Hallituksen esitys tietosuojalaiksi, vaikutukset?

hansai

Supreme Leader
BAN
Ilmeisesti jo ensi kuussa voimaantuleva uusi tietosuojalaki aiheuttanee historiasta kiinnostuneille tutkintamahdollisuuksien voimakasta supistumista.

HALLITUKSEN ESITYS TIETOSUOJALAIKSI VAARANTAA KIRJASTOJEN, ARKISTOJEN JA MUSEOIDEN TOIMINNAN
kirjasto_jpg300x800.jpg

Kuva: Nelli Korpi
Kirjastojen, arkistojen ja museoiden juridiikkatyöryhmä (KAM-ryhmä) on jättänyt eilen 28.3.2018 eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon, jossa tuodaan esiin huoli 25.5.2018 voimaan tulevan tietosuojalain vaikutuksista muistiorganisaatioiden perustoiminnalle.

Oikeusministeriön valmistelemassa hallituksen esityksessä ei ole säännöstä siitä, että kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on oikeus saattaa henkilötietoja sisältäviä kulttuuriperintöaineistoja yleisesti käytettäväksi. Lain valmisteluvaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö ja KAM-ryhmä ovat esittäneet monessa yhteydessä oikeusministeriölle, että tietosuojalakiin otettaisiin tätä koskeva säännös.
– On täysin käsittämätöntä, ettei opetus- ja kulttuuriministeriön ja KAM-ryhmän näkemyksiä ole huomioitu nyt hallintovaliokunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä, toteaa KAM-ryhmän puheenjohtaja ja Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä ja jatkaa:
– Näkemyksemme huomioiminen on mahdollista kansallisen päätäntävaltamme rajoissa, mutta oikeusministeriö on ollut joko välinpitämätön tai ymmärtämätön esityksensä vaikutuksesta muistiorganisaatioiden toiminnalle.

Lakiehdotuksen mukaan erityisryhmät unohdettaisiin

KAM-juridiikkaverkosto edellyttää, että kulttuuriperintöaineistojen esillepanoa koskeva säännös otetaan lopulliseen tietosuojalakiin, ja että säännös antaisi oikeuden laittaa esille myös erityisiä henkilötietoryhmiä. Jos näin ei tapahdu, kirjastot, arkistot ja museot voivat joutua ajamaan alas nykyisiä verkkopalveluitaan, sillä aineiston määrän ja laadun huomioiden suostumusten hankkiminen on mahdotonta. Samoin arkistojen toiminnan ja verkkopalveluiden kehittäminen vaikeutuisi tai tulisi mahdottomaksi.

On myös selvää, että ilman verkoston edellyttämää muutosta erityiset henkilöryhmät eivät saa historiaansa ja kulttuuriaan tasaveroisesti esille. Lakiehdotuksen tekijät näyttävät olettavan, että erityisiin henkilöryhmiin kuuluvat henkilöt, esimerkiksi vammaiset ja etniseen vähemmistöön kuuluvat, haluavat tulla unohdetuksi.
– On vaikea uskoa, että tämä on kenenkään muun kuin hallituksen esityksen tehneiden valmistelijoiden tahto, kummeksuu Kimmo Levä.
KAM-juridiikkaverkoston lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi yleiseksi lainsäädännöksi.
http://www.museoliitto.fi/uutiset.php?aid=13298
 
Varmaankin kyse on vain suomalaisten käsittämättömästä innosta sovittaa EU-lainsäädäntö kansalliseen säätelyyn tiukimman ja byrokraattisemman mahdolllisen kaavan mukaan. Mikä saattaa liittyä huonoon lain valmisteluun.

Toinen vaihtoehto on sitten että kyse on jonkinlaista poliittisesta agendasta tehdä mahdollisimman suuresta osasta aineistoja yksityisiä jotta yritykset saisivat tehtyä niillä rahaa. Suomalaisten kirjastojen ja arkistojen toiminta ei oikein ole edistänyt näitä tavoitteita.
 
HALLITUKSEN ESITYS TIETOSUOJALAIKSI VAARANTAA KIRJASTOJEN, ARKISTOJEN JA MUSEOIDEN TOIMINNAN blaablaa.

Tämä hallitus on näyttöjensä osalta minusta jo vaiheessa, kun parasta olisi lomauttaa koko porukka. Olen suht varma, että JOS Suomessa joku joskus päättää oikeasti tutkia Sipilän hallituksen -aikaansaannokset- aasta ööhön, niin kertomus on karu. Todella karu. Mutta siinä on iso JOS.
 
Back
Top