EU-maat suunnittelevat yhteistä armeijaa ja puolustuspolitiikkaa

[Tvälups]

EU-maat suunnittelevat yhteistä armeijaa ja puolustuspolitiikkaa - Suomi ei kannata
Talouselämä 19.09.2012 09:36

Joukko isoja EU-maita on kaavaillut Euroopan unionille vahvempaa yhteistä puolustuspolitiikkaa ja armeijaa, kertovat muun muassa EUObserver sekä Guardian.

Yhdentoista maan ulkoministerit ovat julkistaneet yhteisen julkilausuman Euroopan tulevaisuudesta tiistaina Varsovassa järjestetyn kokouksen jälkeen.

Ryhmässä ovat mukana Itävalta, Belgia, Tanska, Ranska, Italia, Saksa, Luxemburg, Hollanti, Puola, Portugali ja Espanja. Suomi ei ole mukana listalla.

Julkilausuman mukaan EU:n pitäisi muuttaa huomattavasti ulkopolitiiikkansa johtamista sekä luoda pohjat "eurooppalaisen armeijan" luomiselle.

Julkilausuma vaatii myös, että EU:n ulkoministerien pitäisi tehdä enemmistöpohjaisia päätöksiä ulko- ja puolustuspolitiikassa, jotta yksittäiset jäsenmaat eivät voi estää asioiden etenemistä.

Kaikki 11 maata eivät kannata yhteistä armeijaa. Dokumentti vaatii myös kuitenkin yhteistä rajavalvontaa EU:ssa sekä yhteistä eurooppalaista viisumia.

 

[Tvälups]

Itävalllan armeija säästää myymällä, romuttamalla tai kierrättämällä kaksi kolmasosaa panssarivaunuistaan ja muista panssaroiduista ajoneuvoistaan. Itävallalla ei ole enää tarvetta tällaiselle kalliille kalustolle.

Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta. Vuonna 2005 maa käytti 1,3 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin, mikä oli vähemmän kuin monet muut NATO-maat. Ammattiarmeija.

Tanskan asevoimien käyttötarkoitus ja tehtävät on määritelty 27. helmikuuta 2001 annetussa laissa No. 122, joka astui voimaan 1. maaliskuuta. Se määrittelee kolme käyttötarkoitusta ja kuusi tehtävää. Käyttötarkoituksina on ehkäistä konflikteja ja sotia, suojata valtiomuotoa, turvata maan olemassaolo jatkossa ja edistää rauhanomaista kehitystä maailmassa, maa ei kuulu euroon.

Ranskan asevoimat koostuvat maavoimista, merivoimista, ilmavoimista sekä poliisijoukkoihin kuuluvista santarmeista. Asevoimien budjetti oli vuonna 2010 32,2 miljardia euroa. Ranskan tavoitteena on ollut käyttää 2,5 % bruttokansantuotteesta asevoimiin, tämä tekee Ranskasta keski-euroopan sotilasmahdin. Ammattiarmeija.

Italian asevoimat (ital. Forze Amate dello Stato) koostuvat maavoimista, ilmavoimista, merivoimista ja puolisotilaallisista santarmijoukoista. Ammattiarmeija.

Saksan Bundeswehrin miesvahvuus on 185 000 eli vähennystä on 45 000. Suurin osa eli 170 000 on ammattisotilaita. Armeijan huonon maineen vuoksi vapaaehtoisia on kuitenkin toivottua vähemmän. Vuoteen 2012 asti Bundeswehr ei saanut tehdä sotilasoperaatioita Saksassa.

Luxemburg on hyötynyt suhteellisesti paljon Euroopan unionista. Luxemburgissa toimivat muun muassa osa Euroopan parlamentin sihteeristöä, muutamia Euroopan komission osastoja, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan investointipankki. Armeijaa ei maalla ole.

Hollanti (Alankomaat) on supistanut asevoimiaan raskaalla kädellä. Ammattiarmeija.

Puolan asevoimissa palvelee 140 000 vakinaiseen väkeen kuuluvaa ja lisäksi 450 000 reserviläistä. Yleinen asevelvollisuusaika on yhdeksän kuukautta. Pääosa Puolan kalustosta on neuvostovalmisteista tai kotimaisia kopioita (kuten PT-91 Twardy), mutta siihen kuuluu myös saksalaista ja yhdysvaltalaista kalustoa. Vuonna 2006 Puolan asevoimien väestä 60 prosenttia oli ammattisotilaita. Tarkoituksena on, että maan asevoimat muuttuu kokonaan ammattiasevoimiksi vuoteen 2012 mennessä.

Portugali vuodesta 2003 lähtien asepalvelus Portugalissa on ollut vapaaehtoista ja maan talousvaikeudet ja poliittisen tahdon puute ovat johtaneet verrattain heikosti varustettuihin asevoimiin. Asevoimien teknillistyminen on vähentänyt henkilöstöä 30 000 miehellä mutta kansainvälisesti verraten Portugalilla on miesmäärältään 74:ksi suurimmat asevoimat maailmassa. Se on suhteelisen korkea sijoitus maan kokoon verrattuna. Nykyään Portugalin asevoimissa palvelee 44 900 miestä, näistä suurin osa maavoimissa.

Espanjassa ei ole nykyään yleistä asevelvollisuutta maan siirryttyä ammattiarmeijaan vuonna 2002. Espanja on ollut Naton jäsen vuodesta 1982. Asevoimien kokonaisbudjetti vuonna 2003 oli 9,9 miljardia dollaria, joka on 1,1 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

NATO:n jäsenvaltiot, joista suurin osa on lähellä konkurssia talousahdinkojensa vuoksi haaveilevat yhteisestä armeijasta.

 

[Jarppi]

Suomi ei kannata. Vielä.

Jos Suomen valtio lakkaa olemasta, kuten Barroso ja monet muut merkittävät poliittiset tekijät kaavailevat, niin mitenköhän tämän maankaistaleen sotilaalliset asiat järjestetään? Ajatellaanko, että tästä muodostuu sotilaallinen tyhjiö? Vai ajatellaanko, että Suomen alueella olisi edelleen oma armeija, vaikka ei ole valtiotakaan?

 

[aj77]

Eikös tämä juuri perustu siihen liittovaltio juttuun. Täytyyhän liittovaltiolla olla oma armeija. Joten kulkevat käsikädessä nämä asiat.
Suomi ei voi kannataa tätä julkisesti koska ei voi kansalaisilleen julkisesti myöntää että että mennään liittovaltioon.

Sen lisäksi politiikot ovat meillä erimieltä reippaasti liittovaltiosta. Osa politiikosita kalastelee ääniä vain vastustamalla liittovaltiota,mutta ilman että esittäisi mitään vaihtoehtoja.

Vaihtoehtojahan on kaksi. 1.Liittovaltio. 2.Eurovaluutan hajoaminen.
Ei ole mitään välitietä vaikka kuinka joku muuta väittäisi. Suomessakin jos kymmenen vuotta sitten kauppakorkeassa professorin kanssa opiskelijat laskivat kuinka euron ei ole mahdollista toimia.
Se tomii vain liittovaltiossa.

Joten kaikki on yhtä teatteria taas.

 

[Jarppi]

Vaihtoehtojahan on kaksi. 1.Liittovaltio. 2.Eurovaluutan hajoaminen.

Noin minäkin olen nämä vaihtoehdot ajatellut.

Tulee mielenkiintoiset ajat myös armeijan henkilöstölle. Vaihdetaanko suomalainen henkilökunta muihin eurooppalaisiin vai jatkavatko he edelleen palveluksessa, mutta uuden lipun alla?