Entä jos Neuvostoliitto ei olisi myynyt YYA-Suomelle aseita?

Huhta

Greatest Leader
Ajatellaan hetki, että Neuvostoliitto olisi pyrkinyt pitämään Suomen sotilaallisena tyhjiönä. Jollakin tasolla me sitä tietysti olimmekin, mutta kuvitellaan Neuvostoliiton kieltäytyneen kokonaan asekaupasta Suomen kanssa. Miten olisimme voineet toimia tuossa tilanteessa? Miltä puolustuksemme olisi näyttänyt?

Voi arvioida, että tuossa tilanteessa Neuvostoliitto olisi pyrkinyt diplomaattisin keinoin estämään asehankintojamme myös muualta, osin onnistuen, osin epäonnisesti. Samalla moni varsin edullisesti Neuvostoliitosta hankittu ase, varsinkin tykistön puolella, olisi jäänyt kokonaan hankkimatta. Kotimaisen teollisuuden rooli olisi luultavasti korostunut, etenkin tykistöhankintoja olisi voitu keskittää kotimaahan, mutta mistä vaikkapa panssarikalusto olisi hankittu? Britanniasta, Ranskasta ja Ruotsista, peräti Yhdysvalloista? Olisiko ilmatorjunnalla ollut saumaa hankkia vaikkapa enemmän sveitsiläisiä 35 mm tykkejä Sergeiden sijaan? Mikä olisi ollut 60-luvun MiG-hankinnan vastine, olisiko koneet ostettu Ranskasta (Mirage III) vai Ruotsista (Draken)? Olisiko 80-luvulla hankittu Stinger Iglan sijaan, ja mikä olisi korvannut Ito 79:n hankinnan, Hawk-järjestelmäkö?
 
Kiina olisi ollut yksi mahdollinen toimittaja kommarien välirikon jälkeen, tosin laatu olisi ollut ihan kiinalaista...
 
Veikkaan, että suurin osa olisi ostettu Ruotsista. Panssarivaunujakin olisi ehken saatu Ruotsista (S-vaunu) ja Ruotsin kautta ehken brittien Centurioneja.

NL:n olisi vaikea blokata ostoja Ruotsista. Ilmavoimatkin olisi lennellyt Drakeneilla.

Ei kyllä ollut NL:n intresseissä pitää Suomea sotilaallisena tyhjiönä. Siksihän suostuivat myymään esim. ilmatorjuntaohjuksia.
 
Veikkaan, että suurin osa olisi ostettu Ruotsista. Panssarivaunujakin olisi ehken saatu Ruotsista (S-vaunu) ja Ruotsin kautta ehken brittien Centurioneja.

NL:n olisi vaikea blokata ostoja Ruotsista. Ilmavoimatkin olisi lennellyt Drakeneilla.

Ei kyllä ollut NL:n intresseissä pitää Suomea sotilaallisena tyhjiönä. Siksihän suostuivat myymään esim. ilmatorjuntaohjuksia.

Neukkula olisi mieluusti myynyt Suomen vaikka täyteen it-ohjuksia. Britit panivat hanttiin ja ilmeisesti USA vaikutti vahvasti taustalla. Sekään ei varmaan ole sattumaa että kunnianhimoisissa hankintasuunnitelmissa/ehdotelmissa oli 60-luvulla itänaapurin järjestelmien rinnalla myös brittiläisiä. Ihan realistisia nuo suunnitelmat eivät ilmeisesti olleet kun jo ITO-79 veti teknisen henkilöstön kuralle. Ympäri maan sijoitetut 10 patteria tms. olisivat olleet mahdoton rasti ylläpitää.
 
Neukkula olisi mieluusti myynyt Suomen vaikka täyteen it-ohjuksia. Britit panivat hanttiin ja ilmeisesti USA vaikutti vahvasti taustalla. Sekään ei varmaan ole sattumaa että kunnianhimoisissa hankintasuunnitelmissa/ehdotelmissa oli 60-luvulla itänaapurin järjestelmien rinnalla myös brittiläisiä. Ihan realistisia nuo suunnitelmat eivät ilmeisesti olleet kun jo ITO-79 veti teknisen henkilöstön kuralle. Ympäri maan sijoitetut 10 patteria tms. olisivat olleet mahdoton rasti ylläpitää.

Taisipa olla brittiläinen Bloodhound-ohjus jopa testattavana.
 
Ei kyllä ollut NL:n intresseissä pitää Suomea sotilaallisena tyhjiönä. Siksihän suostuivat myymään esim. ilmatorjuntaohjuksia.

Suursodan syttyessä Naton päävoimat olisivat olleet mitä todennäköisimmin sidottuna Keski-Eurooppaan, joten laajamittainen Naton hyökkäys Suomen alueen kautta (pl. strateginen ilmailu) ei olisi ollut mahdollinen samanaikaisesti. Jos Neuvostoliitto taas olisi lähtenyt vyörymään Ruotsia ja Norjaa kohti, niin aseistettu Suomi siinä välissä ei olisi helpottanut hyökkäystä.

Lisäksi epäilen, että Suomi ei ollut Neuvostoliiton liittolainen de facto. En näe, että neuvostojoukkoja olisi päästetty maahan vapaaehtoisesti missään tilanteessa. Ehkä poliitikot, mutta puolustusvoimilla tuskin olisi selkäranka moista päätöstä kestänyt. Suomi olisi joko vetänyt "puolustamme kaikkiin suuntiin" -kortin tai peräti ryhtynyt sympatisoimaan Natoa (todennäköisempi vaihtoehto kahden rintaman sodassa).
 
Suursodan syttyessä Naton päävoimat olisivat olleet mitä todennäköisimmin sidottuna Keski-Eurooppaan, joten laajamittainen Naton hyökkäys Suomen alueen kautta (pl. strateginen ilmailu) ei olisi ollut mahdollinen samanaikaisesti. Jos Neuvostoliitto taas olisi lähtenyt vyörymään Ruotsia ja Norjaa kohti, niin aseistettu Suomi siinä välissä ei olisi helpottanut hyökkäystä.

Lisäksi epäilen, että Suomi ei ollut Neuvostoliiton liittolainen de facto. En näe, että neuvostojoukkoja olisi päästetty maahan vapaaehtoisesti missään tilanteessa. Ehkä poliitikot, mutta puolustusvoimilla tuskin olisi selkäranka moista päätöstä kestänyt. Suomi olisi joko vetänyt "puolustamme kaikkiin suuntiin" -kortin tai peräti ryhtynyt sympatisoimaan Natoa (todennäköisempi vaihtoehto kahden rintaman sodassa).

Aihehan oli täydellinen tabu. Kylmän sodan Suomessa tällä ei saanut ainakaan julkisuudessa mässäillä. Korulauseita rauhanomaisesta puolueettomuuspolitiikasta ja YYA-sopimuksen ihanuudesta sen sijaan viljeltiin. On selvää, että PV:llä oli olemassa suunnitelmat NL:n taholta tulevan hyökkäyksen torjumisesta. Ja oletan, että sotatilanteessa niitä olisi noudatettu. Harmaalle alueelle mennään siinä tilanteessa, jos Suomi olisi altistunut NL:n poliittiselle painostukselle kriisitilanteessa. Esimerkkitapaus olisi, että NL olisi vaatinut kauttakulkuoikeutta Suomen Lapin läpi tilanteessa jossa Neuvostoliitto olisi hyökännyt Pohjois-Norjaan.

Tällaisessa tilanteessa ylimmän valtiojohdon paineensietokyky olisi punnittu. Olisiko uskallettu sanoa njet ? Vai oltaisiinko suostuttu kusi sukassa ja täten altistuttu NATO:n vastareaktioille ? Tämä olisi saattanut tehdä meistä neukkujen de facto liittolaisen sotatilanteessa. No, onneksi tällaisen eteen ei koskaan jouduttu.
 
Aihehan oli täydellinen tabu. Kylmän sodan Suomessa tällä ei saanut ainakaan julkisuudessa mässäillä. Korulauseita rauhanomaisesta puolueettomuuspolitiikasta ja YYA-sopimuksen ihanuudesta sen sijaan viljeltiin. On selvää, että PV:llä oli olemassa suunnitelmat NL:n taholta tulevan hyökkäyksen torjumisesta. Ja oletan, että sotatilanteessa niitä olisi noudatettu. Harmaalle alueelle mennään siinä tilanteessa, jos Suomi olisi altistunut NL:n poliittiselle painostukselle kriisitilanteessa. Esimerkkitapaus olisi, että NL olisi vaatinut kauttakulkuoikeutta Suomen Lapin läpi tilanteessa jossa Neuvostoliitto olisi hyökännyt Pohjois-Norjaan.

Tällaisessa tilanteessa ylimmän valtiojohdon paineensietokyky olisi punnittu. Olisiko uskallettu sanoa njet ? Vai oltaisiinko suostuttu kusi sukassa ja täten altistuttu NATO:n vastareaktioille ? Tämä olisi saattanut tehdä meistä neukkujen de facto liittolaisen sotatilanteessa. No, onneksi tällaisen eteen ei koskaan jouduttu.

Suomen puolustus pohjoisessa olisi luultavasti pettänyt joka tapauksessa, kun pääosa resursseista olisi keskitetty valtakunnan ydinalueille. Olet toki oikeassa siinä mielessä, että poliittisella tasolla jo puolustustahdon osoittaminen tekee usein ison eron riippumatta puolustuksen onnistumisesta. Neuvostoliittoakaan ei ehkä olisi ärsyttänyt niin paljoa, jos tieltä olisi pitänyt lyödä jokin toisen maailmansodan aikaisella kalustolla varustettu pataljoona tai prikaati.

Minä olin enemmän huolissani siitä seikasta, että neuvostojoukkoja on hyvin vaikea saada maasta ulos, kun ne on kerran päästetty sisälle. Baltia on hyvä esimerkki. Jos neuvostojoukot eivät lähde vapaaehtoisesti, niitä on hyvin vaikea pakottaakaan ulos. Liikekannallepano vaikeutuu huomattavasti, voi estyä kokonaankin, jos selustassa häärii jo useampi vihollisen divisioona. Tästä syystä kaikenlaiset kauttakulkuoikeudet olisivat olleet hyvin vaarallisia. Kuka olisi taannut, että etelässä rajan ylittänyt juna matkaa aina Kolariin asti eikä pysähdykään jonnekin matkan varrelle?
 
Ruotsi olisi ilman muuta järkännyt aseet. Ruotsin vissi etu oli tuolloin ja on nytkin se, että Suomi on varustettu sotilaallisilla kyvyillä.
 
Ruotsi olisi ilman muuta järkännyt aseet. Ruotsin vissi etu oli tuolloin ja on nytkin se, että Suomi on varustettu sotilaallisilla kyvyillä.

Liekö olisi järkännyt myös rahoituksen? Jos kaikki itäkalusto olisi pitänyt korvata länsimaisella vastaavalla 1:1, niin kruunuja (ja muita länsivaluuttoja) olisi jouduttu kaivamaan lompakosta selkeästi isompia määriä.

Sinällään ajatus "pikku-Ruotsista" on ihan sympaattinen: 60 Drakenia, muutama sata Str 103 -vaunua, 40 mm Boforseja Sergeiden sijaan... :)
 
Back
Top