Evakkoon

noska

Ylipäällikkö
En oikein keksinyt mihin osioon tämän olisin tekaissut, mutta laitetaan nyt tänne.
Tuossa pitäjän erkki ketjussa tuli mieleen tälläinen aihe.
Pitäjän oma ERK on siis kutsuttu kokoon. Valmisteluja on tehty ja koulutusta saatu. Ilmatoimintaa ei ole ollut ja jonkin asteinen huoltoyhteys on saatu toimimaan ja kuorma-autoilla tuodaan tarvikkeita. Paluukyytinä evakuoidaan pitäjän siviilit. Ohjeena on että tavaraa saa ottaa mukaan kantamuksen verran eli suurin piirtein sen verran kuin esim etelänmatkalle (ei kuitenkaan tarkoita naisten keskivertostandardia eli laukku per päivä) tai interrailille. Miten varustatte emännän ja penikat matkaan? Entä isovanhemmat?
 
Tämän aiheen taustalla on muuten lukemani juttu jossa ent Hantta Krause sittemmin Wilma joku-hiton-hankalsti-kirjoitettava Schlezewskin-tapainen nimi ja nyk. mikä-lie-nimeltään kertoi että heille tuli eteen tilanne, että talo oli tulossa. Palokunta oli antanut 5 sek aikaa hakea asunnosta tärkeimpiä asioita pois (ei ollut siis heidän asunto joka oli tulessa).
Pikkasen mietitytti, että mitä itse hakisi. Sitten ajatus siirtyi siihen evakoihin ja mietin, että mitä hiedän sijassan itse ottaisin. Vielä vaikeammaksi tilanteen tekee jos perheellisten pitää lähettää kotoväki matkaan tai kenen tahansa vanhempansa tai siovanhempansa (jos ovat elossa).
Ei varmasti ole moisen tilanteen eteen sattuessa ainakaan haitaksi,jos on ennakkoon asiaa miettinyt, ettei puolet käytetävissä olevasta jasata mene mietiskelyyn että mitä sieltä tarvitaan.
 
Lämpimät vaatteet päälle. Laukkuun toinen lämmin asukokonaisuus sisältäen kaiken alusvaatteista päällysvaatteisiin. Alusvaatteita ja sukkia useammat mukaan. Varajalkineet. Pyyhe. Reseptilääkkeet, hammasharja ja kuukautissuojat.
Helposti mukana kuljetettava kevyehkö arvo-omaisuus (korut, kellot, rahat yms.) vaihtokauppaa varten. Ja tietysti henkilöllisyyspaperit.
Keittovälineet ja ruokaa, jonka valmistaminen onnistuu mahdollisimman yksikertaisesti eli keittämällä.
Mahdollisesti kotona olevat aseet. Niillä voi hankkia uuden omaisuuden muilta evakoilta ja puolustautua muita samalla tavalla ajattelevia vastaan…

Ei kaikkea tarpeellista, vaan se mitä ilman ei pärjää.
KISS

Tulipalotilanteessa en lähtisi palavasta asunnosta hakemaan mitään materiaa. Kaikki muu on korvattavissa paitsi henki.
 
Saattaa kuulostaa naivilta mutta pistäisin mukaan edellisten lisäksi vielä läppärilaukun ja laturit sähkölaitteille. Ensimmäisessä evakkopaikassa ei ole luultavasti sähköä mutta kun sellaista on, löytyy todennäköisesti nettikin jostain kriisinkin keskellä.

Helpotetaan yhteydenpitoa omaisiin, asioiden hoitaminen hoituu (edelleen) jonottamatta, tilannekuva pysyy mahdollisesti yllä, pystytään jakamaan tietoa jne...
 
Ei tarvitse miettiä kun on jo valmis evakuointisuunnitelma. On jopa varasuunnitelma. On varareitit. Mahdollisia evakuoitumispaikkoja on neljä. Niistä kaksi on hyviä ja kaksi tyydyttäviä/huonoja. (Skenaarioina sota Venäjää vastaan ja ydinsota). Emäntä osaa leiritaidot ja kamojensa pakkaamisen. Majoittuminen ulos onnistuu kaikissa oloissa. Väestönsuojaan suojautumista on harjoiteltu kotona ja mietitty vielä läheisen ns. yleisen väestönsuojan hyödyntämistä. Työpaikoilla on myös väestönsuojeluvalmius selvitetty. Kodin ja työpaikkojen lähellä sijaitsevia ilmahyökkäyskohteita on myös mietitty.

Joka tapauksessa suunnitelma nro. yksi on se, että perhe väistää Länsi-Suomeen ja Mosuri lähtee sotimaan.

Taloudellinen toimeentulo on mietitty etukäteen. Tavaroita ei ole pakattu valmiiksi mutta paperilta löytyy lista mukaanotettavista tavaroista ja ne on koepakattu rinkkaan. Isännällä on luonnollisesti ns. sotavarustus valmiiksi katsottuna ja listattuna.

Yleisenä periaatteena on kuitenkin, se ettei tehdä kovin monimutkaisia suunnitelmia vaan pyritään aloittamaan "oikeansuuntainen toiminta välittömästi'".
 
Mosuri kirjoitti:
Ei tarvitse miettiä kun on jo valmis evakuointisuunnitelma. On jopa varasuunnitelma. On varareitit. Mahdollisia evakuoitumispaikkoja on neljä. Niistä kaksi on hyviä ja kaksi tyydyttäviä/huonoja. (Skenaarioina sota Venäjää vastaan ja ydinsota). Emäntä osaa leiritaidot ja kamojensa pakkaamisen. Majoittuminen ulos onnistuu kaikissa oloissa. Väestönsuojaan suojautumista on harjoiteltu kotona ja mietitty vielä läheisen ns. yleisen väestönsuojan hyödyntämistä. Työpaikoilla on myös väestönsuojeluvalmius selvitetty. Kodin ja työpaikkojen lähellä sijaitsevia ilmahyökkäyskohteita on myös mietitty.

Joka tapauksessa suunnitelma nro. yksi on se, että perhe väistää Länsi-Suomeen ja Mosuri lähtee sotimaan.

Taloudellinen toimeentulo on mietitty etukäteen. Tavaroita ei ole pakattu valmiiksi mutta paperilta löytyy lista mukaanotettavista tavaroista ja ne on koepakattu rinkkaan. Isännällä on luonnollisesti ns. sotavarustus valmiiksi katsottuna ja listattuna.

Yleisenä periaatteena on kuitenkin, se ettei tehdä kovin monimutkaisia suunnitelmia vaan pyritään aloittamaan "oikeansuuntainen toiminta välittömästi'".

Pidän tuonkaltaista etukäteen suunnittelua ja toimintamallien kehittämistä erittäin hyvänä asiana. On naiivia kuvitella, että yhteiskunta pystyisi kriisitilanteessa pitämään kansalaistaan huolta, kun se ei onnistu syvän rauhankaan aikana.

Sinä olet vanhempana miehenä siitä onnellisessa asemassa, että emännälle ei varmaan ole kaikkea tarvinnut kädestä pitäen opettaa, vaan löytyy jonkinlaista käytännön osaamista ja maalaisjärkeä omastakin takaa? Tilanne on vähän toinen nuorten naisten kanssa… Ne kun vielä nirsoilevat ruuastakin.

Asian sivusta: Jos taloudessa on ampuma-aseita niin muksuille ja emännälle olisi varmaan ihan hyvä antaa jonkinlainen alkeiskoulutus ja käyttää radalla. Naisesta ei tarvitse tehdä kiväärimiestä, mutta ei ole huono asia jos hän osaa ladata pistoolin ja ampua 10 metristä miehen kokoista maalia rintaan.
 
Onko järkeä lähteä evakkoon, jos kotona löytyvät kaikki ja varsinkin elikot pitäisi hoitaa ja mikä on se toinen varapaikka, joka voi korvata sen oman kodin vaikka tykit jyskäisivät kymmenien kilometrien päässä? Täältä Lontoosta on enemmän ja vähemmän hankala lähteä yhtään minnekkään, varsinkin kun sitä toista paikkaa ei ole kortilla, joten olen miettinyt, että yritän tulla toimeen sitten siihen karvaiseen loppuun saakka. Evakkoon en lähde ennenkuin on tosi pakko.
 
ctg kirjoitti:
Onko järkeä lähteä evakkoon, jos kotona löytyvät kaikki ja varsinkin elikot pitäisi hoitaa ja mikä on se toinen varapaikka, joka voi korvata sen oman kodin vaikka tykit jyskäisivät kymmenien kilometrien päässä? Täältä Lontoosta on enemmän ja vähemmän hankala lähteä yhtään minnekkään, varsinkin kun sitä toista paikkaa ei ole kortilla, joten olen miettinyt, että yritän tulla toimeen sitten siihen karvaiseen loppuun saakka. Evakkoon en lähde ennenkuin on tosi pakko.

Puhutko nyt ns. yleisellä tasolla vai pidätkö Lontoon asunnon yhteydessä eläinkauppaa tms.?

Ei sinun pidä tehdäkkään yhtään mitään. Nato omaksui jo 60-luvulla ns. "stay at home" periaatteen. Eli ei muuta kuin "Keep calm and carry on". Tosin esim. Länsi-Saksassa ei todellakaan aiottu noudattaa tuota periaatetta vaan kansalaiset aiottiin evakuoida vihollisen tieltä- mutta vasta sitten kun Polizei käski "Ordnung muss sein".
 
Ajattelin tässä niitä onnellisia, joilla on sarvipäitä, töpsölineniä ja kotkottajia. He ovat selviytyjän kannalta siinä onnellisessa asemassa, että heillä on kaikki mitä yksi tarvitsee kun yhteiskunta lamautuu ja kaupojen hyllyillä seisoo "ei oo." Ja jos he päättäisivät lähteä evakkoon niin ... en halua edes ajatella sitä tyhmyyttä muuten kuin pakon edessä.

Henkilökohtaisesti takana on puutarhaa, jota on mahdollista laajentaa naapurien puolelle jos he lähtevät paniikissa evakkoon. Muutaman kilometrin säteellä on vaikka kuinka monta varastoa ja muuta mielenkiintoista paikkaa, mitä raidata yön siimeksellä. Ainoa ongelma onkin noiden lihakarjan hankinta, kun niitä ei ole hirveesti näkynyt täällä suurkaupungin sydämmessä.

Toisaalta olen myös heittänyt pois sen mahdollisuuden että pääsisin mukaan sotimaan, kun valtiovalta ei ole kiinnostunut ollenkaan pitämään rivissä yli kolmevitosia.
 
ctg kirjoitti:
Ajattelin tässä niitä onnellisia, joilla on sarvipäitä, töpsölineniä ja kotkottajia. He ovat selviytyjän kannalta siinä onnellisessa asemassa, että heillä on kaikki mitä yksi tarvitsee kun yhteiskunta lamautuu ja kaupojen hyllyillä seisoo "ei oo." Ja jos he päättäisivät lähteä evakkoon niin ... en halua edes ajatella sitä tyhmyyttä muuten kuin pakon edessä.

Henkilökohtaisesti takana on puutarhaa, jota on mahdollista laajentaa naapurien puolelle jos he lähtevät paniikissa evakkoon. Muutaman kilometrin säteellä on vaikka kuinka monta varastoa ja muuta mielenkiintoista paikkaa, mitä raidata yön siimeksellä. Ainoa ongelma onkin noiden lihakarjan hankinta, kun niitä ei ole hirveesti näkynyt täällä suurkaupungin sydämmessä.

Toisaalta olen myös heittänyt pois sen mahdollisuuden että pääsisin mukaan sotimaan, kun valtiovalta ei ole kiinnostunut ollenkaan pitämään rivissä yli kolmevitosia.
Sarvipäät (ja sarvettomat), töpselinokat ja kotkottajat saavat napin otsaansa heti, kun energia- ja vesihuolto tökkää. Eläimiä ei ole vuosikymmeniin hoidettu lihasvoimin, eikä eläintila tule toimeen ilman sähköä tai vettä kuin korkeintaan muutaman vuorokauden, ts. sen ajan, kun varavoimalaan on polttoainetta ja vettä saa jotenkin eläinten eteen. Joku pikkutila saattaa mennä vähän pitempään talikko + kottikärry- menetelmällä.
 
ctg kirjoitti:
Muutaman kilometrin säteellä on vaikka kuinka monta varastoa ja muuta mielenkiintoista paikkaa, mitä raidata yön siimeksellä. Ainoa ongelma onkin noiden lihakarjan hankinta, kun niitä ei ole hirveesti näkynyt täällä suurkaupungin sydämmessä.

Vinkki - älä kiipeä ensimmäisenä aidan yli...

 
Last edited by a moderator:
ctg kirjoitti:
Ainoa ongelma onkin noiden lihakarjan hankinta, kun niitä ei ole hirveesti näkynyt täällä suurkaupungin sydämmessä.
Kanat, kanit ja kyyhkyset ovat perinteisiä pienissäkin tiloissa kasvatettavia pula-ajan proteiinilähteitä.
 
noska kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Ainoa ongelma onkin noiden lihakarjan hankinta, kun niitä ei ole hirveesti näkynyt täällä suurkaupungin sydämmessä.
Kanat, kanit ja kyyhkyset ovat perinteisiä pienissäkin tiloissa kasvatettavia pula-ajan proteiinilähteitä.

Kanat ehkä menee, mutta siitähän riemu syntyisi, kun kaneilta pitäisi ottaa nirri pois. Emäntä huutaisi vierestä, "Eiii...." vaikka vatsa kuinka kurnisi. Mutta Holland Parkistahan noita löytäisi ihan sopivan määrän koppiin laitettavaksi. Se kiinni otto on vaan toinen asia, samoin kuin noissa kyyhkysissä.
 
ctg kirjoitti:
noska kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Ainoa ongelma onkin noiden lihakarjan hankinta, kun niitä ei ole hirveesti näkynyt täällä suurkaupungin sydämmessä.
Kanat, kanit ja kyyhkyset ovat perinteisiä pienissäkin tiloissa kasvatettavia pula-ajan proteiinilähteitä.

Kanat ehkä menee, mutta siitähän riemu syntyisi, kun kaneilta pitäisi ottaa nirri pois. Emäntä huutaisi vierestä, "Eiii...." vaikka vatsa kuinka kurnisi. Mutta Holland Parkistahan noita löytäisi ihan sopivan määrän koppiin laitettavaksi. Se kiinni otto on vaan toinen asia, samoin kuin noissa kyyhkysissä.

Tällä hepulla on hienoja neuvoja urbaaniin selviytymiseen vinkkejä löytyy mm. pulujen pyydystämiseen sekä niiden laittamiseen. Kyseisen linkin voi laittaa vaikka kreikkalaisille ystävillenne!

http://www.donrearic.com/homeless.htm
 
noska kirjoitti:
En oikein keksinyt mihin osioon tämän olisin tekaissut, mutta laitetaan nyt tänne.
Tuossa pitäjän erkki ketjussa tuli mieleen tälläinen aihe.
Pitäjän oma ERK on siis kutsuttu kokoon. Valmisteluja on tehty ja koulutusta saatu. Ilmatoimintaa ei ole ollut ja jonkin asteinen huoltoyhteys on saatu toimimaan ja kuorma-autoilla tuodaan tarvikkeita. Paluukyytinä evakuoidaan pitäjän siviilit. Ohjeena on että tavaraa saa ottaa mukaan kantamuksen verran eli suurin piirtein sen verran kuin esim etelänmatkalle (ei kuitenkaan tarkoita naisten keskivertostandardia eli laukku per päivä) tai interrailille. Miten varustatte emännän ja penikat matkaan? Entä isovanhemmat?

Mutta eikös täällä ole useammallakin suulla kertoiltu, että mitään väestönsiirtoja ei tulevassa konfliktissa tehdä?

Siis tehtävänanto kai pitäisi olla kuin Mannerheimilla talvisodan alla "Siviiliväestö väistää taisteluita tarvittaessa metsiin ja palaa taistelujen siirryttyä koteihinsa." Eli mitä metsään mukaan? Paskat mitään. Ruotsin rajalle ajaa tunnissa. Akka ja jälkikasvu autoon ja kohti (akan) sukulaisia. Mukaan VISA ja vaatetta, parin-kolmen päivän retkimuona. Pusu poskelle ja vilkutus. EK siirtää aggregaatin ja ajoneuvojen polttoaineet niin, että niitä on helppo vahtia ja niillä on helppo hävittää rakennukset ja elukat. Sitten odotellaan mahdollisia (=epätodennäköisiä) käskyjä&määräyksiä sotilas- ja siviiliviranomaisilta.
 
Mosuri kirjoitti:
ctg kirjoitti:
noska kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Ainoa ongelma onkin noiden lihakarjan hankinta, kun niitä ei ole hirveesti näkynyt täällä suurkaupungin sydämmessä.
Kanat, kanit ja kyyhkyset ovat perinteisiä pienissäkin tiloissa kasvatettavia pula-ajan proteiinilähteitä.

Kanat ehkä menee, mutta siitähän riemu syntyisi, kun kaneilta pitäisi ottaa nirri pois. Emäntä huutaisi vierestä, "Eiii...." vaikka vatsa kuinka kurnisi. Mutta Holland Parkistahan noita löytäisi ihan sopivan määrän koppiin laitettavaksi. Se kiinni otto on vaan toinen asia, samoin kuin noissa kyyhkysissä.

Tällä hepulla on hienoja neuvoja urbaaniin selviytymiseen vinkkejä löytyy mm. pulujen pyydystämiseen sekä niiden laittamiseen. Kyseisen linkin voi laittaa vaikka kreikkalaisille ystävillenne!

http://www.donrearic.com/homeless.htm

Ehkä mä olen väärässä emännän suhteen, sillä tänään se huusi puutarhan puolelta "at crucial moment" apua samalla kun vihollinen oli rynnimässä päälle W:EEssä (Wargame European Escalation for those that don't know). Tietysti mä rynnin portaat alas, karmit kaulassa puutarhaan ihmettelemään, että mikä on hätänä ja mikä paljastui, oli perkeleen rotta. Meidän kissa oli saanut nyrkin kokoisen rotan aidan kulmaukseen, ja se istui siinä vieressä mulkoilemassa tappisilmää tekemättä mitään (what a useless cat). No tietenkin kysyin, että mitä tehdään koska halusin ajatella, että kyllä se meidän narttu sen hoitaa, mutta ei kun emäntä sanoo kovaan ääneen, "Kill it."

Millä helvetillä, raavin päätäni, kunnes huomasin siinä vieressä viime vuoden palon jäljiltä yhteen ruostuneet pensas sakset. Ei muuta kuin ne käteen ja niillä listämään samalla kun vaimo huutaa, "Do it quickly, please. Don't let it suffer." FFS, don't let it suffer with this piece of shit, ajattelin kun tökkäsin yhteen ruostuneet leuat rotan niskaa vasten. Kaveri vikisi, ja vaimo ulisi vieressä, mutta hetken päästä kaverilla oli nirri poissa. Ja siinä vaiheessa kissa päätti, että hän voi käyttää kynsiä, ei ennen. Joten uskon, että jos kyse on ruuasta, niin kyllä vaimo kannustaa vierestä ottamaan kanilta, linnulta, peuralta taikka muulta sellaiselta nirrin pois.
 
Kun olet ctg nopea niin ensi aallossa tovi länteen, Richmond Parkista löytyy proteiinia... Sitten vain ilmakuivaamaan peuranlihaa viranomaisilta piilossa.

Veikkaisin syöneeni rottaa idän mailla (en ole ihan varma, kielimuuri mutta nenäliinapiirros oli hyvin selventävä). Ihan OK jos oikeasti pitää aivoja ja lihaksia ravita. Pitää vain valmistaa fiksusti.
 
Hyde Parkista saisi hevosta, Holland Parkin siimeksestä karppia ja muutaman kilometrin, kun tallustaisi etelään niin voisi käydä nyysimässä kengurua sopivan näköiseen burgeriin. Mutta edelleenkin suurin ongelma täällä jos peura jahtiin lähtisi on pitkän aseen hankkiminen. Jousia kyllä löytyisi mutta niiden käyttöön ei ole suurempaa kokemusta.
 
Putoaa se peura pukkihauleilla ilman ongelmaa, ja autoihin tottuneena tulevat lähelle reittejä. Käyt vain Virginia Watersista hiukan länteen sosialisoimassa kyyhkypyssyjä, siitä se lähtee.

Vieläköhän Tuvalussa olisi tilaa parille evakkoperheelle?
 
Puhuivat tänään, että jos Kreikka luhistuu, niin pistävät rajat lukkoon niiltä ihmisiltä jotka tänne pyrkivät kullankiilto silmissä. Todellisuus on, että saarivaltakunta on nitisemässä liitoksistaan ja hyvä on, jos päästään olympialaisista läpi ilman suurempaa finanssikriisiä. Media puhuu että töitä on, mutta todellisuus on että niitä ei ole ja niillä joilla on ovat pinna kireellä koska jos heidät potkitaan pois, niin ikänsä puolesta paluuta ei ole. Ja nuorilla niitä töitä ei ole muutenkaan.

Ansoittaminen on yksi asia, jos jengi lähtee evakkoon ja alun olen suunnitellut raidaamalla lähiseutua, ja jos mutka tulee vastaan niin otan kantoon, muuten annan olla, koska se ei ole prioriteetti numero yksi.
 
Back
Top