Umkhonto
Ylipäällikkö
Ulkomaat 9.12.2015 klo 12:35
EU:n sotilastiedustelun päällikkö: Paraskaan tiedustelu ei pysty estämään yksittäisiä terroritekoja
EU:n sotilastiedustelun suomalainen päällikkö Georgij Alafuzoff pitää tiedustelun suurimpana haasteena informaation hallintaa. Tiedustelutietoa kerätään valtava määrä, mutta sitä ei välttämättä jaeta kaikkien kesken.
EU:n sotilastiedustelun päällikkö Georgij Alafuzoff. Kuva: Yle
Bryssel
Kontra-amiraalin asuun sonnustautuneen tiedustelujohtajan kädenpuristus on jämäkkä.
Tapaamme Brysselin hallintokorttelissa, jossa sijaitsevat myös EU:n ulkosuhdehallinnon toimitilat. EU:n tiedustelutoiminta tapahtuu EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin alaisuudessa. Tiedustelukeskuksen tiloihin ei TV-kameralla kuitenkaan ole asiaa. Tapaamme turvallisesti kadulla.
Suomella on vankka yliedustus EU:n tiedustelujohdossa. Siviilitiedustelua vetää Ilkka Salmi, sotilastiedustelua puolestaan Georgij Alafuzoff.
Ilkka Salmi siirtyy vuodenvaihteessa tiedusteluvirasta EU:n turvallisuusjohtajaksi. Alafuzoffin kolmivuotinen pesti päättyy puolestaan ensi vuoden huhtikuussa. Amiraali seuraa silmä tarkkana Suomen suojelupoliisin päällikön viran täyttöä nyt, kun siitä virkavapaalla ollut Salmi ei palaakaan Suomeen.
Belgian armeijan sotilas vartioimassa EU:n ulkosuhdehallinnon rakennusta. Kuva: Yle
Terrorismi tuli Eurooppaan
Olisiko Pariisin tuhoisat terrori-iskut 13. marraskuuta tai venäläisen matkustajakoneen pudottaminen pommilla pari viikkoa aiemmin onnistuttu estämään paremmalla tiedustelulla? Tämä kysymys on pakko esittää EU:n sotilastiedustelun päällikölle.
– Tiedustelu on aina yllätetty, niin kuin koko muukin yleisö, ei näitä yksittäisiä tapahtumia voi ennakolta kukaan estää, vastaa Alafuzoff.
Hänen mielestään tiedustelun suurimmat haasteet liittyvät informaation hallintaan. Tietoa on valtavasti, mutta verifioitua informaatiota ei onnistuta jakamaan kaikkien kesken. Tiedon asemoiminen ja oikeaksi todentaminen ovat suurin haaste.
Alafuzoffin mukaan tiedustelun rooli on ennakkovaroituksen antamisessa ja päivän tilanteen arvioimisessa. Tiedustelu ei hänen mukaansa anna neuvoja, mutta se pyrkii antamaan objektiivisen ja totuudenmukaisen tilannekuvan.
Tiedustelu on jakamaton kokonaisuus
EU:ssa siviili- ja sotilastiedustelu tekevät hyvin läheistä yhteistyötä. 80 prosenttia kaikista tiedusteluraporteista syntyy yhteistyöllä.
Alafuzoffin mukaan näin pitäisi olla myös EU:n jäsenmaissa. Tiedustelu on yksi kokonaisuus, poliittisia asioita ei ratkaista ilman sotilaalllista taustaa eikä sotilasasioita ratkaista ilman poliittista päätöstä.
Suomen tiedustelulainsäädäntö on Alafuzoffin mukaan jäljessä muusta kehityksestä. Suomi tarvitsisi hänen mielestään selkeän ohjeistuksen, jotta tiedustelualan ammattilaiset tietäisivät, mitä tehdään ja mikä on kokonaistavoite.
Suomessa on korostettu verkkotiedustelun merkitystä. Alafuzoffin mielestä verkkotiedustelu on yksi tärkeistä asioista, mutta yhtä tärkeätä on kokonaistiedustelu. Suomen kokonaismaanpuolustus luo Alafuzoffin mukaan hyvän pohjan siviili- ja sotilasyhteisöjen yhteistyölle.
Armeijan ajoneuvoja Brysselin ydinkeskustassa. Kuva: Yle
Anonyymit hakkerit uusi ilmiö
Verkkomaailmassa uusi ilmiö ovat anonyymit hakkerit, jotka sanovat sulkeneensa satoja terroristijärjestö Isisin propagandasivuja.
Alafuzoffin mielestä tällaisten yksittäisten hakkerien merkitys on noussut selkeästi esiin. Sosiaalinen tietoverkko on sekä kohdealue että tutkimuksen kohde. Alafuzoffin mukaan tiedustelu joutuu ja pyrkii selvittämään sosiaalisen verkoston toiminnan.
Hybridisodankäynnin haasteet
Naton äskeisessä ulkoministerikokouksessa oli näkyvästi esillä hybridisodankäynti. Miten hyvin EU ja Nato ovat valmistautuneet hybridisotaan?
– Hybridisotaan ollaan valmistauduttu, jos hybridisodankäynti ymmärretään sillä tavoin kuin se esimerkiksi Suomessa on ymmärretty, sanoo Alafuzoff. Kokonaismaanpuolustus on selkeästi tarkoitettu hybridi- eli monenlaisten uhkien torjuntaan. Monissa EU- ja Nato-maissa sotilas- ja siviiliyhteisöt ovat kauempana toisistaan, joten paljon on vielä tekemistä.
Hybridihyökkäyksessä vaikeimmin torjuttavat uhat ovat Alafuzoffin mukaan informaatiosodankäyntiin liittyviä. Täysin oikea tilannekuva puuttuu usein, ja väärän tilannekuvan seurauksena tehdyt päätökset eivät johda parhaaseen tulokseen.
Millaisia erikoisjoukkoja vaatii hybridisodankäynti? Alafuzoffin mukaan hybridipuolustus sisältää informaatiosodankäyntiin, tietoverkkosodankäyntiin ja muuhun uuden alan sodankäyntiin koulutettuja joukkoja.
http://yle.fi/uutiset/eun_sotilasti...ty_estamaan_yksittaisia_terroritekoja/8508873
EU:n sotilastiedustelun päällikkö: Paraskaan tiedustelu ei pysty estämään yksittäisiä terroritekoja
EU:n sotilastiedustelun suomalainen päällikkö Georgij Alafuzoff pitää tiedustelun suurimpana haasteena informaation hallintaa. Tiedustelutietoa kerätään valtava määrä, mutta sitä ei välttämättä jaeta kaikkien kesken.
EU:n sotilastiedustelun päällikkö Georgij Alafuzoff. Kuva: Yle
Bryssel
Kontra-amiraalin asuun sonnustautuneen tiedustelujohtajan kädenpuristus on jämäkkä.
Tapaamme Brysselin hallintokorttelissa, jossa sijaitsevat myös EU:n ulkosuhdehallinnon toimitilat. EU:n tiedustelutoiminta tapahtuu EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin alaisuudessa. Tiedustelukeskuksen tiloihin ei TV-kameralla kuitenkaan ole asiaa. Tapaamme turvallisesti kadulla.
Suomella on vankka yliedustus EU:n tiedustelujohdossa. Siviilitiedustelua vetää Ilkka Salmi, sotilastiedustelua puolestaan Georgij Alafuzoff.
Ilkka Salmi siirtyy vuodenvaihteessa tiedusteluvirasta EU:n turvallisuusjohtajaksi. Alafuzoffin kolmivuotinen pesti päättyy puolestaan ensi vuoden huhtikuussa. Amiraali seuraa silmä tarkkana Suomen suojelupoliisin päällikön viran täyttöä nyt, kun siitä virkavapaalla ollut Salmi ei palaakaan Suomeen.
Belgian armeijan sotilas vartioimassa EU:n ulkosuhdehallinnon rakennusta. Kuva: Yle
Terrorismi tuli Eurooppaan
Olisiko Pariisin tuhoisat terrori-iskut 13. marraskuuta tai venäläisen matkustajakoneen pudottaminen pommilla pari viikkoa aiemmin onnistuttu estämään paremmalla tiedustelulla? Tämä kysymys on pakko esittää EU:n sotilastiedustelun päällikölle.
– Tiedustelu on aina yllätetty, niin kuin koko muukin yleisö, ei näitä yksittäisiä tapahtumia voi ennakolta kukaan estää, vastaa Alafuzoff.
Hänen mielestään tiedustelun suurimmat haasteet liittyvät informaation hallintaan. Tietoa on valtavasti, mutta verifioitua informaatiota ei onnistuta jakamaan kaikkien kesken. Tiedon asemoiminen ja oikeaksi todentaminen ovat suurin haaste.
Alafuzoffin mukaan tiedustelun rooli on ennakkovaroituksen antamisessa ja päivän tilanteen arvioimisessa. Tiedustelu ei hänen mukaansa anna neuvoja, mutta se pyrkii antamaan objektiivisen ja totuudenmukaisen tilannekuvan.
Tiedustelu on jakamaton kokonaisuus
EU:ssa siviili- ja sotilastiedustelu tekevät hyvin läheistä yhteistyötä. 80 prosenttia kaikista tiedusteluraporteista syntyy yhteistyöllä.
Alafuzoffin mukaan näin pitäisi olla myös EU:n jäsenmaissa. Tiedustelu on yksi kokonaisuus, poliittisia asioita ei ratkaista ilman sotilaalllista taustaa eikä sotilasasioita ratkaista ilman poliittista päätöstä.
Suomen tiedustelulainsäädäntö on Alafuzoffin mukaan jäljessä muusta kehityksestä. Suomi tarvitsisi hänen mielestään selkeän ohjeistuksen, jotta tiedustelualan ammattilaiset tietäisivät, mitä tehdään ja mikä on kokonaistavoite.
Suomessa on korostettu verkkotiedustelun merkitystä. Alafuzoffin mielestä verkkotiedustelu on yksi tärkeistä asioista, mutta yhtä tärkeätä on kokonaistiedustelu. Suomen kokonaismaanpuolustus luo Alafuzoffin mukaan hyvän pohjan siviili- ja sotilasyhteisöjen yhteistyölle.
Armeijan ajoneuvoja Brysselin ydinkeskustassa. Kuva: Yle
Anonyymit hakkerit uusi ilmiö
Verkkomaailmassa uusi ilmiö ovat anonyymit hakkerit, jotka sanovat sulkeneensa satoja terroristijärjestö Isisin propagandasivuja.
Alafuzoffin mielestä tällaisten yksittäisten hakkerien merkitys on noussut selkeästi esiin. Sosiaalinen tietoverkko on sekä kohdealue että tutkimuksen kohde. Alafuzoffin mukaan tiedustelu joutuu ja pyrkii selvittämään sosiaalisen verkoston toiminnan.
Hybridisodankäynnin haasteet
Naton äskeisessä ulkoministerikokouksessa oli näkyvästi esillä hybridisodankäynti. Miten hyvin EU ja Nato ovat valmistautuneet hybridisotaan?
– Hybridisotaan ollaan valmistauduttu, jos hybridisodankäynti ymmärretään sillä tavoin kuin se esimerkiksi Suomessa on ymmärretty, sanoo Alafuzoff. Kokonaismaanpuolustus on selkeästi tarkoitettu hybridi- eli monenlaisten uhkien torjuntaan. Monissa EU- ja Nato-maissa sotilas- ja siviiliyhteisöt ovat kauempana toisistaan, joten paljon on vielä tekemistä.
Hybridihyökkäyksessä vaikeimmin torjuttavat uhat ovat Alafuzoffin mukaan informaatiosodankäyntiin liittyviä. Täysin oikea tilannekuva puuttuu usein, ja väärän tilannekuvan seurauksena tehdyt päätökset eivät johda parhaaseen tulokseen.
Millaisia erikoisjoukkoja vaatii hybridisodankäynti? Alafuzoffin mukaan hybridipuolustus sisältää informaatiosodankäyntiin, tietoverkkosodankäyntiin ja muuhun uuden alan sodankäyntiin koulutettuja joukkoja.
http://yle.fi/uutiset/eun_sotilasti...ty_estamaan_yksittaisia_terroritekoja/8508873
