Eränkäynti

Olin ensimmäisen kerran keisarillisen kalastusmajan luona Langinkoskella kalassa ja sain ensi reissullani taimenen ja vielä ensimmäisellä itse sitomallani perholla.

Olenko snobi vai Hannu Hanhi? Mää ole nii kauhian hämmästyny, oikke klapil päähä lyäty.
 
Viimeksi muokattu:
Olin ensimmäisen kerran keisarillisen kalastusmajan luona Langinkoskella kalassa ja sain ensi reissullani taimenen ja vielä ensimmäisellä itse sitomallani perholla.

Muistan vielä sen kun sain ensimmäisen luonnonvaraisen taimenen itsesidotulla perholla. Hieno hetki!

Joskus saunan lauteilla kaverin kanssa hekumoitiin, että hienointa olisi ehkä vetää mitallinen vonkale ylös kosken peilistä perholla, jonka on itse sitonut omista pallikarvoista. Että sitten ollaan iho ihoa vasten luonnon kanssa :)
 
Muistan vielä sen kun sain ensimmäisen luonnonvaraisen taimenen itsesidotulla perholla. Hieno hetki!

Joskus saunan lauteilla kaverin kanssa hekumoitiin, että hienointa olisi ehkä vetää mitallinen vonkale ylös kosken peilistä perholla, jonka on itse sitonut omista pallikarvoista. Että sitten ollaan iho ihoa vasten luonnon kanssa :)

Älä yllytä!
 
Älä yllytä!

Vähän harrastus aikoinaan hyytyi ja jäi toteuttamatta, mutta moneen kertaan miettinyt, että vois muutenki olla ihan validi sidontamateriaali (larvastukseen eritoten).. ja aina saatavilla :D
 
Jos joku tahtoo perhojen askarteluun sulkia (kalkkuna, kana, riikinkukko, hanhi, fasaani) tai karvaa (en yhtään tiiä että käytetäänkö näitä mutta löytyy kani, vuohi, supi ja kyyttö ja hevosen jouhia) voin lykkää postiin. Tussukarvoja en kyllä postita
 
Jos joku tahtoo perhojen askarteluun sulkia (kalkkuna, kana, riikinkukko, hanhi, fasaani) tai karvaa (en yhtään tiiä että käytetäänkö näitä mutta löytyy kani, vuohi, supi ja kyyttö ja hevosen jouhia) voin lykkää postiin. Tussukarvoja en kyllä postita

Riikinkukon, hanhen ja fasaanin sulat ovat perinteistä materiaalia. Voiko tuosta viimeisestä vielä neuvotella?
 
Luin tästä ketjusta ensimmäisen ja tämän viimeisen sivun.

Ketju alkaa niin kansallisromanttisesti aamukahveilla luonnon helmassa usvan siintäessä järvellä...

Ja lopussa sitten... No kai se loppukin on yhtä kansallisromanttistao_O.
 
Luin tästä ketjusta ensimmäisen ja tämän viimeisen sivun.

Ketju alkaa niin kansallisromanttisesti aamukahveilla luonnon helmassa usvan siintäessä järvellä...

Ja lopussa sitten... No kai se loppukin on yhtä kansallisromanttistao_O.

Se johtuu ihan vaan siitä että mulla on supervoima raiskata nää keskustelut asiattomiksi. Miehet on vaan tollasia ällöromantikkoja usvineen ja kuksineen.
 
Luin tästä ketjusta ensimmäisen ja tämän viimeisen sivun.

Ketju alkaa niin kansallisromanttisesti aamukahveilla luonnon helmassa usvan siintäessä järvellä...

Ja lopussa sitten... No kai se loppukin on yhtä kansallisromanttistao_O.

14-svyle-2944715774d3df3003b.jpg
 
Ihan vaan muistin virkistämiseksi ja niille ketkä vasta aloittelevat luonnossa liikkumista.


VILLIVIHANNEKSET JA HORTOILU


Rikastava elämäntapa


Villivihannekset ovat superruokaa: terveellistä, äärimmäisen herkullista ja kaikille ilmaista. Horta on lähiruokaa, joka matkaa luonnosta lautaselle todella nopeasti ja helposti.


Lähimetsät, niityt, luomupellot ja omat kotipihamme ovat valtava aarreaitta. Hortoilu elvyttää mieliämme, hoitaa aivojamme ja auttaa meitä voimaan hyvin. Nappaat sitten voikukan lehden salaattiisi silloin tällöin tai nautit isompia hortamääriä: luonnossa liikkuminen, luonnon elinvoima ja ihanat maut tekevät sinulle ihmeitä.


Hortoilu.fi tarjoaa innoitusta ja tietoa luonnon ystäville. Sivusto on Suomen vanhin villiyrttisivusto ja sen ylläpitäjät ovat hortoilun pioneereja.

hortoilu.fi

Villivihannekset ovat superruokaa | Hortoilu.fi
Villivihannekset ovat superruokaa: terveellistä, äärimmäisen herkullista ja kaikille ilmaista. Horta on todellista lähiruokaa. Tutustu!
hortoilu.fi
hortoilu.fi
 
Oletteko huomanneet, että erilaisia verta himoavia hyönteisiä on joitain kappaleita liikenteessä? Minulla on korvantaukset yhtä märkivää näppylää ja otsassa on punainen juotti, leukaan on joku halvatun kärsäkäs tehnyt luodinmentävän reiän ja toinen silmä on ottanut oheisosumaa. Melkoisia itikka-mäkäräisiskuarmeijoita on liikkeellä.

Jos tästä hyttystilanteesta voi päätellä jotain Lapin osalle, niin onnea mahd. vaeltajille.
 
Eikös hiljattain ole tunnistettu uusi hyttyslajikin:

30877

Hyttyslajeja on nyt tunnistettu Suomessa 42. Yli puolet niistä häiritsee ihmisiä.

Hanna Holopainen /YLE



Uusia hyttyslajihavaintoja tehdään Suomessa harvoin, mutta nyt tämä tutkijan ilouutinen tulee Lapista. Keskiviikkona Rovaniemellä varmistui, että Aedes rossicus -hyttynen pörrää Suomessakin.
– Kyseessä ei ole uusi tulokas lajistoon, vaan hyttyslaji on jäänyt vähäisen hyttystutkimuksen vuoksi tunnistamatta. Todennäköisesti se on ollut Suomessa satoja tai tuhansia vuosia, luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela Lapin maakuntamuseosta tähdentää.
Kyseinen hyttynen voi pistää ihmistä myös päiväsaikaan. Se viihtyy varjossa ja suurissa parvissa varsinkin isojen jokien tulva-alueilla. Suomessa on nyt 42 hyttyslajia, joista yli puolet häiritsee ihmisiä, Jukka Salmela kertoo.
Salmela löysi hyttysen Tornionjoen Selkäsaaresta kesäkuun alkupuolella. Varmistus tehtiin kuitenkin Rovaniemellä kasvatetusta hyttysestä. Aedes rossicus-hyttystä on jo aiemmin havaittu Tornionjoen alaosassa Ruotsin puolella.
Aedes rossicus -hyttyslajin koiras kotelonahkoineen.

Kuvassa Aedes rossicus -hyttysen koiras kotelonahkoineen.
Hyttyslajiston muutoksista ei yleensä paljonkaan tiedetä juuri seurannan puutteen vuoksi.
– Tiedämme hyttyslajien määrän. Mutta siihen, onko tapahtunut muutosta lajistossa esimerkiksi Lapissa viimeisen 30 vuoden aikana, emme oikeastaan osaa sanoa yhtään mitään.
Hyttysille nyt edellistä otollisempi kesä
Hyttyset ovat tälle kesälle kuoriutuneet jo Lappia myöten.
– Hyttyskausi on normaalissa tai muutamaa päivää aikaisemmassa aikataulussa, Jukka Salmela sanoo.
Olosuhteet ovat nyt hyttysille hyvät verrattuna viime kesään, joka oli poikkeuksellisen kuiva ja kuuma.
– Jos kosteutta on piisannut, myös hyttysiä tulee olemaan, sanoo hyttysiin perehtynyt ympäristöasiantuntija Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta.
Kiusallisia ovat myös polttiaiset ja varsinkin pohjoisessa tavattavat mäkärät. Koska mäkärien puremat voivat olla kipeitä, puhutaan jopa supermäkäristä. Sellaisia ei ole kuitenkaan olemassa, muistuttaa luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela Lapin maakuntamuseosta.
– Se voi johtua siitä, että pitkä ja kylmä talvi on tässä välissä. Ei muisteta, millaisia kavereita nämä mäkärät ovat.
 
Oltiin tänään merenrannassa Loviisassa. Tullessamme paikalle, rantavedestä lähti valkoposkihanhipariskunta 4 untuvikon kanssa uimaan ulapalle päin. Ne ehtivät ehkä 30m päähän rannasta ja siinä katselimme niiden menoa kun yläpuolella kierrellyt suurikokoinen harmaalokki iski pesueeseen kiinni ja vei yhden untuvikoista mukanaan.

Pääsi hieman yllättämään, sillä en tiennyt harmaalokin olevan noinkin aggressiivinen metsästäjä. Lokki tuli pian takaisin ja kierteli pesuetta ilmeisesti toisen paistin toivossa jonkin aikaa, mutta luovutti sitten. Aika onnettomilta näyttivät valkoposkivanhempien suojaustoimet ja pian hyökkäyksen jälkeenkin saattoivat jättää poikaset 10 metrin päähän kuin tarjottimelle.
 
Back
Top