Elintarvikehuoltovarmuusketju

Creidiki

Ylipäällikkö
BAN
Katiska ei ole nyt otillaan, laitan verkon järveen ahvenia kuulostelemaan.
 
Joko sulla potut on maassa?
 
Oon kuullu että rastaat maistuu hyvälle. Kun niitä nyt tuossa pihalla ja metässä pomppii mielinmäärin niin pitäskö se testata?
 
Olen ratkaissut elintarvikkeiden huoltovarmuuteen liittyvän kysymyksen opettelemalla paastoamaan sekä syömään mitä tahansa ja milloin tahansa. Oikein maustettuna ja laitettuna kaikki uppoaa kastemadoista variksiin. Huoltopalveluiden resurssien hyötysuhde on näin ollen lähes lyömätön.

Nälkä ei pääse ihan heti yllättämään.
 
Oon kuullu että rastaat maistuu hyvälle. Kun niitä nyt tuossa pihalla ja metässä pomppii mielinmäärin niin pitäskö se testata?

Kuule, ihan kuin pikkukyyhkysiä ovat. Niihin saa rapsakan lähtömaun, kun ensin holjalla voimäärällä pistää pannulla rusketusta pintaan. Sitten saviastiaan ja oheen salottisipulia ja tavallista, lanttukuutioita, porkkanaa hieman, valkosipulia hieman, sopivaa viiniä hieman, mustapippuria ja suolaa ja vettä siten, että suunnilleen koko hoito peittyy siihen. Uuniin, ensin noin 200 astetta ja sitten saa olla tuollaisessa vähän yli satasessa, alle kaksi tuntia ja koko hoito on valmis. Ruokajuomaksi etelä-eurooppalaiset kantavat pöytään jotain helvetin pahaa viiniä, Suomen erityisolosuhteissa Jaloviina on paras.
 
Värillisen viinan linjalla näyttää Baikal olevan...., ei huono, mutta kyllä tuollainen kattaus on extralaatua meidän oloissa ilman mitään poikkeustilannettakin :cool:
 
Esim. ranskalaisessa klassisessa keittotaidossa rastaat olivat ja ovat arvostettua ruokaa. Pääruuaksi määrä on yleensä 2 lintua/hlö, alkuruuaksi 1 per syöjä. Uskoisin että baikal tuossa kiteytti asian reseptiikan suhteen, kaikki kyyhkyreseptit toiminevat.

Sodan aikanahan Suomessa kaupungeista kuulemma harveni pulu-, varis- ja lokkikanta kovasti, lintujen päätyessä patoihin. Em. lintuja valmistettaessa pitää vain olla pirun tarkka hygienian kanssa ja kypsentää linnut ehdottoman läpikypsiksi, muuten salmonella- ja kampylobakteerivaara vaanii. Samoin kaikki leikkuulaudat, veitset, astiat yms jotka on koskeneet raakaa varista tms. lintua pitää pestä helevetin huolella. Kampylon sairastaneena voin omasta kokemuksesta kertoa että ei ollut kivaa.
 
Viimeksi muokattu:
Legenda kertoo, että suomalaiset myivät ja vaihtoivat saksalaisten aseveljien kanssa erilaisia lintupaisteja mm. tupakkaan ja korvikkeeseen. Kvaak kvaak-teeri ja sorsalokki olivat ainakin suosittuja. Tätini mies oli Vaasasta kotoisin ja hän kertoi, että sota-aikana kissat olivat uhanalainen laji sielläpäin: niitä ei kaiketi syöty, mutta saksalaiset maksoivat maltaita hyvin käsitellystä kissanturkista.
 
Niinpä. Ukki kertoili mulle että ampuivat pislalla lintuja ku lintuja ja kauppasivat ne saksalaisille. Sitten parin kerran jälkeen ei ollu kelvannu ja saku oli vaan matkinu korpin/variksen ääntä: kroaak kroaak nich gut.

Liekkö miten paljo sit perää tuossa. Eihän se mahdotonta ole ja kyllä sitä kauppaa vissiin tosissaan tehtiin siihen aikaan. Vähä oli pulaa kaikesta.
 
Hygieniasta ylempänä hyvä huomio. Harva suomalainen osaa (kun ei ole ollut tarvetta) putsata työkalutkin pulunputsaamisessa. Tai kädet kanan teurastamisessa. Tai molemmat kun lammasta nyljetään. Vaikka välttyisi sairaudelta niin maku voi olla yllättävän luotaantyöntävä.
Siitä riippumatta, pitkä hauduttaminen käsittääkseni sopii monelle lihalle, joten pulut pataan vaan. Pikaruokaa se ei ole.
 
Kyrmyniskoja nousee mukavasti ja hunajasatokin näyttää kohtuulliselta, ottarn huomioon että kesäkuun loppu on ollut runsasluminen.
 
Back
Top