessä sen kanssa.

Yllä mainituissa tapauksissa Venäjä antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.

2 artikla

Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1 artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.

3 artikla

Korkeat Sopimuspuolet vakuuttavat tarkoituksenaan olevan mitä vilpittömimmin osallistua kaikkiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen sopusoinnussa Yhdistyneet Kansakunnat -järjestön päämäärien ja periaatteiden kanssa.

Jne, jne………



Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehtiin Moskovan kaupungissa xx.xx.xxxx kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, ja molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.


Maailma ei ole mustavalkoinen, muttei onneksi myöskään punainen!

Takuulla Venäjä haluaa "uskottavaa puolustusta Suomeen", jos se on vaihtoehto Natolle. Lisäksi uskottava puolustus suhteessa jatkuvasti teknistyvään ja paljon rahaa käyttävään suurvaltaan on mahdottomuus a priori.
 
Viimeksi muokattu:
Varmaan vähän liian halpaa muistuttaa että Suomella ja Venäjällä on YYA-sopimuksen korvannut Naapuruussopimus tälläkin hetkellä voimassa ja ratifioituna. Tosin näitä sopimuksiahan tarvittaessa alan juristit tehtailevat mutta revitään sieltä nyt muutama lainaus huvin ja urheilun vuoksi. Tiedä sitten miten noita pykäliä Kremlissä tulkitaan, vai tulkitaanko ollenkaan.

3 artikla
Sopimuspuolet sitoutuvat säilyttämään yhteisen rajansa hyvän naapuruuden ja yhteistyön rajana ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti sen loukkaamattomuutta ja toistensa alueellista koskemattomuutta kunnioittaen.

4 artikla
Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.

Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle.

5 artikla
Sopimuspuolet työskentelevät päättäväisesti YK:n ja ETYKin toimintakyvyn vahvistamiseksi kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Ne tukevat kansainvälisiä ponnisteluja, jotka tähtäävät aseidenriisuntaan, aseistuksen valvontaan sekä luottamuksen ja turvallisuuden lisäämiseen sotilaallisella alalla.

Tilanteissa, joissa kansainvälinen rauha ja turvallisuus tai erityisesti jommankumman sopimuspuolen turvallisuus ovat vaarantuneet, Suomi ja Venäjä ovat tarvittaessa yhteydessä keskenään YK:n ja ETYKin tarjoamien keinojen käyttämiseksi ristiriidan selvittämiseen.

10 artikla
Sopimuspuolet tukevat suomalaisten ja suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien omaperäisyyden säilyttämistä Venäjällä ja vastaavasti Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa. Ne suojelevat toistensa kieliä, kulttuuria ja historian muistomerkkejä.
 
Ei valtiosopimukset sentään ole mitään joutavuutta, tuota sopimusta ja sen tosiolevuutta ei ole paljon julkisuudessa pyöritelty. Kyllä tuo sisältö on mielestäni täysin selvää kauraa. Heikoilla jäillä mennään, jos aloitteellisesti työnnämme sopimuksen sinetteineen Nato-stanag-paperisilppurista läpi.
 
10 artikla
Sopimuspuolet tukevat suomalaisten ja suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien omaperäisyyden säilyttämistä Venäjällä ja vastaavasti Venäjältä peräisin olevien o
maperäisyyttä Suomessa. Ne suojelevat toistensa kieliä, kulttuuria ja historian muistomerkkejä.

Kertokaa tuo marilaisille.

Ihmisoikeusjärjestöt niin Venäjällä kuin ulkomaillakin ovat rekisteröineet sortoa ja vainoa, jota ovat saaneet osakseen kansallisten vähemmistöjen asiaa ajavat aktivistit. Kyseisiin vähemmistöihin on kuulunut myös suomen niin sanottujen etäsukukielten puhujia.

Tarja Halonen meni Putinin kutsusta vastenmieliseen näytelmään Mordvaan ja suu siinä typerässä virneessä kertoi, miten hyvin ovat asiat. Mordvaa ei nimittäin valittu Haloselle matkakohteeksi sattumalta. Se on tasavalta, jossa ongelmia ei ole. Lähellä sijaitsevasta Marin tasavallasta niitä on raportoitu, koska sattuivat asumaan luonnonvarojen päällä.

Venäjän kanssa tehtävistä sopimuksista ja niiden noudattamisesta tulee näköjään aina osaksi näytelmää ja vastenmielistä liturgiaa. Se ei johdu kauniista sopimuksesta sinänsä, vaan meistä itsestämme.
 
Varmaan vähän liian halpaa muistuttaa että Suomella ja Venäjällä on YYA-sopimuksen korvannut Naapuruussopimus tälläkin hetkellä voimassa ja ratifioituna. Tosin näitä sopimuksiahan tarvittaessa alan juristit tehtailevat mutta revitään sieltä nyt muutama lainaus huvin ja urheilun vuoksi. Tiedä sitten miten noita pykäliä Kremlissä tulkitaan, vai tulkitaanko ollenkaan.

Hyvin muistettu, etenkin tuo neljäs artikla ja sen soveltaminen on mielenkiintoinen juttu. Muistan itse aikoinani pohdiskelleeni sen sisältöä. Se oli toki ennenkuin Nato oli mitenkään ajankohtainen.

"Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle."


En tosin tiedä onka tekstillä merkitystä jos Suomi olisi liittouman jäsen ja jouduttaisiin tositilanteeseen. Toki tekstiä voidaan yrittää tulkita esteenä liittoutumiselle. Kun katsoo ajankohtaa lienee selvä, että kyseessä on jonkinasteinen "lohdutuspaperi" revityn YYA-sopimuksen tilalle. Tai sitten ei, tiedä noita poliitikkojen aivoituksia!

Lainaus: Suomen ja Venäjän sopimus suhteiden perusteista (ns. Perussopimus) solmittiin 20. tammikuuta 1992. Sopimuksessa käsitellään alueellista koskemattomuutta ja valtiollista yhteistyötä. Sen allekirjoittivat Suomen pääministeri Esko Aho ja Venäjän varapääministeri Gennadi Burbulis. Sopimus ratifioitiin 26. kesäkuuta ja tuli voimaan 11. heinäkuuta.
 
10 artikla
Sopimuspuolet tukevat suomalaisten ja suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien omaperäisyyden säilyttämistä Venäjällä ja vastaavasti Venäjältä peräisin olevien o
maperäisyyttä Suomessa. Ne suojelevat toistensa kieliä, kulttuuria ja historian muistomerkkejä.

Kertokaa tuo marilaisille.

Ihmisoikeusjärjestöt niin Venäjällä kuin ulkomaillakin ovat rekisteröineet sortoa ja vainoa, jota ovat saaneet osakseen kansallisten vähemmistöjen asiaa ajavat aktivistit. Kyseisiin vähemmistöihin on kuulunut myös suomen niin sanottujen etäsukukielten puhujia.

Tarja Halonen meni Putinin kutsusta vastenmieliseen näytelmään Mordvaan ja suu siinä typerässä virneessä kertoi, miten hyvin ovat asiat. Mordvaa ei nimittäin valittu Haloselle matkakohteeksi sattumalta. Se on tasavalta, jossa ongelmia ei ole. Lähellä sijaitsevasta Marin tasavallasta niitä on raportoitu, koska sattuivat asumaan luonnonvarojen päällä.

Venäjän kanssa tehtävistä sopimuksista ja niiden noudattamisesta tulee näköjään aina osaksi näytelmää ja vastenmielistä liturgiaa. Se ei johdu kauniista sopimuksesta sinänsä, vaan meistä itsestämme.

Kertokaa tuo Talvivaaran alueen asukkaille. Tai Lokan alle jääneille maanomistajille tai asukkaille. Tai megapadon edestä siirretylle miljoonalle kiinalaiselle. Tai Alaskan alkuperäisväestölle. Tai.
 
Tuo "Museon" muistustus oli sitenkin ajankohtainen, että tänään (20.01.2014) vietämme kyseisen merkittävän valtiosopimuksen 22 vuosipäivää. Presidentti varmaankin pitää aiheeseen liittyvän puheen ja antaa haastattelu TV:lle. Aihetta puidaan ajankohtaislähetyksissä ja koko Suomi repeää riemuun :) !
 
Tuo "Museon" muistustus oli sitenkin ajankohtainen, että tänään (20.01.2014) vietämme kyseisen merkittävän valtiosopimuksen 22 vuosipäivää. Presidentti varmaankin pitää aiheeseen liittyvän puheen ja antaa haastattelu TV:lle. Aihetta puidaan ajankohtaislähetyksissä ja koko Suomi repeää riemuun :) !

Aika vähän sitä sopimusta on julkisuudessa pyöritelty. Miksi? Näyttääkö se vähän YYA-SOPPARIN lievältä versiolta? Miksi näyttäisi? Eikö valtiosopimukseen kuulukin kirjata asioita, joita pidetään tärkeinä, kuten nyt tällaiset akateemiset toiveet rauhanomaisesta rinnakkaiselelystä, yhteistyöstä eri aloilla ja muikeita pyyntöjä siihen suuntaan, että ette viitsi sitten toimia alustana hyökkäykselle tänne päin.....joskus taisitte tällaista vähän harjoittaakin, tosin mehän se aloitettiin, mut kuiteski. Onneksi sentään suomalaisten ei ainakaan tuon sopimuksen perusteella tarvi lähteä puolustamaan Venäjää, vaikkapa Kaukaasiaan. Tuohon sopimukseen voisi tosin liittää tulkinnan siitä, onko kavkas-center kovin korrekti juttu Suomi pääpaikkanaan????? Kun katsoo, mitä väkeä siinäkin kiehuu.
 
Tuo "Museon" muistustus oli sitenkin ajankohtainen, että tänään (20.01.2014) vietämme kyseisen merkittävän valtiosopimuksen 22 vuosipäivää.

Katos niinpäs onkin, hyvää Naapuruusopimuksen vuosipäivää vain! Olemme kaikki Suomessa vakaasti sitoutuneet pitämään rajamme rauhan, ystävyyden ja keskinäisen luottamuksen rajana ikuisesti... No eihän tuo mikään YYA-soppari ole, mutta Nato-sopimuksen poliittinen hinta voi kasvaa jos Venäjä vetää kyseisen Naapuruussopimuksen tai sen ilmentävän hengen esiin Suomen mahdollisesti ryhtyessä aktualisoimaan ns. Nato-optiotaan.

Mitä tulee itse aiheeseen niin on kai selvää että Venäjä ei katso hyvällä Pietarin ja Kuolan niemimaan viereen parkkeerattuja vieraiden suurvaltojen sotilaallisia joukkoja. Kyse ei ole nähdäkseni mikään venäläinen katsantokanta vaan kaikki suurvallat ovat aika herkkiä mitä tulee ydinasetukikohtien ja miljoonakaupunkien turvallisuuden varmistamiseen.

Itse kannatin vielä muutama vuosi Natoa. Viime vuosina olen kuitenkin järkeillyt että Yhdysvaltojen asevoimat ovat jättäneet Eurooppaan vain esikuntia, huoltotukikohtia ja muutaman ilmavoimien yksikön. Euroopan omat sotavoimat pesevät kyllä lähinnä laivaston ja vielä ilmavoimienkin osalta Venäjän, mutta maavoimat on Euroopassa lähinnä optimoitu kriisinhallintaan. Kyky kasvattaa niitä vaatinee ainakin muutaman vuoden harmaan vaiheen. Sen sijaan Venäjän sotilaallinen voima Suomen vieressä on käytössä vähän nopeammalla aikataullulla.

Se militaristisesta analyysistä sotilaallisen voiman muutostrendeistä. Onneksemme tällä hetkellä militaristinen ajattelu ei ole vallitsevana Euroopassa ja tällä hetkellä Saksan ja Venäjän ajattelussa puhuu kait eniten raha. Silti Venäjää johtavat vanhat tiedustelumiehet jotka ovat lähinnä poliittiselta ideologialtaan aika pragmaattisia mutta tarpeen tullen ymmärtänevät myös sotilaspoliittisen logiikan. Suomen kannalta näiden taantumuksellisten Putinin miesten vallassaolo voi olla siunaus sillä he tuovat ainakin alueellista vakautta eivätkä pakota riskien ottoon esimerkiksi Nato-jäsenyyden muodossa. Venäjän demokratiakehityksen suhteen tämä on tietenkin vähän ikävä juttu.
 
Back
Top