Epäyhtenäinen varustus ja sen vaikutus joukon taistelukykyyn.

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#1
Ei pärjää legioonan sällit Suomen Armeijan tuunatuille sotureille. Saavat perkeleen nysvärit ostaa itse mieleisensä tetsarit, makuupussit ja reput, ja vielä käyttää niitä palveluksessa.

:maija:

Suomen Sotilaassa

K: Voitko vielä tarkentaa varustekäytäntöjänne?

V: Alokaskauden jälkeen firman tetsarit otettiin pois, joten itse ostaminen on pakollista. Riippuu ihan joukkueenjohtajasta millainen pitää hankkia. Esimerkiksi meidän sääntö on, että väreistä vihreä tai CCE-kuviollinen kelpaa ja malliksi mikä tahansa. Joillain muilla on tiukempaa ja annetaan vain pari vaihtoehtoa joista valita ja joillain toisilla edes värillä ei ole väliä.

Jokainen hommaa myös oman makuupussin, mallin riippuen omasta tehtävästä ja palveluspaikasta. Jaettu makuupussi on painava, huono ja jostain kumimaisesta materiaalista, jossa tulee Ranskakin leudossakin talvessa kuolema. Alokaskauden jälkeen näitä on yleensä roskakorit täynnä. Myös päiväreppu on pakollinen hankinta, siinäkin kriteerinä jonkinlainen sotilaallisuus ja vihertävä väri.
 
#2
Creidiki kirjoitti:
Ei pärjää legioonan sällit Suomen Armeijan tuunatuille sotureille. Saavat perkeleen nysvärit ostaa itse mieleisensä tetsarit, makuupussit ja reput, ja vielä käyttää niitä palveluksessa.
:maija:
Suomen Sotilaassa

K: Voitko vielä tarkentaa varustekäytäntöjänne?

V: Alokaskauden jälkeen firman tetsarit otettiin pois, joten itse ostaminen on pakollista. Riippuu ihan joukkueenjohtajasta millainen pitää hankkia. Esimerkiksi meidän sääntö on, että väreistä vihreä tai CCE-kuviollinen kelpaa ja malliksi mikä tahansa. Joillain muilla on tiukempaa ja annetaan vain pari vaihtoehtoa joista valita ja joillain toisilla edes värillä ei ole väliä.

Jokainen hommaa myös oman makuupussin, mallin riippuen omasta tehtävästä ja palveluspaikasta. Jaettu makuupussi on painava, huono ja jostain kumimaisesta materiaalista, jossa tulee Ranskakin leudossakin talvessa kuolema. Alokaskauden jälkeen näitä on yleensä roskakorit täynnä. Myös päiväreppu on pakollinen hankinta, siinäkin kriteerinä jonkinlainen sotilaallisuus ja vihertävä väri.
Niinhän tuo on useimmissa ammattiarmeijoissa tai ainakin niiden erikoisjoukoissa...
Toisenlaista epäyhtenäisyyttä syntyy sitten reserviläisarmeijan alemman kiirellisyys- ja tärkeystason joukoissa, joiden varustus on osittain sitä, mitä ressu tuo mukanaan, koska jakovarustus saattaa olla ae ja muutama lipas, maastopuku, kumisaappaat, kypärä ja suojanaamari. Metsastävältä ja retkeilevältä kansanosalta saattaa tosin löytyä jakovarustusta parempaakin varustusta, mutta kaupungistuneet ja vähemmän maastokokemusta omaavat voivat olla ns nesteessä; kaikki eivät nykyään omista edes pitkiä kalsareita!
 
#3
Periaatteessa omien varusteiden käyttö pitäisi sallia kunhan vaadittu varustus pystytään kantamaan ongelmitta. Esimerkiksi M/85-reppu on niin onneton ja liian pienikin nykypäivän varustukselle että jokaisella ressulla pitäisi olla oma keskikokoinen vihreä rinkka.
 

setämies

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#4
akealik kirjoitti:
Periaatteessa omien varusteiden käyttö pitäisi sallia kunhan vaadittu varustus pystytään kantamaan ongelmitta. Esimerkiksi M/85-reppu on niin onneton ja liian pienikin nykypäivän varustukselle että jokaisella ressulla pitäisi olla oma keskikokoinen vihreä rinkka.
Todellisuudessa edes sillä rinkan värillä ei ole väliä jos hankkii siihen päälle vihreän sadesuojan.

Tuohon suuntaan ollaan jo menossa. Ainakin meikäläisen koulutuksessa muutamia vuosia sitten sallittiin erilaisten omien varusteiden käyttö, joskin paino oli koulutuskaluston käytön oppimisessa. Molleliivin aikakaudella jengille ilmestyy mukavan nopeasti omia taskuja "kunhan ei hyppää silmille"-painotuksella. Taisteluvarustus on kuitenkin se mikä voi loppupeleissä ratkaista paljonkin.

Edelleenkin painotus tuosta yhtenäisyydestä ei saa mennä toiminnallisuuden edelle. Tehkää nyt kuitenkin ero tuulitakki ja lenkkarit -mallisen vastarintataistelijan ja asepalvelustaan suorittava asevelvollisen välille. Yhtenäisyys ei ole taistelutilanteessa sitä että väkisin vaikeutetaan taistelijan toimintaa vaan luodaan joukko joka on tunnistettavissa.
 
#5
Mun motivaatiota sotilaana laskee jos ollaan lähdössä maastoon harjoittelemaan ja tuhlataan aikaa siihen, että pari ukkoa juoksee rivistä teltoille vaihtamaan mustan kaulurin intin vihreeseen tms.

Haminan ressujen kouluttajakurssilla oli meininki ihan napin päälle tarkkaa pari vuotta sitten. En tykännyt. Ei muuten tainnut monikaan tykätä kurssilla opetetusta koulutstavasta. Ei sitä ainakaan ole missään sen jälkeen nähnyt.

Minusta on ihan turhaa nipottaa jostain epäyhtenäisyydestä. Pääasia on, että homma pelaa ja tunnistetaan sotilaaksi. Jos maastopuku ja kokardi on kaikilla saman näköinen niin onko muulla väliä?
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#6
setämies kirjoitti:
Todellisuudessa edes sillä rinkan värillä ei ole väliä jos hankkii siihen päälle vihreän sadesuojan.
Tai talvella valkoisen/valkopohjaisen kuvioidun eikä kesälläkään haittaa vaikka olis maastokuvioitu taikka joku keskiruskea tai tumman ruskea sävy. Siihen kun vielä lisää pikkaisen palan maastoverkkoa ja/tai säkkikangasta tai muuta riekaletta, niin hyvin toimii, kunhan ei viillekkeet ole sitten jossain huomiovärissä. Jos itse reppu on huomiovrissä niin pintaan voi vetää jotain maalia tai muuta töhnää, koska se sadesuojus on kuitenkin joskus otettava pois repun päältä, että pääsee käsiksi sisältöön
Tuohon suuntaan ollaan jo menossa. Ainakin meikäläisen koulutuksessa muutamia vuosia sitten sallittiin erilaisten omien varusteiden käyttö, joskin paino oli koulutuskaluston käytön oppimisessa.
Meillä on ollut jo siitä asti kun pääsin intistä tuo meininki. Kotitutuessa jopa todettiin, että hankkkaa omat vehkeet. Kertauksissa on aina saanut käyttää omia varusteita tai jakovarusteita sen mukaan mitä on halunnut. Erityisesti rinkkoja on paljon porukalla omia. AInoastaan silloin kun on nimenomaan jotain uutta varustusta tarkoitus testata on oman vastaavan käyttö ollut pois suljettu vaihtoehto.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
KIM kirjoitti:
Mun motivaatiota sotilaana laskee jos ollaan lähdössä maastoon harjoittelemaan ja tuhlataan aikaa siihen, että pari ukkoa juoksee rivistä teltoille vaihtamaan mustan kaulurin intin vihreeseen tms.

Haminan ressujen kouluttajakurssilla oli meininki ihan napin päälle tarkkaa pari vuotta sitten. En tykännyt. Ei muuten tainnut monikaan tykätä kurssilla opetetusta koulutstavasta. Ei sitä ainakaan ole missään sen jälkeen nähnyt.
Sitten on hommat muuttuneet. Aikaisempina vuosina ei ole kuulemani mukaan niptusta ollut ja osallsitujat ovat tykänneet, vaikkeivät ihan yks yhteen ole kai oppeja hyödyntäneetkään niin kuitenkin soveltaneet käyttöön.
Minusta on ihan turhaa nipottaa jostain epäyhtenäisyydestä. Pääasia on, että homma pelaa ja tunnistetaan sotilaaksi. Jos maastopuku ja kokardi on kaikilla saman näköinen niin onko muulla väliä?
Miksi maastopuvun pitää olla saman näköinen? Kuitenkin yhdellä on pakkastakki, toisella sissitakki, kolmannella helleasu, neljännellä normi maastopuku, viidenellä ja kuudennella vanhemmat versiot maastopuvusta ja molemmilla vielä eri, kuudennella pelkkä villapaita ilman takkia ja seitsemännellä MOLLE-liivi poolopaidan päällä. Siihen kun vielä sotkee mukaan lumipuvun käytön ja erilaiset päähineet jne. En usko mitenkään, että samassa osastossa jokaiselle saataisiin samanlaista maastopukua ja yhtenäistä varustusta ihan operatiivista kärkeä lukuunottamatta ja sielläkin vain silloin kun valmistautumisaikaa riittää ja kuri pukeutumisen suhteen pidetään tiukkana eikä pientäkään soveltamista suvaita. Lisäksi tuo ehto sukisi pois LKP:ssa mahdollisuuden hyödyntää reserviläisen mukanaan tuomista varusteista maastopuvun. Mielestäni erilaisten pukujen käyttö ei ole ongelma kunhan omien tunnistettavuus hoidetaan selkeästi ja koulutuksellisesti minimoidaan väärän tunnistuksen aiheuttamat riskit (eli kukaan ei lähde omin päin haahuilemaan mustikoita poimimaan jne).
 
#8
noska kirjoitti:
Meillä on ollut jo siitä asti kun pääsin intistä tuo meininki. Kotitutuessa jopa todettiin, että hankkkaa omat vehkeet. Kertauksissa on aina saanut käyttää omia varusteita tai jakovarusteita sen mukaan mitä on halunnut. Erityisesti rinkkoja on paljon porukalla omia. AInoastaan silloin kun on nimenomaan jotain uutta varustusta tarkoitus testata on oman vastaavan käyttö ollut pois suljettu vaihtoehto.
Eikös Noska ole niitä lentokoneesta hyppelijöitä? Miten omat rinkat ovat kestäneet hypyt vai onko porukka hankkinut kunnollisia milspecsattuja rinkkoja, jotka on suunniteltukin hypyt kestäviksi?
 
#9
noska kirjoitti:
Miksi maastopuvun pitää olla saman näköinen? Kuitenkin yhdellä on pakkastakki, toisella sissitakki, kolmannella helleasu, neljännellä normi maastopuku, viidenellä ja kuudennella vanhemmat versiot maastopuvusta ja molemmilla vielä eri, kuudennella pelkkä villapaita ilman takkia ja seitsemännellä MOLLE-liivi poolopaidan päällä. Siihen kun vielä sotkee mukaan lumipuvun käytön ja erilaiset päähineet jne. En usko mitenkään, että samassa osastossa jokaiselle saataisiin samanlaista maastopukua ja yhtenäistä varustusta ihan operatiivista kärkeä lukuunottamatta ja sielläkin vain silloin kun valmistautumisaikaa riittää ja kuri pukeutumisen suhteen pidetään tiukkana eikä pientäkään soveltamista suvaita. Lisäksi tuo ehto sukisi pois LKP:ssa mahdollisuuden hyödyntää reserviläisen mukanaan tuomista varusteista maastopuvun. Mielestäni erilaisten pukujen käyttö ei ole ongelma kunhan omien tunnistettavuus hoidetaan selkeästi ja koulutuksellisesti minimoidaan väärän tunnistuksen aiheuttamat riskit (eli kukaan ei lähde omin päin haahuilemaan mustikoita poimimaan jne).
Oletan, että LKP:ssa Suomen armeijan joukot muistuttavat aika lailla niitä joukkoja, joita näki Jugoslavian hajoamissotien uutiskuvissa 1990-luvulla. Periaatteessa lähes yhtenäinen jakovarustus, jota on täydennetty siviilikaulureilla, omilla hanskoilla, jalkineilla, repuilla ja muilla "asusteilla".
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#10
suksisissi kirjoitti:
Eikös Noska ole niitä lentokoneesta hyppelijöitä? Miten omat rinkat ovat kestäneet hypyt vai onko porukka hankkinut kunnollisia milspecsattuja rinkkoja, jotka on suunniteltukin hypyt kestäviksi?
Hyppiminen kertauksissa on aika harvinaista. Aika monella oli siihen aikaan kun siihen oli vielä varaa sama malli omana kun pv jakaa tai joku ulkomainen vastine tai sitten jos oli hyppäämistä tiedossa käytti jakorinkkaa. En muista kovin montaa rinkkaa hajonneen hypyissä, kumpiakaan omia tai pv:n. Ainahan se vaara tietty on olemassa.
 
#11
suksisissi kirjoitti:
Metsastävältä ja retkeilevältä kansanosalta saattaa tosin löytyä jakovarustusta parempaakin varustusta, mutta kaupungistuneet ja vähemmän maastokokemusta omaavat voivat olla ns nesteessä; kaikki eivät nykyään omista edes pitkiä kalsareita!
Onhan se tietenkin eturauhaselle haasteellista käydä talvisotaa stringeissä.

Kuitenkin ulkoilevalla kansanosalla voi olla oma hyvä 3 metrin etäisyydelle ulottuva GPS, Haix AirPowerin tasoiset maastokengät, mukava pistooli, maatopuku, makuupussi, Suunnon alumiininen marssikompassi, parempi rinkka, oma Trangia-keitin, hyvä noin 200 lumenin LED-lamppu, UHF-radio jne. jne.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#12
suksisissi kirjoitti:
Metsastävältä ja retkeilevältä kansanosalta saattaa tosin löytyä jakovarustusta parempaakin varustusta, mutta kaupungistuneet ja vähemmän maastokokemusta omaavat voivat olla ns nesteessä; kaikki eivät nykyään omista edes pitkiä kalsareita!
Tunnustan, kaapista löytyy vain boksereita! Ja 180 lumenin taskulamppu ja avaimenperäkompassi. Niin, ja euron mora!


Mitäköhän hyödyllistä tämäkin toi keskusteluun...
 

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
#13
@RPG83

Sulla on vielä vuosia aikaa hankkia täysi kenttävarustus kun olet sen verran nuori.
Pitkät kalsarit kannattaa kuitenkin hankkia jo aiemmin, ettei munaskut ja eturauhanen mene rikki ensi talven pakkasissa.
 
Top