Evp-upseerit sivaltavat puolustusvoimauudistusta: Valmistelu salamyhkäistä

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#1
Koko juttu on kopsattuna tässä.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/evp-upseerit-sivaltavat-puolustusvoimauudistusta-valmistelu-salamyhkaista-uhkia-ei-kartoitettu-eduskunta-syrjaytettiin

Evp-upseerit sivaltavat puolustusvoimauudistusta: Valmistelu salamyhkäistä, uhkia ei kartoitettu, eduskunta syrjäytettiin

”Monet poliitikot luottavat liikaa kenraalien sanaan”, sanoo kapteeni evp. Jarno Limnéll. ”Eduskunnan olisi pitänyt ottaa isännän ääni”, eversti evp. Ossi Kettunen korostaa.

”Maavoimia ajetaan alas. Sitä on tehty jo 15 vuotta. Jääköhän lopulta edes hiirelle liivejä”, hymähtää eversti evp. Ossi Kettunen.

Kapteeni evp. Jarno Limnéllin mielestä koko uudistus on lähtenyt liikkeelle väärästä päästä. Hänestä uudistusta on tehty pohtimatta ainakaan julkisesti sitä, mitkä ovat Suomen todelliset uhat vaikkapa vuonna 2020.

”Pitäisi olla selvyys siitä, millaisia tehtäviä ja vastuita tulevaisuuden puolustusvoimilla on. Vasta sitten voitaisiin arvioida, paljonko tarvitaan ihmisiä, suorituskykyä, varuskuntia”, Limnéll korostaa. ”Huolestuttavaa on se, ettei edes puolustusvoimien sisällä ole käyty näistä asioista kriittistä keskustelua.”

”Uhkakuvien kirjo on laaja. Olisin toivonut ennakkoluulotonta keskustelua vaikka siitä, tarvitsemmeko me nykyisenkaltaisia, eri sektoreilla toimivia turvallisuusviranomaisia vai voisiko olla vain yksi turvallisuusministeriö.”

”Jos yhteiskunta haluaa puolustusvoimilla olevan nykyistä suurempi rooli kokonaisturvallisuuden kentässä, puolustusvoimia ja varusmieskoulutusta tulisi ehkä uudistaa siihen suuntaan”, Limnéll visioi.

Salainen valmistelu

38-vuotias Jarno Limnéll on upseeri-ikäluokkansa uraohjuksia. Kadettikurssinsa priimus on väitellyt sotatieteiden tohtoriksi. Puolustusvoimista vuonna 2010 eronnut Limnéll työskentelee liike-elämän palveluksessa.

Ossi Kettunen on 69-vuotias, puolustusvoimissa pitkän uran luonut yleisesikuntaupseeri. Hän jäi reserviin vuonna 1997. Kettunen toimi viimeksi Suomenlinnan rannikkotykistörykmentin komentajana.

Kettunen ja Limnéll ovat kuuluneet vuosi sitten muodostettuun Suomen puolustusta pohtineeseen vapaamuotoiseen ja epäviralliseen työryhmään. Sen työhön ovat osallistuneet myös prikaatikenraali evp. Lauri Kiianlinna, valtiotieteiden tohtori, eversti evp. Pekka Visuri, professori Pentti Vartia ja yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen.

Puolustusvoimauudistus oli keskeinen syy ryhmän muodostumiseen. Miehet halusivat keskustella pienessä piirissä isosta asiasta, jonka valmistelusta julkisuudessa vaiettiin.

Kettunen ja Limnéll paheksuvat sitä, että uudistuksen faktat lyötiin pöytään ilman julkista keskustelua. Päätökset tehtiin silloisen tasavallan presidentin Tarja Halosen, puolustusvoimien komentajan, kenraali Ari Puheloisen ja muiden ylimpien kenraalien sekä nykyisen hallituksen avainministerien pienessä ydinryhmässä.

Parlamentaarinen ohjaus jäi olemattomaksi. Edes Ilkka Kanervan (kok) johtama parlamentaarinen työryhmä ei esittänyt vaihtoehtoja.
Hallitus hylkäsi ohjelmansa

Hallitus hylkäsi ohjelmansa

”Eduskunnan olisi pitänyt ottaa isännän ääni”, Kettunen korostaa. ”Uudistuksen laatijat halusivat väistää sen, mitä tapahtui edellistä uudistusta tehtäessä, hallituskaudella 2003-2007. Poliitikoilta tullut paine johti silloin puolustusvoimien kehitysohjelman muutokseen.”

Limnéll uskoo puolustusvoimien odottavan, että eduskunta lyö tällä kertaa hyväksyvän leimansa esityksen päälle. Hän toki ymmärtää presidentti Halosta, jonka mukaan valtio maksaa palkkaa väärille ihmisille, ellei se usko ammattisotilaiden näkemyksiin puolustusvoimien kehittämissuunnasta.

”Toinen puoli kokonaisuudesta on se, että monet poliitikot luottavat liikaa kenraalien sanaan”, Limnéll tykittää.

Valtioneuvostolla on ollut tapana Paavo Lipposen (sd) ykköshallituksesta lähtien antaa kerran vaalikaudessa turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko eduskunnalle. Käytäntö on suonut eduskunnalle, myös oppositiolle, ainakin muodollisen mahdollisuuden osallistua turvallisuuspolitiikan linjaamiseen.

Nykyinen Jyrki Kataisen (kok) hallitus lupasi hallitusohjelmassaan, että puolustusvoimauudistus käsitellään turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon osana. Hallitus ei ole kuitenkaan antanut selontekoa eduskunnalle, vaan uudistusta viedään eteenpäin irrallisena hankkeena.
Kettunen antaa ymmärtää, että hallitus toimii oman ohjelmansa vastaisesti: ”Selonteko ennakoivana asiakirjana on ohitettu. Siitä tulee selittelyasiakirja siitä, miten tästä mennään eteenpäin.”

Limnéll on samaa mieltä: ”Selonteosta on tullut turha paperi. Alan kyseenalaistaa koko selontekomenettelyn järkevyyden. Se on pikemmin parlamentarismin terapeuttinen ilmenemismuoto, jotta asiat saadaan keskustelutettua eduskunnan kautta kerran hallituskaudessa.”

Eduskunta saa puolustusvoimauudistukseen liittyvät lakiesitykset käsiteltäväkseen ensi syksynä: ”Esitykset viedään sellaisinaan läpi, koska ne on tuotu julkisuuteen presidentin, komentajan ja hallituksen arvovallalla”, Limnéll ennustaa.

Hänestä Puheloinen piti uudistuksen tiedotustilaisuudessa puheen, joka sopisi tämän päivän yritysjohtajan suuhun. Kenraali korosti isojen kokonaisuuksien erinomaisuutta ja ”tuotantolaitosten” keskittämisen autuutta.

Puolustusministeri Stefan Wallin (rkp) on ravannut varuskuntansa menettävillä paikkakunnilla perustelemassa ratkaisuja. Hän on viestittänyt, että kuusi joukko-osastoa lakkautetaan vastalauseista huolimatta.

”Uudistukseen sisältyy suuri puute, joka vielä leimahtaa päin naamaa”, Limnéll murehtii. ”Puolustusvoimat katoaa monen ihmisen ja alueen arkipäivästä. Jonkin paraatin vetäiseminen kerran kymmenessä vuodessa ei rakenna ja ylläpidä maanpuolustustahtoa.”

Onko uskottavaa, että pelkät maanpuolustuksen tarpeet johtivat siihen, että puolustusvoimat esitti ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan säilyttämistä? ”Kyllähän poliittiset reunaehdot määrittävät niitä päätöksiä, joita puolustusvoimat voi tehdä”, Limnéll vastaa.

Lyhytjänteisiä päätöksiä

Kettunen on laatinut muistion kuuden miehen työryhmässä esiinnousseista ajatuksista. Teksti on tylyä. Paperin mukaan Suomen puolustusta ei ole Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen kyetty kiinnittämään ”poliittisiin realiteetteihin”.

”Poliittiset realiteetit” tarkoittavat Kettusen mukaan Venäjää. ”On ollut selvä linja jo pitkään, että Venäjä pyrkii kehittämään asevoimiaan.”

Muistion mukaan Suomessa on tehty ”joukko erittäin lyhytjänteisiä supistamispäätöksiä, joiden seurauksena on ollut puolustusvoimiemme nopea romahtaminen monilla aloilla”.

Kettusen mielestä uudistus jatkaa etenkin maavoimien alasajoa. ”Pohjois-Karjalan prikaatia olisi pitänyt kehittää nykyaikaisen ja teknisesti korkeatasoisen sissitoiminnan koulutuskeskukseksi. Kotkan rannikkoalue olisi pitänyt nähdä osana EU:n itärajan sotilaallista viitekehystä. Sen toimintoja olisi pitänyt kehittää sen mukaisesti.”

”Jos puolustusvoimien tärkein tehtävä on jatkossakin ylläpitää sellaista puolustuskykyä, ettei Venäjän tarvitse epäillä Suomen aluetta voitavan käyttää sitä vastaan, niin silloin on arvioitava, onko nyt rakennettava suorituskyky riittävä vai ei”, Limnéll pyörittelee akateemisesti.

Syntyy vaikutelma, että työryhmän mielestä Suomessa vähätellään Venäjän uutta varustautumista.

”Ainakin jotkut piirit vähättelevät”, Kettunen myöntää. ”Niitä piirejä on ollut aina”, Limnéll täydentää.

Kettusen mielestä Venäjän varustautumisen vähättelijät lymyävät niissä piireissä, ”jotka vaativat vielä suurempia leikkauksia puolustusbudjettiin”.

Siis vihreissä, vasemmistoliitossa ja osassa sosiaalidemokraatteja?

”Näinkin voidaan ajatella, mutta ei puolueita pidä lyödä leimakirveellä. Samankin puolueen edustajilla on suuria yksilöllisiä painotuseroja”, Kettunen sanoo. ”On myös yksittäisiä ammattisotilaita, jotka eivät juuri koe Venäjää uhaksi.”

Sodanuhka ei katoa

Onko Venäjä uhka, haaste vai kumppani?

”Ehdottomasti kaikkea tuota. Jos tietäisimme, mihin Venäjä tai koko maailma on menossa, päätöksiä olisi helppo tehdä”, Limnéll vastaa. ”Jos katsoo historiaa sata vuotta taaksepäin 20 vuoden jaksoissa, niin maailma on muuttunut joka kerta tavalla, jota ei ole kyetty terveellä järjellä ennakoimaan.”

Limnéll ei usko sodanuhan katoavan. ”Jos näin olisi, voisimme lakkauttaa yleisen asevelvollisuuden ja ohjata puolustusbudjetin rahat muuhun käyttöön.”

”Lienee jopa todennäköistä, että poliittinen ja sotilaallinen tilanne Suomen lähialueilla kiristyy seuraavien 20 vuoden aikana. On mahdollista, että Suomikin joutuu aseellisen konfliktin osapuoleksi”, Limnéll synkistelee.

Miksi Venäjä kohdistaisi sotilaallista aggressiota Suomea vastaan?

Kettunen arvioi, että niin voisi käydä osana laajempaa lähialueille kehittynyttä kriisiä.

”Ei Itä-Euroopan tilanne ole niin vakaa, miltä se ehkä joidenkin mielestä näyttää”, Kettunen sanoo. Hän korostaa, että Itämerellä, Baltiassa sekä Puolan ja Valko-Venäjän alueilla on monia ristikkäisiä intressejä. ”Vaikea kuvitella, että saisimme jäädä sivustakatsojiksi, jos Itä-Euroopassa alkaisi tapahtua jotakin kielteistä.”

Limnéll muistuttaa, että Venäjän strategisesti tärkeät kohteet, kuten Pietari, Kuolan niemimaa ja Jäämeren alue ovat Suomen lähistöllä.

”En usko, että Venäjä kokisi Suomen olevan uhka itselleen. Sen sijaan Venäjä voi pelätä, että joku kolmas osapuoli voisi käyttää Suomen aluetta hyväkseen ja uhata Venäjän strategisia kohteita”, Limnéll arvioi. ”Voi Venäjällä tietysti myös herätä haluja laajentaa turvavyöhykettään kauemmas Pietarista.”

Hupeneva sotilasvahvuus

Puolustusvoimauudistus pudottaa sodan ajan reservin vahvuuden nykyisestä 350 000 sotilaasta 230 000 taistelijaan. Reservin supistamisesta huolimatta Suomi korostaa puolustavansa jatkossakin koko maata. Epäilijöiden mielestä se on pelkkää sanahelinää. Etenkin maavoimien supistukset huolettavat monia reserviläisiä.

”Riippuu siitä, minkälaisella voimalla hyökkääjä yrittää tulla”, Limnéll vastaa kysymykseen, riittääkö 230 000 sotilasta puolustamaan Suomen kokoista aluetta. Kettunen ilmaisee epäuskonsa selkeämmin: ”Meillä täytyy olla mahdollisimman hyvin koulutetuista reserviläisistä koottu maavoimavoittoinen armeija.”

Puolustusvoimien kehittämisen suunnasta kilpailee kaksi koulukuntaa. Toinen korostaa suuren reserviläisarmeijan välttämättömyyttä. Toinen painottaa sotilasvahvuudeltaan vähäisemmän, korkean teknologian armeijan ensisijaisuutta.

”1990-luvulla otettiin ihanteeksi yhdysvaltalainen trendi, jonka mukaan joukot ovat sitä tehokkaammat, mitä korkeampi teknologia sen käytössä on”, Limnéll taustoittaa. ”Koko maan puolustamiseen teknoarmeija ei yksinkertaisesti sovellu. Yhteiskunnan toimintojen kannalta keskeisten strategisten kohteiden turvaaminen onnistuu tietysti miesmäärältään vähäisellä teknoarmeijallakin.”

Eduskunta pysäytti puolustusvoimien ison harppauksen kohti teknoarmeijaa vuonna 1998. Kansanedustajat torjuivat silloisen puolustusvoimien komentajan, kenraali Gustav Hägglundin vahvasti ajaman taisteluhelikopterihankkeen.

”Poliitikot pelastivat puolustusvoimat suurelta katastrofilta”, kansanedustaja Kari Rajamäki (sd) muisteli eduskunnan välikysymyskeskustelussa kolmisen viikkoa sitten.

Samansuuntaista väittelyä on käyty nyt, kun Suomi aikoo hankkia Hornet-hävittäjiin yhdysvaltalaisia, ilmasta maahan ammuttavia ohjuksia.

Limnéll suhtautuu varauksellisesti noin 400 miljoonan euron hankkeeseen. ”Vetoaminen aiemmissa selonteoissa esitettyihin linjauksiin ontuu, kun kaikki muukin on pitänyt arvioida uudelleen. Nyt katsotaan kriittisesti kaikkia uusia hankintoja ilmatorjuntajärjestelmistä rynnäkkökivääreihin.”

”On kysyttävä, luoko ohjuskauppa sellaisia puolustusvoimia, joita tarvitaan seuraavina vuosikymmeninä. Ohjukset ovat uusi järjestelmä, jonka käyttöönotto vaatii oman koulutuksen, ylläpidon, taktiikan, tiedustelun, maalintamisen.”

Kettunen on myötäsukaisempi. ”Näen ilmasta maahan -järjestelmähankinnan positiiviseksi asiaksi, vaikka ajankohta voi olla ongelmallinen. On toinen kysymys, mikä on hankittavien ohjusten oikea määrä.”

USA jättää Euroopan

Mahdollinen Nato-jäsenyys väijyy alati pinnan alla.

Kettunen näkisi mielellään Suomen Naton jäsenenä: Suomi saisi uhatuksi joutuessaan Nato-liittolaisiltaan tukea. Hän muistuttaa, että enemmistö EU-maista kuuluu puolustusliittoon. ”On ongelmallista, että EU joutuu pitämään erillistä sotilasjohtoa vain muutamaa Natoon kuulumatonta jäsenmaataan varten.”

Limnéllin mielestä liittoutuminen ei ratkaisisi puolustuksen ongelmia. Hän pelkää, että jäsenyyden myötä ”ulkoistettaisiin tärkein maanpuolustuksellinen voimavaramme, puolustustahto”.

”Silloin voimistuisi ajatus, että voidaan jättää oman puolustuskyvyn kehittäminen vähemmälle ja tuudittautua Naton turvaan. Se olisi vaarallinen tie.”

Naton vahvan maan, Yhdysvaltojen kiinnostus Eurooppaan on vähenemässä. Se on suuntaamassa sotilaallista painopistettään yhä enemmän Aasiaan ja Tyynellemerelle. Monen jäsenyyden kannattajankin usko Natoon Euroopan turvallisuuden takaajana on vähenemässä.

Limnéll pitää mahdollisena, että Yhdysvaltojen muuttuneet intressit ja EU-maiden pienenevät taloudelliset resurssit saattavat ohjata EU:ta tiivistämään puolustusyhteistyötään. Hän tosin myöntää, että EU:n puolustuskonsepti on pahasti levällään.

”Ei ole vaivatonta rakentaa EU:lle sellainen puolustusyhteistyöjärjestely, johon aidosti voisimme Pohjolassa luottaa. Eurooppalaiset voivat kuitenkin olla pakotettuja sotilasyhteistyöhön, jos täällä vielä koetaan olevan perinteisen sodan uhkaa.”

Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehden numerossa 12/2012.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#2
Monasti unohdetaan se seikka, että ensin pitäisi selvittää mitä aiotaan tehdä ja sen pohjalta, että mihin hintaan se pystytään tekemään. Nykyisellään etenkin julkisella puolella vain haetaan samaa summaa kuin ennenkin (tai mielummin korotusta siihen) ja sitten vasta mietitään mitä sillä saadulla summalla kyetään tekemään.

Tilanne on sama kuin niin monissa yhdistyksissä, joissa toimintausuunnitelma, talousarvio ja toimintakertomus vainkopioidaan edellisvuodesta tehden välttämättömät päivämäärämuutokset. Laiskuus suosii helppoa tapaa.
 
#3
Uudistukseen sisältyy suuri puute, joka vielä leimahtaa päin naamaa”, Limnéll murehtii. ”Puolustusvoimat katoaa monen ihmisen ja alueen arkipäivästä. Jonkin paraatin vetäiseminen kerran kymmenessä vuodessa ei rakenna ja ylläpidä maanpuolustustahtoa.”

Pohjois-Karjalan prikaatia olisi pitänyt kehittää nykyaikaisen ja teknisesti korkeatasoisen sissitoiminnan koulutuskeskukseksi.

Tuossahan on ajatusta....

Nyt kun varusmieskoulutusta Pohjois-Karjalan Prikkatissa ollaan lopettelemassa, tulee Prikaatista tehdä Valtakunnallinen Reservin Koulutuskeskus ..Oma jatkokoulutuspaikka -varuskunta- reservissä oleville kansalaisille, joka erikoistuu reserviläisten täydennys-, muunto- ja muuhun jatkokoulutukseen.

:a-smiley:

Sillä osoitetaan vahvasti että Suomen Armeija perustuu OMAAN OSAAVAAN RESERVIIN ja spekuloinnit ammattiarmeijasta tai vieraiden valtioiden muodostamasta liittouman sotilasorganisaatiosta loppuisi siihen.
 
#4
noska kirjoitti:
Monasti unohdetaan se seikka, että ensin pitäisi selvittää mitä aiotaan tehdä ja sen pohjalta, että mihin hintaan se pystytään tekemään. Nykyisellään etenkin julkisella puolella vain haetaan samaa summaa kuin ennenkin (tai mielummin korotusta siihen) ja sitten vasta mietitään mitä sillä saadulla summalla kyetään tekemään.

Tilanne on sama kuin niin monissa yhdistyksissä, joissa toimintausuunnitelma, talousarvio ja toimintakertomus vainkopioidaan edellisvuodesta tehden välttämättömät päivämäärämuutokset. Laiskuus suosii helppoa tapaa.
Usein on jo lähtökohdat pielessä; Ollaan unohdettu, mitä varten ollaan olemassa.
..siis.. yritystoiminnassa..ainakin.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#5
KorpiSISSI kirjoitti:
Uudistukseen sisältyy suuri puute, joka vielä leimahtaa päin naamaa”, Limnéll murehtii. ”Puolustusvoimat katoaa monen ihmisen ja alueen arkipäivästä. Jonkin paraatin vetäiseminen kerran kymmenessä vuodessa ei rakenna ja ylläpidä maanpuolustustahtoa.”

Pohjois-Karjalan prikaatia olisi pitänyt kehittää nykyaikaisen ja teknisesti korkeatasoisen sissitoiminnan koulutuskeskukseksi.

Tuossahan on ajatusta....

Nyt kun varusmieskoulutusta Pohjois-Karjalan Prikkatissa ollaan lopettelemassa, tulee Prikaatista tehdä Valtakunnallinen Reservin Koulutuskeskus ..Oma jatkokoulutuspaikka -varuskunta- reservissä oleville kansalaisille, joka erikoistuu reserviläisten täydennys-, muunto- ja muuhun jatkokoulutukseen.

:a-smiley:

Sillä osoitetaan vahvasti että Suomen Armeija perustuu OMAAN OSAAVAAN RESERVIIN ja spekuloinnit ammattiarmeijasta tai vieraiden valtioiden muodostamasta liittouman sotilasorganisaatiosta loppuisi siihen.
Tuossa olisi kyllä ajatusta
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#6
Iso-Mursu kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
Uudistukseen sisältyy suuri puute, joka vielä leimahtaa päin naamaa”, Limnéll murehtii. ”Puolustusvoimat katoaa monen ihmisen ja alueen arkipäivästä. Jonkin paraatin vetäiseminen kerran kymmenessä vuodessa ei rakenna ja ylläpidä maanpuolustustahtoa.”

Pohjois-Karjalan prikaatia olisi pitänyt kehittää nykyaikaisen ja teknisesti korkeatasoisen sissitoiminnan koulutuskeskukseksi.

Tuossahan on ajatusta....

Nyt kun varusmieskoulutusta Pohjois-Karjalan Prikkatissa ollaan lopettelemassa, tulee Prikaatista tehdä Valtakunnallinen Reservin Koulutuskeskus ..Oma jatkokoulutuspaikka -varuskunta- reservissä oleville kansalaisille, joka erikoistuu reserviläisten täydennys-, muunto- ja muuhun jatkokoulutukseen.

:a-smiley:

Sillä osoitetaan vahvasti että Suomen Armeija perustuu OMAAN OSAAVAAN RESERVIIN ja spekuloinnit ammattiarmeijasta tai vieraiden valtioiden muodostamasta liittouman sotilasorganisaatiosta loppuisi siihen.
Tuossa olisi kyllä ajatusta
Tuossa on tosiaan ideaa. Kierrätetään kertaajia paikasta toiseen, niin tottuvat erillaisiin maastotyyppeihin. Ja joskus on ollut ehdotuksia, että esim. tarkka-ampuja touhut koulutettaisiin keskitetysti ja Kontiolahti olisi varmaan ihan kelvollinen paikka siihen, joskaan ei ainoa mahdollinen.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
Meinasitteko seuraavat viisi vuotta pyörittää kokonaista varuskuntaa kertausharjoituksia varten...joo, kokonaista 2000 miestähän kutsutaankin vuosittain kh:iin. Noh, se tekisi tasaisella viikkovauhdilla 40 miestä viikossa kontikseen, ovatko 2, 3 vai ihan 5 päivää harkoissa vai kuinka? Melkoinen käyttöaste yli tuhannen karjun varuskunnalle...edes RKP ei suostuisi tuollaiseen paitsi Draksvikin osalta.

Entäs jos kontiksen a-rata-alueet ja isoja sarkoja muutakin aluetta ovat jo "varatut" sellaiseen käyttöön, johon ei kuulu kyllä ainakaan paukuttimien käyttäminen?
 

Tvälups

Ylipäällikkö
#8
Kontiorannan ampumaradat on maisemoitava samaan tilaan, jossa ne olivat ennen varuskuntaa, vuoden 2013 loppuun mennessä.
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#9
Passiivit ovat aina hauskoja. "On maisemoitava"... Eli mielenkiintoista kuka löytyy maksajaksi. Säästäminen voi olla pv:lle ihanan kallista, jos tuo tie kuljetaan tappiin.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
#10
Sehän kuljetaan. Pv säästää kustannuksista tinkimättä!

Paitsi ettei kyseessä ole säästöt, Wallin ei puhu enää säästöistä vaan pelkästä rakenneuudistuksesta.
 
#11
baikal kirjoitti:
Meinasitteko seuraavat viisi vuotta pyörittää kokonaista varuskuntaa kertausharjoituksia varten...joo, kokonaista 2000 miestähän kutsutaankin vuosittain kh:iin. Noh, se tekisi tasaisella viikkovauhdilla 40 miestä viikossa kontikseen, ovatko 2, 3 vai ihan 5 päivää harkoissa vai kuinka? Melkoinen käyttöaste yli tuhannen karjun varuskunnalle...edes RKP ei suostuisi tuollaiseen paitsi Draksvikin osalta.

Entäs jos kontiksen a-rata-alueet ja isoja sarkoja muutakin aluetta ovat jo "varatut" sellaiseen käyttöön, johon ei kuulu kyllä ainakaan paukuttimien käyttäminen?
Mitä.. Eikö VEH:t vedäkkään väkeä? ..vai odotetaanko aina KÄSKYÄ? Noh, eppäelläppä tuota soppiiki. Jos ei VEH vedä väkeä, täytyy keksiä jotakin.

Minusta Limnelin esitys Pohjois-Karjalan sissikoulutuskeskuksesta oli hyvä veto :a-smiley: Vaikka tarkoittikin enempi varusmieskoulutusta, ajatus istuu myös reserviläisen silmään.

Markkinointia tehostettava?

"Tule viikoksi takaisin Pohjois-Karjalaan ..matkat, majoitus ja muonitus talon puolesta.. Reipasta HyötyLiikuntaa, Personal Trainer jokaiselle ryhmälle... "

Viikon putkia nonstoppina ja kertaamaan pääsee kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet... Kyllähän keinoja ja rahoitustakin löytyy, jos vaan on tahtotilaa ja talkoohenkeä. Viikko/vuosi tai 4vkl/vuosi tulisi jokaisen itseään reserviläisenä kunnioittavan suorittaa VEH-palveluksena. (utopiaako?)

Mielekästä koulutusta ja reenausta saadaan aikaiseksi ilman paukutteluakin, vaikka tilanteenmukaista sovellettua ammuntoja ja aseenkäsittelyä ei voi mitenkään sivuttaa. Arvovalintoja ja tahdonilmaisua tuossakin.. On hyvä että jotkut edes yrittää nostaa kissaa pöydälle ja puhuu asioista niiden oikeilla nimillä. Eri juttu on jos kansa ei innostu huolehtimaan itsensä (ja toistensa) puolustamisesta.

Sissireenit vetää MPK:n järjestämänäkin, myös VEH:nä. Onko kaikki vapaaehtoiseen kouluttautumiseen sitoutumishaluiset/-kykyiset jo kirjoittaneet nimensä alle? Jos ei motivaatiota meille reserviläisille itseisesti synny, on turhaa vettä kaivoon kantaa. Unohdetaan koko juttu ja jätetään walliinit raapimaan pers...ikkaa.
 
Top