Edessä Aasia, Itä - Kiina-ilmiö Itämerellä

Myrskyhiiri

Respected Leader
Ne jyrää meitin!!

Kultainen HORDE karauttaa Itämerelle ja ylihuomenna on sektorien väliset akselilla Aasia - Länsi.

Muistakaa kaivaa poteroon suojakolo ja pitää nortin holkkia hampaitten välissä tärykalvojen pelastamiseksi.

https://yle.fi/uutiset/3-9680119

Kiina ja Venäjä valmistelevat sotaharjoitusta Itämerellä – "Yhteistyö on viesti Yhdysvalloille"
Maat harjoittelevat yhdessä kauppalaivojen puolustamista.

Sotaharjoitukset
20.6.2017 klo 08:55
13-3-9680199.jpg


Kiina lähetti eilen sotalaivoja kohti Itämerta. Uutistoimisto Xinhuan mukaan Kiinan on tarkoitus harjoitella yhdessä Venäjän laivaston kanssa Itämerellä heinäkuun lopulla Pietarin ja Kaliningradin lähistöllä. Puhelimessa on Kiinan ulkopolitiikkaan perehtynyt vanhempi tutkija Elina Sinkkonen. Kuvassa Kiinan ja Venäjän yhteisharjoitus Etelä-Kiinan merellä 19. syyskuuta 2016.
13-3-6891302.jpg

Heidi Sullström

@heidisullstrom
yhteinen sotaharjoitus Itämerellä on viesti Yhdysvalloille, arvioi vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Maat ovat lisänneet sotilaallista yhteistyötä viime vuosina.

– Yhdysvalloille halutaan osoittaa, että yhteistyö on tiivistynyt ja sillä on erilaisia seurauksia. Kiinalla ja USA:lla on esimerkiksi aika kireät välit Etelä-Kiinan merellä ja Kiinan ja Venäjän intressit menevät tässä kohtaa yksiin, Sinkkonen sanoi tiistaina Ylen aamu-tv:ssä.

Yhdysvallat ja Kiina ovat kiistelleet muun muassa Etelä-Kiinan merellä sijaitsevien Spratlysaarten alueesta. Kiina katsoo alueen kuuluvan hallintaansa, kun taas Yhdysvallat pitää aluetta kansainvälisinä vesinä.

Kiina puolustaa kauppalaivojaan
Kiinan ja Venäjän laivastot harjoittelevat heinäkuussa Pietarin ja Kaliningradin lähellä kauppalaivojen puolustusta ja suojelua, maat ovat kertoneet.

– Merkittävä osa Kiinan kaupasta, esimerkiksi öljy- ja kaasukuljetukset tapahtuvat meriteitse, joten kaupallisen merenkulun tehtävät ovat Kiinalle tärkeä kansallinen intressi, tutkija Elina Sinkkonen sanoo.

Toinen osa harjoituksesta käydään syyskuussa Japaninmerellä. Mailla oli samantyyppinen yhteinen sotaharjoitus vuonna 2015 Välimerellä.
 
Asiasta keskustellaan huomenaamulla 21.7. YLE:n aamutelevisiossa.

https://yle.fi/uutiset/3-9729416

Kiinan ja Venäjän sotalaivat harjoittelevat Itämerellä ensi viikolla – ja maailman suurin ydinsukellusvene on matkalla Suomenlahdelle
Jättimäinen Venäjän ohjussukellusvene Dmitri Donskoi saatetaan nähdä pintakulussa Suomenlahdella.

Venäjän laivasto
18.7.2017 klo 19:20
13-3-9729585.jpg

Ydinsukellusvene Dmitri Donskoi lähdössä kohti Suomenlahtea Jäämereltä.Lev Fedosejev / TASS / Lehtikuva
13-3-9146984.jpg

Ahti Kaario

The Independent Barents Observer-sivuston(siirryt toiseen palveluun) mukaan Donskoilla ei enää ole ydinaseita, vaan sitä on käytetty ohjusten laukaisukokeiden alustana.

Osan matkaa pintakulussa
Dmitri Donskoi on käytännössä tallinnanlaivan kokoinen, ja matalalla Itämerellä se joutuu purjehtimaan ainakin osan aikaa pinnalla. Sen saapuminen Itämerelle taatusti huomataan, sillä Tanskan salmet ovat juuri sellainen paikka, missä Donskoi ei mahdu sukeltamaan.

Sukellusvenejätti tulee Suomenlahdellekin, sillä se osallistuu Venäjän laivaston vuosipäivän juhlallisuuksiin Kronstadtissa Pietarin edustalla heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Juhliin tulee Venäjän Pohjoisesta laivastosta myös ydinkäyttöinen ohjusristeilijä Pietari Suuri ja kaksi muuta sotalaivaa.

Pohjoisen laivaston mukaan alukset lähtivät Itämeren-matkalleen Severomorskista maanantaina.

Venäjän puolustusministeriön mukaan(siirryt toiseen palveluun) harjoituksen aktiivinen vaihe on ensi viikolla. Ministeriön tiedotteessa ei kerrota, missä päin Itämerta on tarkoitus harjoitella.

Kiinan laivaston kaksi sotalaivaa ja niiden tukialus ovat parhaillaan Pohjanmerellä matkalla kohti Itämerta. Ne otetaan juhlallisesti vastaan perjantaina 21. heinäkuuta Baltijskissa Venäjän Itämeren laivaston päätukikohdassa, Kaliningradin alueella.

Kiina on lähettänyt Itämerelle hävittäjäalus Hefein, fregatti Yunchengin ja huoltoalus Luomahun. Hefei ja Yuncheng ovat Kiinan laivaston uudenaikaisinta kalustoa. Hefein aseistuksena on muun muassa kehittynyt pitkän matkan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.

13-3-9729583.jpg

Kiinan sota-aluksia vieraili Itämerellä vuonna 2015. Kuvassa keskimmäisenä näkyvä fregatti Yiyang on samaa tyyppiä kuin yksi nyt harjoituksiin tulevista aluksista.Adam Warzawa / EPA
Kiinan vai Venäjän voimannäyttö?
Kiinan ja Venäjän laivastot ovat harjoitelleet yhdessä tätä ennenkin, ja harjoittelevat jatkossa. Itämeren harjoituksen toinen osa pidetään Japaninmerellä Kaukoidässä.

Venäjän laivasto osallistui viime vuonna Kiinan laivastoharjoituksiin Etelä-Kiinan merellä, missä Kiinan aluevaatimukset ovat ajaneet sen törmäyskurssille alueen muiden maiden kanssa.

Jos sitä harjoitusta voitiin pitää Venäjän tuenilmaisuna Kiinalle sikäläisessä kiistassa, voidaan ensi viikon harjoitusta pitää Kiinan tuenilmaisuna Venäjälle Itämerellä – missä Venäjä ja Nato vääntävät kättä vaikutusvallasta.

Toisaalta, Kiina ei ole liikkeellä ainoastaan Itämerellä. Saman kokoinen kiinalainen osasto, kaksi sotalaivaa ja huoltoalus, on parhaillaan vierailulla Istanbulissa ja menossa Mustallemerelle.
 
Maailma on turvallisuus- ja liittoutumisnäkökulmasta muuttumassa kaksinapaisesta kolminapaiseen. Itä vs. Länsi tai vapaa maailma vs. kommunistinen maailma tilanteesta ollaan varsin nopealla tahdilla siirtymässä tilanteeseen, missä meillä on vapaa demokraattisia arvoja puolustava Eurooppa + Intia vs. diktatuurimaailma (Venäjä, Kiina, Turkki, Lähi-Itä, Pohjois-Korea) vs. oman tien kulkijansa USA.

Intian lehdistössä on viime aikoina esiintynyt ulostuloja, joissa peräänkuulutetaan lisääntyvää yhteistyötä ja lähentymistä juuri Euroopan kanssa. He kokevat omaavansa yhteneväiset demokraattiset arvot meidän kanssamme ja näkevät varsinkin kasvavan Kiinan merkittävän uhan Aasiassa. Diktatuurimaailma pyrkii lähinnä sisäpoliittisista ja nationalistisista syistä (pitääkseen kansalaisensa ruodussa) röyhkeästi kasvattamaan vaikutusvaltaansa ja aluevaatimuksiaan niin lähiympäristössään kuin kauempanakin (esim. Kiina Afrikassa) luoden näin merkittävän uhan erilaisille konflikteille. Liittoutumalla keskenään vähennetään esm. muun maailman taloudellisten pakotteiden vaikutuksia - riskinhallintaa siis. USA puolestaan eristäytyy ja pyrkii seilaamaan puolueettomana kahden muun leirin välillä miellyttämällä kumpaankiin suuntaan. Lisääntyvällä protektionismillä ja ainakin osittaisella vapaakaupasta luopumisella maa vähentää mahdollisten taloudellisten pakotteiden vaikutuksia. Näin USA vain rohkaisee diktatuurimaailmaa agressiiviseen ekspansiopolitiikkaan.

Elämme mielenkiintoisia aikoja! Vapaakaupan aikakausi saattaa olla ohi ja kohta huomaamme, että se olikin ehkä se liima mikä piti maailmaa tasapainossa. Kun kaikki ovat riippuvaisia toisistaan, pyritään välttämään konfliktien syntymistä. Mikä niitä ehkäisee tulevaisuudessa, kun vaivutaan protektionistiseen oma maa ensin ajatteluun? Olisikohan Euroopankin aika tunnustaa tosiasiat ja keskittyä luomaan omaa vapaakauppa-aluetta (ja puolustusyhteistyökuvioita) yhdessä Intian kanssa?
 
Saikeen otsikon alle (puolimatkan-krouvi?) ja sopivasti yo. Freyn jutun jatkoksi (se on nimittain Intia, joka tassa asiassa tulee repimaan pelihousunsa, ja tuo lahentyminen Eurooppaan alkaa kiinnostaa kummasti). USAhan on energiaomavarainen, ei heita Persian lahden kaminat kiinnosta enaa samalla tapaa kuin ennen. Eurooppa sensijaan on riippuvainen seka Venajasta etta Persian lahden toimituksista (lasken Punaiselle merelle "putkitetut" maarat mukaan).... olisko tama se "puun ja kuoren valissa" oleilun paikka? Ei kovin hjuva:eek:

Englanti (UK) rakentaa omien lentotukialustensa rotaation tueksi sopivan kokoista "toista" kotisatamaa melkein viereen, Omaniin. Ja Ranska ja UK yhdessa vapauttavat ainakin yhden jenkkien CTF:n (niitahan on usein jouduu pitamaan kaksikin noilla nurkilla) seuraavalle valtamerelle, idan suunnassa, kierrattamalla vuorovedolla lentotukialuksiaan tuolle seudulle:
https://www.shephardmedia.com/news/defence-notes/clarity-emerges-chinas-djibouti-base/
 
Back
Top