Epäloogisuuksia Tuntematon sotilas-kirjassa

[Teille olen herra Majuri]

Tuli vaan mieleen kun tuossa joku aika sitten luin. Miksi Sarastie pysyi majurina koko sodan, eikä ylennetty, vaikka johtamansa pataljoona hoiti tehtävänsä aina hyvin? Kyllä siellä surkeammatkin miehet ylennyksiä saivat, varsinkin kun oltiin kantahenkilökuntaa. Entä miksi Ukkolaa ei ylennetty edes korpraaliksi, vaikka hän oli Kariluodon luottomies ja kova konepistoolimies? Jne.

 

[tulikomento]

Eikös Sarastie ollut aika voimakastahtoinen pataljoonankomentaja ? Voisi kuvitella että saattoi astua sangen montakin kertaa everstitason herrojen varpaille. Kirjan loppupuolella kuvataankin Sarastien ja everstiluutnantti Karjulan riitelyä.

 

[Teille olen herra Majuri]

Eikös Sarastie ollut aika voimakastahtoinen pataljoonankomentaja ? Voisi kuvitella että saattoi astua sangen montakin kertaa everstitason herrojen varpaille. Kirjan loppupuolella kuvataankin Sarastien ja everstiluutnantti Karjulan riitelyä.

Kyllähän niillä riitelyä oli, mutta silti erikoista ettei yhtä ylennystä tullut. Sotaa kului kuitenkin sen kolme vuotta Sarastien eläessä, alkuvaihe meni hyvin ja tehtävät tuli täytetyiksi. Lisäksi Sarastien oli kadettiupseeri, millä on varmaan ollut painoarvoa. Olisiko edes Karjulan sekoilu saanut estettyä ylennystä?
edit. voihan se tosiaan olla että Sarastie on ollut riidoissa useammankin kanssa ja siksi ei ylennetty.

 

[tulikomento]

Entä miksi Ukkolaa ei ylennetty edes korpraaliksi, vaikka hän oli Kariluodon luottomies ja kova konepistoolimies?

Hyvä pointti. Ukkola oli viimeisiä Kariluodon alkuperäisen joukkueen miehiä. Välttämättä ei ollut mikään johtajatyyppi ja pysyi siksi sotamiehenä. Mutta toisaalta, ylenihän konekiväärikomppanian Määttäkin lopussa muistaakseni alikessuksi ja taisipa Vanhalakin saada korpin jämät. Tosin taustallahan oli kovat kärsityt miestappiot ja kokeneita sotilaitahan molemmat tuossa vaiheessa olivat uusia täydennysmiehiä opastamaan.

 

[kimmo.j]

Veikkaisin syyksi sitä helpointa syytä, kyse on fiktiivisestä kirjasta.
Sarastie ja Ukkola ovat puhtaita sivuhahmoja jotka sopivat osaansa. Jos Sarastie olisi ylennetty, olisi pitänyt keksiä uusi hahmo johtamaan pataljoonaan.

 

[baikal]

Veikkaisin syyksi sitä helpointa syytä, kyse on fiktiivisestä kirjasta

Jep, kaikesta huolimatta tuo raamattu on romaani. Ja tuskin Linna saattoi arvata, että ampuessaan alas runebergiläisen sotaihanteen hän samalla tuli luoneeksi uuden myyttisen kuvauksen. Erona ehkä se, että kun runebergiläisessä myytissä sotilaalla oli vain rikkinäiset housut niin Linna antoi hänelle pään! Näinhän on sanottu.

Kirjaa myytiin juhlava määrä ja sille oli paikkansa suomalaisessa kirjahyllyssä. Veteraaneja oli joka toisessa mökissä ja hahmoja kiiteltiin. Kirja tosin julkaistiin vasta stalinkörilään kuoltua.....

 

[Vonka]

Myös Koskela yleni luutnantiksi mutta ei saanut komppaniaa. Lopulta johti koko pataljoonan lampikannasten poikki pois motista.

Pataljoonankomentaja oli yleensä majuri, joskus kapteeni.

Eikös se Seitamokin ollut majuri usean vuoden? Tai JP3:n Mannerheim-ristin ritari Hynninen, joka oli 1941 tuore majuri ja 1944 oli edelleen majuri. Sitten hänet ylennettiin everstiluutnantiksi.

En nyt oikein saa kiinni tästä ideasta.

 

[tulikomento]

Myös Koskela yleni luutnantiksi mutta ei saanut komppaniaa. Lopulta johti koko pataljoonan lampikannasten poikki pois motista.

Pataljoonankomentaja oli yleensä majuri, joskus kapteeni.

Eikös se Seitamokin ollut majuri usean vuoden? Tai JP3:n Mannerheim-ristin ritari Hynninen, joka oli 1941 tuore majuri ja 1944 oli edelleen majuri. Sitten hänet ylennettiin everstiluutnantiksi.

En nyt oikein saa kiinni tästä ideasta.

Eikös kirjassa kuvata sitä että Koskelaa oltiin kaavailtu jo ylempiin tehtäviin ? Mainittiinko komppanianpäällikkyys jossain muualla tms. ? Mutta Sarastie ei halunnut luopua Koskelasta.

 

[EXLT2]

Pataljoonankomentajina Suomen Sodissa 1941-1945 toimineet, saivat 1939-1945 välillä keskimäärin 1,7 ylennystä . - Tappiot 12%. -Siirrot ylempiin komentajatehtäviin 6%. -Siirrot kotirintama tehtäviin n.35%. ( P.Ripatti 1977.) Voidaan olettaa, että Sarastie ylennettiin majuriksi -39 tai -40. Oletetaan edelleen, että ilman kaatumistaan kesällä -44, seuraava ylennys olisi tullut -44 tai -45, jolloin ylennysluku olisi 2.0. (vrt. 1.7) Näin tarkasteltuna Sarastien ura Jatkosodassa oli vähintään keskinkertainen. Ehkä patajoonankomentajan menestystä tehtävässään palkittiin enemmän mitaleilla kuin ylennyksillä?

 

[Teille olen herra Majuri]

Pataljoonankomentajina Suomen Sodissa 1941-1945 toimineet, saivat 1939-1945 välillä keskimäärin 1,7 ylennystä . - Tappiot 12%. -Siirrot ylempiin komentajatehtäviin 6%. -Siirrot kotirintama tehtäviin n.35%. ( P.Ripatti 1977.) Voidaan olettaa, että Sarastie ylennettiin majuriksi -39 tai -40. Oletetaan edelleen, että ilman kaatumistaan kesällä -44, seuraava ylennys olisi tullut -44 tai -45, jolloin ylennysluku olisi 2.0. (vrt. 1.7) Näin tarkasteltuna Sarastien ura Jatkosodassa oli vähintään keskinkertainen. Ehkä patajoonankomentajan menestystä tehtävässään palkittiin enemmän mitaleilla kuin ylennyksillä?

Huumoriketjuhan tämä on, mutta jos nyt vakavasti katsoo noita lukuja niin aika kovalla prosentilla siirtoja kotirintamatehtäviin on tullut. Palstalla satusedäksikin tituleerattu W. Halsti muistaakseni määritteli, että kenttäkelpoisen majurin yläikä menee siinä 35 vuoden korvilla, sen jälkeen ei polla tai kunto kentällä kestä. Mutta Sarastiellä kesti sekä polla että kunto, joten kyllä tämä ylentämättömyys on laitettava jos nyt ei Karjulan, niin rykmentinkomentajan piikkiin.