Tunnustan yllättyneeni positiivisesti Haglundiin ottaessa esille myös Venäläisten maakaupat. Tiedän hänen kannattavan Nato-jäsenyytta ja ajavan lisärahoitusta puolustusvoimille, mutta avaus oli minulle uusi. Itse puhe pitää toki sisällään muita paljon tärkeämpiäkin asioita, joiden ruotimisen luovutan mieluusti teille muille!
Lainaus:
"Ukraina sodan yhteydessä käytetyt menetelmät; laajamittainen propaganda, informaatiosodankäynti ja toisen valtion sisällä tapahtuva vaikuttaminen ”pienine vihreine miehineen”, ovat saaneet meidät Suomessakin tarkastelemaan monia asioita uudella tavalla. Esimerkkinä vaikkapa suhtautuminen ulkomaisiin kiinteistöomistuksiin, joihin liittyvät epäselvyydet ovat aika ajoin kiinnittäneet mediankin huomion.
Asiaa pohdittuani olen tullut siihen johtopäätökseen, että asialle on tehtävä jotakin. Ei voi olla niin, että valtiolla ei ole mahdollisuutta puuttua omistuksiin strategisesti merkittävien kohteiden ympäristössä."
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/...3._maanpuolustuskurssin_avajaisissa.6136.news
02.03.2015 09:00
Puolustusministeri Carl Haglundin puhe 213. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Arvoisat maanpuolustuskurssille osallistujat, kummikurssilaiset, herra Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat, bästa kursdeltagare, mina damer och herrar!
Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet todistaa turvallisuusympäristömme muuttuvan entistä arvaamattomammaksi. Kylmän sodan päättymisen ja Jugoslavian hajoamissotien jälkeen moni jo uskoi pysyvän rauhan laskeutuneen Eurooppaan. Valitettavasti viimeaikainen kehitys ja Itä-Ukrainassa käytävä sota todistavat päinvastaista. Edes Minskissä viime kuussa solmittu tulitaukosopimus ei ole saanut aseita täysin vaikenemaan.
Venäjän toimet Krimin niemimaalla, selkeä osallisuus Itä-Ukrainan taisteluihin ja lisääntynyt sotilaallinen uhmakkuus ovat lännessä johtaneet Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja monien vuosien jälkeen palauttaneet NATO:n fokuksen puolustusliiton ydintehtävään - yhteiseen puolustukseen. On selvää, että kaikki tämä vaikuttaa myös meidän turvallisuuteemme. Olemmehan EU-jäsenenä osa länttä ja samalla myös Venäjän rajanaapuri.
Det är klart att kriget i Ukraina och Rysslands åtgärder påverkar vår säkerhetsläge och försvarspolitik. En del av krigets verkningar kan ses redan nu, en del kanske först om flera år. Konfliktens effekter återspeglas även regionalt på olika håll i Europa, inklusive Östersjöområdet.
Muuttuneessa tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että pidämme huolen omasta puolustuskyvystämme ja kehitämme sitä pitkäjänteisesti.
Tavoitteena on, että puolustuskykymme kaikissa oloissa muodostaa sellaisen ennaltaehkäisevän kynnyksen, että hyökkäys Suomea vastaan on kannattamatonta. Tähän saakka olemme siinä onnistuneet.
Ukraina sodan yhteydessä käytetyt menetelmät; laajamittainen propaganda, informaatiosodankäynti ja toisen valtion sisällä tapahtuva vaikuttaminen ”pienine vihreine miehineen”, ovat saaneet meidät Suomessakin tarkastelemaan monia asioita uudella tavalla. Esimerkkinä vaikkapa suhtautuminen ulkomaisiin kiinteistöomistuksiin, joihin liittyvät epäselvyydet ovat aika ajoin kiinnittäneet mediankin huomion.
Asiaa pohdittuani olen tullut siihen johtopäätökseen, että asialle on tehtävä jotakin. Ei voi olla niin, että valtiolla ei ole mahdollisuutta puuttua omistuksiin strategisesti merkittävien kohteiden ympäristössä.
Hyvät kuulijat
Puolustusvoimauudistuksen ja sodan ajan organisaation tarkistamisen myötä meidän puolustuksemme on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Jotta näin olisi jatkossakin, on meidän kuitenkin lähivuosina panostettava puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen.
2020-luvulle siirryttäessä merkittävä osa kaikkien puolustushaarojen keskeisestä materiaalista vanhenee ja ellei mitään tehdä rapautuu puolustusvoimiemme suorituskyky ja laskee alle tehtävien vaatiman tason. 2020-luvun puoliväliin mennessä myös meripuolustuksen ja 2020-luvun loppuun mennessä ilmapuolustuksen suorituskykyjen ylläpito muodostuvat erittäin merkittäväksi haasteeksi.
Asettamani ja viime vuonna työnsä päättänyt parlamentaarinen selvitysryhmä onkin raportissaan todennut, että materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen tulee osoittaa vähintään valtioneuvoston selonteossa esitetty lisärahoitus. Seuraavan hallituksen ja eduskunnan tehtäviksi jää myös päättää merivoimien taistelualusten uusimisesta ja käynnistää valmistelut nykyisen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamiseksi.
Hyvät kuulijat
Sotilasliittoon kuulumattomana maana meidän on varauduttava sotilaallisten uhkien torjumiseen ilman ulkopuolista tukea ja kansallisesti ylläpidettävä puolustusjärjestelmän kaikkia suorituskykyalueita. Tänä päivänä se ei kuitenkaan ole mahdollista ilman kansainvälistä yhteistyötä.
Verkottumista, kumppanuuksia ja kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, sillä kenelläkään ei ole kaikkia tarvittavia resursseja itsellään. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö - niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin - on edellytys Suomen puolustukselle.
Miltä kansainvälinen yhteistyömme siis kaksi vuotta selonteon valmistumisen jälkeen näyttää? Lyhyesti sanottuna; paremmalta kuin koskaan.
Euroopan Unionissa olemme toimineet aktiivisesti yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Olemme osallistuneet lukuisiin EU-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja olleet alusta saakka mukana EU:n taisteluosastojen kehittämisessä. Venäjän vastaisten pakotteiden valmistelussa olemme pysyneet yhteisessä EU-rintamassa ja samalla kuitenkin varmistaneet, ettei asetettavista pakotteista aiheudu meille kohtuuttomia taloudellisia seuraamuksia.
Yksi EU:n vahvuuksista on sen laaja-alaisuus, mikä tarjoaa käyttöön suuren kirjon kokonaisturvallisuutta edistäviä työkaluja. Lissabonin sopimukseen kuuluva yhteisvastuulauseke ja keskinäistä avunantoa koskeva velvoite vahvistavat omalta osaltaan unionin luonnetta turvallisuusyhteisönä. Puhtaasti sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa EU ei kuitenkaan ole mikään ”sateentekijä”.
Suuri osa EU:n jäsenvaltioista on myös NATO:n jäseniä ja niiden tärkein sotilaallisen turvallisuuden tuottaja on NATO. Siksi NATO on tärkeä myös meille, vaikka emme jäseniä olekaan.
Hyvät kuulijat
NATO:n keskittyminen artikla 5:n mukaisiin toimiin ja ISAF-operaation päättyminen viime vuoden lopussa olivat haaste myös meille suomalaisille. Vuodesta 1994 jatkunut NATO-kumppanuus on ollut meille tärkeä yhteistyön väline. Kumppanuusohjelman puitteissa olemme voineet kehittää omaa kansallista puolustustamme niin henkilöstön osaamisen kuin materiaalisen valmiudenkin osalta. Riskinä oli, että syntyneessä uudessa tilanteessa kumppanuuksien merkitys vähenisi NATO:n silmissä.
Syyskuinen Walesin huippukokous kuitenkin hälvensi tätä huolta. Walesissa Suomi kutsuttiin mukaan tärkeimmille ja edistyneimmille kumppanimaille tarkoitettuun ”Enhanced Opportunities” ohjelmaan, joka entisestään vahventaa Suomen ja NATO:n välistä suhdetta olematta kuitenkaan askel jäsenyyden suuntaan.
Ohjelman myötä Suomella on edelleen käytössään kaikki ne kumppanuustyökalut, joita kansallisen puolustuskykymme kehittämiseen tarvitsemme. Ohjelma mahdollistaa myös entistä aikaisemman osallistumisen uusien kriisinhallintaoperaatioiden suunnitteluun sekä poliittisen tason yhteydenpidon, mikä aiemmin oli mahdollista vain ISAF-operaatioon osallistumisemme ansioista.
EU:n ja NATO:n rinnalla myös Pohjoismaat ovat meille tärkeä viiteryhmä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa yhteistyössä.
Pohjoismaisen yhteistyön taustalla ovat yhteiset, samasta toimintaympäristöstä ja supistuvista määrärahoista johtuvat intressit. Pohjoismaisen yhteistyön avulla siihen osallistuvien maiden puolustusvoimia voidaan kehittää, ylläpitää ja käyttää tehokkaammin sekä taloudellisemmin.
Det finns en fast beställning på nordiskt samarbete och alla de möjligheter detta medför har vi ännu inte upptäckt. Samarbetet idkas utgående från behovsprövning pragmatiskt och flexibelt och alla nordiska länder är inte tvungna att delta i alla gemensamma projekt. I en del frågor kan vi också framskrida bilateralt, vilket Finlands och Sveriges intensifierade samarbete är ett gott exempel på. I vissa frågor, som de andra nordiska länderna sköter inom ramen för NATO, är det naturligt att vi tillsammans med Sverige idkar ett djupare bilateralt samarbete.
Arvoisat kurssilaiset
Yhteistyö Ruotsin kanssa ei ole uusi asia, vaan sitä on tehty jo useita vuosia. Kuluneen vuoden aikana olemme kuitenkin ottaneet siinä aimo harppauksen eteenpäin.
Vuonna 2014 päätimme ruotsalaisen kollegani kanssa, että maittemme välistä puolustusyhteistyötä voidaan entisestään tiivistää. Niinpä laadimme työsuunnitelman, jonka pohjalta maittemme puolustusvoimat ovat kartoittaneet mahdollisia yhteistyöalueita, jotka hyödyttäisivät molempia osapuolia. Tavoitteena ei ole ollut saavuttaa kustannussäästöjä vaan ensisijaisesti parempaa tehokkuutta olemassa olevilla resursseilla.
Tammikuun lopussa puolustusvoimat ja -ministeriöt raportoivat yhdessä laaditun selvityksen tuloksista ja raportin pääkohdat julkistettiin Tukholmassa järjestetyssä seminaarissa 17. päivänä helmikuuta. Voin ilokseni todeta, että selvitystyö on tehty perusteellisesti ja kunnianhimoisesti.
Raportti sisältää useita sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä toteutettavissa olevia konkreettisia ehdotuksia, jotka toteutuessaan mahdollistavat yhteistyön ulottamisen rauhan ajan harjoitus- ja materiaaliyhteistyöstä myös operatiiviseen ja kriisiajan toimintaan. Ennen sitä meidän on kuitenkin raivattava joitain nykyisestä lainsäädännöstämme johtuvia esteitä ja rajoitteita. Tätä edellyttää myös Lissabonin sopimuksesta meille aiheutuvat velvoitteet.
Kansainvälisen puolustusyhteistyön kehittyessä on tärkeää, että yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämiselle on olemassa riittävä lainsäädännöllinen perusta.
Se, miten pitkälle selvityksessä esiin nostettuja mahdollisuuksia ollaan valmiita viemään, on poliittinen valinta, joka meidän on tehtävä.
Nyt tarkastelussa olleet yhteistyömahdollisuudet kunnioittavat maittemme suvereniteettia eivätkä siis tähtää puolustusliittoon. Selvää kuitenkin on, että tulevaisuudessa syvenevä yhteistyö Ruotsin kanssa on entistä tärkeämpi osa Suomen puolustusyhteistyön kokonaisuutta. Se täydentää muiden Pohjoismaiden, EU:n ja NATO:n kanssa tehtävää yhteistyötä.
Bästa kursdeltagare
Under kursens gång har ni en enastående möjlighet att diskutera de faktorer som påverkar vår säkerhet, inklusive internationell försvarssamarbete men också inhemsk samarbete myndigheterna sinsemellan. Utnyttja till fullo det tillfället ni har fått.
Onnittelen teitä, arvoisat kurssilaiset siitä, että olette tulleet valituiksi tälle halutulle kurssille ja toivotan teille antoisia viikkoja kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvien kysymysten parissa. Jag önskar er en givande försvarskurs.
Tack ska ni ha, Kiitos tarkkaavaisuudesta!
Lainaus:
"Ukraina sodan yhteydessä käytetyt menetelmät; laajamittainen propaganda, informaatiosodankäynti ja toisen valtion sisällä tapahtuva vaikuttaminen ”pienine vihreine miehineen”, ovat saaneet meidät Suomessakin tarkastelemaan monia asioita uudella tavalla. Esimerkkinä vaikkapa suhtautuminen ulkomaisiin kiinteistöomistuksiin, joihin liittyvät epäselvyydet ovat aika ajoin kiinnittäneet mediankin huomion.
Asiaa pohdittuani olen tullut siihen johtopäätökseen, että asialle on tehtävä jotakin. Ei voi olla niin, että valtiolla ei ole mahdollisuutta puuttua omistuksiin strategisesti merkittävien kohteiden ympäristössä."
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/...3._maanpuolustuskurssin_avajaisissa.6136.news
02.03.2015 09:00
Puolustusministeri Carl Haglundin puhe 213. Maanpuolustuskurssin avajaisissa
Arvoisat maanpuolustuskurssille osallistujat, kummikurssilaiset, herra Puolustusvoimain komentaja, hyvät naiset ja herrat, bästa kursdeltagare, mina damer och herrar!
Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet todistaa turvallisuusympäristömme muuttuvan entistä arvaamattomammaksi. Kylmän sodan päättymisen ja Jugoslavian hajoamissotien jälkeen moni jo uskoi pysyvän rauhan laskeutuneen Eurooppaan. Valitettavasti viimeaikainen kehitys ja Itä-Ukrainassa käytävä sota todistavat päinvastaista. Edes Minskissä viime kuussa solmittu tulitaukosopimus ei ole saanut aseita täysin vaikenemaan.
Venäjän toimet Krimin niemimaalla, selkeä osallisuus Itä-Ukrainan taisteluihin ja lisääntynyt sotilaallinen uhmakkuus ovat lännessä johtaneet Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja monien vuosien jälkeen palauttaneet NATO:n fokuksen puolustusliiton ydintehtävään - yhteiseen puolustukseen. On selvää, että kaikki tämä vaikuttaa myös meidän turvallisuuteemme. Olemmehan EU-jäsenenä osa länttä ja samalla myös Venäjän rajanaapuri.
Det är klart att kriget i Ukraina och Rysslands åtgärder påverkar vår säkerhetsläge och försvarspolitik. En del av krigets verkningar kan ses redan nu, en del kanske först om flera år. Konfliktens effekter återspeglas även regionalt på olika håll i Europa, inklusive Östersjöområdet.
Muuttuneessa tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että pidämme huolen omasta puolustuskyvystämme ja kehitämme sitä pitkäjänteisesti.
Tavoitteena on, että puolustuskykymme kaikissa oloissa muodostaa sellaisen ennaltaehkäisevän kynnyksen, että hyökkäys Suomea vastaan on kannattamatonta. Tähän saakka olemme siinä onnistuneet.
Ukraina sodan yhteydessä käytetyt menetelmät; laajamittainen propaganda, informaatiosodankäynti ja toisen valtion sisällä tapahtuva vaikuttaminen ”pienine vihreine miehineen”, ovat saaneet meidät Suomessakin tarkastelemaan monia asioita uudella tavalla. Esimerkkinä vaikkapa suhtautuminen ulkomaisiin kiinteistöomistuksiin, joihin liittyvät epäselvyydet ovat aika ajoin kiinnittäneet mediankin huomion.
Asiaa pohdittuani olen tullut siihen johtopäätökseen, että asialle on tehtävä jotakin. Ei voi olla niin, että valtiolla ei ole mahdollisuutta puuttua omistuksiin strategisesti merkittävien kohteiden ympäristössä.
Hyvät kuulijat
Puolustusvoimauudistuksen ja sodan ajan organisaation tarkistamisen myötä meidän puolustuksemme on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Jotta näin olisi jatkossakin, on meidän kuitenkin lähivuosina panostettava puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen.
2020-luvulle siirryttäessä merkittävä osa kaikkien puolustushaarojen keskeisestä materiaalista vanhenee ja ellei mitään tehdä rapautuu puolustusvoimiemme suorituskyky ja laskee alle tehtävien vaatiman tason. 2020-luvun puoliväliin mennessä myös meripuolustuksen ja 2020-luvun loppuun mennessä ilmapuolustuksen suorituskykyjen ylläpito muodostuvat erittäin merkittäväksi haasteeksi.
Asettamani ja viime vuonna työnsä päättänyt parlamentaarinen selvitysryhmä onkin raportissaan todennut, että materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen tulee osoittaa vähintään valtioneuvoston selonteossa esitetty lisärahoitus. Seuraavan hallituksen ja eduskunnan tehtäviksi jää myös päättää merivoimien taistelualusten uusimisesta ja käynnistää valmistelut nykyisen Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamiseksi.
Hyvät kuulijat
Sotilasliittoon kuulumattomana maana meidän on varauduttava sotilaallisten uhkien torjumiseen ilman ulkopuolista tukea ja kansallisesti ylläpidettävä puolustusjärjestelmän kaikkia suorituskykyalueita. Tänä päivänä se ei kuitenkaan ole mahdollista ilman kansainvälistä yhteistyötä.
Verkottumista, kumppanuuksia ja kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, sillä kenelläkään ei ole kaikkia tarvittavia resursseja itsellään. Turvallisuus- ja puolustusyhteistyö - niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin - on edellytys Suomen puolustukselle.
Miltä kansainvälinen yhteistyömme siis kaksi vuotta selonteon valmistumisen jälkeen näyttää? Lyhyesti sanottuna; paremmalta kuin koskaan.
Euroopan Unionissa olemme toimineet aktiivisesti yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Olemme osallistuneet lukuisiin EU-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja olleet alusta saakka mukana EU:n taisteluosastojen kehittämisessä. Venäjän vastaisten pakotteiden valmistelussa olemme pysyneet yhteisessä EU-rintamassa ja samalla kuitenkin varmistaneet, ettei asetettavista pakotteista aiheudu meille kohtuuttomia taloudellisia seuraamuksia.
Yksi EU:n vahvuuksista on sen laaja-alaisuus, mikä tarjoaa käyttöön suuren kirjon kokonaisturvallisuutta edistäviä työkaluja. Lissabonin sopimukseen kuuluva yhteisvastuulauseke ja keskinäistä avunantoa koskeva velvoite vahvistavat omalta osaltaan unionin luonnetta turvallisuusyhteisönä. Puhtaasti sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa EU ei kuitenkaan ole mikään ”sateentekijä”.
Suuri osa EU:n jäsenvaltioista on myös NATO:n jäseniä ja niiden tärkein sotilaallisen turvallisuuden tuottaja on NATO. Siksi NATO on tärkeä myös meille, vaikka emme jäseniä olekaan.
Hyvät kuulijat
NATO:n keskittyminen artikla 5:n mukaisiin toimiin ja ISAF-operaation päättyminen viime vuoden lopussa olivat haaste myös meille suomalaisille. Vuodesta 1994 jatkunut NATO-kumppanuus on ollut meille tärkeä yhteistyön väline. Kumppanuusohjelman puitteissa olemme voineet kehittää omaa kansallista puolustustamme niin henkilöstön osaamisen kuin materiaalisen valmiudenkin osalta. Riskinä oli, että syntyneessä uudessa tilanteessa kumppanuuksien merkitys vähenisi NATO:n silmissä.
Syyskuinen Walesin huippukokous kuitenkin hälvensi tätä huolta. Walesissa Suomi kutsuttiin mukaan tärkeimmille ja edistyneimmille kumppanimaille tarkoitettuun ”Enhanced Opportunities” ohjelmaan, joka entisestään vahventaa Suomen ja NATO:n välistä suhdetta olematta kuitenkaan askel jäsenyyden suuntaan.
Ohjelman myötä Suomella on edelleen käytössään kaikki ne kumppanuustyökalut, joita kansallisen puolustuskykymme kehittämiseen tarvitsemme. Ohjelma mahdollistaa myös entistä aikaisemman osallistumisen uusien kriisinhallintaoperaatioiden suunnitteluun sekä poliittisen tason yhteydenpidon, mikä aiemmin oli mahdollista vain ISAF-operaatioon osallistumisemme ansioista.
EU:n ja NATO:n rinnalla myös Pohjoismaat ovat meille tärkeä viiteryhmä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa yhteistyössä.
Pohjoismaisen yhteistyön taustalla ovat yhteiset, samasta toimintaympäristöstä ja supistuvista määrärahoista johtuvat intressit. Pohjoismaisen yhteistyön avulla siihen osallistuvien maiden puolustusvoimia voidaan kehittää, ylläpitää ja käyttää tehokkaammin sekä taloudellisemmin.
Det finns en fast beställning på nordiskt samarbete och alla de möjligheter detta medför har vi ännu inte upptäckt. Samarbetet idkas utgående från behovsprövning pragmatiskt och flexibelt och alla nordiska länder är inte tvungna att delta i alla gemensamma projekt. I en del frågor kan vi också framskrida bilateralt, vilket Finlands och Sveriges intensifierade samarbete är ett gott exempel på. I vissa frågor, som de andra nordiska länderna sköter inom ramen för NATO, är det naturligt att vi tillsammans med Sverige idkar ett djupare bilateralt samarbete.
Arvoisat kurssilaiset
Yhteistyö Ruotsin kanssa ei ole uusi asia, vaan sitä on tehty jo useita vuosia. Kuluneen vuoden aikana olemme kuitenkin ottaneet siinä aimo harppauksen eteenpäin.
Vuonna 2014 päätimme ruotsalaisen kollegani kanssa, että maittemme välistä puolustusyhteistyötä voidaan entisestään tiivistää. Niinpä laadimme työsuunnitelman, jonka pohjalta maittemme puolustusvoimat ovat kartoittaneet mahdollisia yhteistyöalueita, jotka hyödyttäisivät molempia osapuolia. Tavoitteena ei ole ollut saavuttaa kustannussäästöjä vaan ensisijaisesti parempaa tehokkuutta olemassa olevilla resursseilla.
Tammikuun lopussa puolustusvoimat ja -ministeriöt raportoivat yhdessä laaditun selvityksen tuloksista ja raportin pääkohdat julkistettiin Tukholmassa järjestetyssä seminaarissa 17. päivänä helmikuuta. Voin ilokseni todeta, että selvitystyö on tehty perusteellisesti ja kunnianhimoisesti.
Raportti sisältää useita sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä toteutettavissa olevia konkreettisia ehdotuksia, jotka toteutuessaan mahdollistavat yhteistyön ulottamisen rauhan ajan harjoitus- ja materiaaliyhteistyöstä myös operatiiviseen ja kriisiajan toimintaan. Ennen sitä meidän on kuitenkin raivattava joitain nykyisestä lainsäädännöstämme johtuvia esteitä ja rajoitteita. Tätä edellyttää myös Lissabonin sopimuksesta meille aiheutuvat velvoitteet.
Kansainvälisen puolustusyhteistyön kehittyessä on tärkeää, että yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämiselle on olemassa riittävä lainsäädännöllinen perusta.
Se, miten pitkälle selvityksessä esiin nostettuja mahdollisuuksia ollaan valmiita viemään, on poliittinen valinta, joka meidän on tehtävä.
Nyt tarkastelussa olleet yhteistyömahdollisuudet kunnioittavat maittemme suvereniteettia eivätkä siis tähtää puolustusliittoon. Selvää kuitenkin on, että tulevaisuudessa syvenevä yhteistyö Ruotsin kanssa on entistä tärkeämpi osa Suomen puolustusyhteistyön kokonaisuutta. Se täydentää muiden Pohjoismaiden, EU:n ja NATO:n kanssa tehtävää yhteistyötä.
Bästa kursdeltagare
Under kursens gång har ni en enastående möjlighet att diskutera de faktorer som påverkar vår säkerhet, inklusive internationell försvarssamarbete men också inhemsk samarbete myndigheterna sinsemellan. Utnyttja till fullo det tillfället ni har fått.
Onnittelen teitä, arvoisat kurssilaiset siitä, että olette tulleet valituiksi tälle halutulle kurssille ja toivotan teille antoisia viikkoja kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvien kysymysten parissa. Jag önskar er en givande försvarskurs.
Tack ska ni ha, Kiitos tarkkaavaisuudesta!