Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2016

jurppi

Ylipäällikkö
Tässä kolme teesiä Carl Von Clausewiz'iltä. Ehkä niissä on jotain todellisuuspohjaa, siksi niitä on usein tapana lainailla esimerkkeinä kansainvälisten kriisien ja sotien suhteesta poliittiseen päätöksentekoon.
  • sota on politiikan jatkamista toisin keinoin
  • sota on osa politiikkaa, ei itsetarkoitus
  • sotaa tulee välttää, jos poliittiset keinot riittävät päämäärään pääsyyn
Putin/Venäjä ei ole kertonut julkisesti läheskään kaikista ulkopolitiikkansa tavoitteista. Siksi pitääkin arvioida niitä sen pohjalta minkälaista politiikkaa Venäjä on toteuttanut käytännössä rajanaapureitaan kohtaan. Ei liene epäilystäkään siitä etteikö Venäjä pyrkisi kaikin mahdollisin keinoin palauttamaan aikaisempaa, NL:n aikaista, geopoliittista valta-asemaansa.

Suomen osalta Venäjällä lienee jo hyvää vauhtia menossa edellä mainitut poliittisen vaikuttamisen keinot. On mahdollista ja jopa todennäköistä että naapurissa uskotaan Suomen taipuvat Venäjän etupiiriin poliittisin ja kaupallisin keinoin. Vaikka useampien muiden itsenäisten naapurivaltioidensa osalta Putin on päätynyt aseiden käyttöön sekä miehityksiin. Lukuun ottamatta tietenkin niitä maita jotka ovat NATO:n jäseniä.

Suomen osalta ollaan tilanteessa jossa maamme valtiollinen suvereniteetti/itsenäisyys riippuu käytännössä mahdollisuudesta päästä tarpeen tullen (=sotilaallisen tilanteen huomattavasti kiristyessä Itämeren alueella) puolustusliitto NATO-jäseneksi. Jos syystä tai toisesta käy niin ettemme voikaan hakeutua, tai Suomea ei hyväksytä NATO:on, joudumme mukautumaan Venäjän etupiiriin. Mitä kaikkea se sitten sisältääkään.

Ensimmäinen mielenkiintoinen arvovalinta tullee vastaan viimeistään Ruotsin hakiessa puolustusliiton jäsenyyttä. Hakeeko Suomi jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa, vai katsooko kepulaiset siinä vaiheessa ettei sotilaallinen tilanne ole kiristynut riittävästi? Toisaalta Ruotsi on jo aloittanut oman lähestymisensä puolustusliiton jäsenmaiden kanssa kahdenvälisillä sopimuksilla.
 

Bushmaster

Greatest Leader
Poliitikot puhuvat Paasikiven linjasta mutta ovatko he unohtaneet mitä Paasikivi on todella tarkoittanut sanomalla: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku."

https://fi.wikiquote.org/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi

Lausahduksia
  • Paasikivelle tunnusomaisena lausahduksena pidetään hänen arvostamaansa englantilaisen historioitsija Thomas Babington Macaulayn lausetta: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku."
  • "...Eduskunnan kautta, ja avulla saadan aikaan toimenpiteet, jotka kulloinkin vastaavat kansan tahtoa. Pitämällä lujasti kiinni kansanvaltaisista valtiollisista oloistamme, noudattamalla laillista järjestystä, ja korjaamalla yhteiskunnallisia ja taloudellisia puutteellisuuksia. Sekä ylläpitämällä ja kehittämällä luottamuksellisia ja hyviä suhteita muiden maiden, ja varsinkin suuren naapurimme kanssa, mitä uusi sopimus on omiaan edistämään, voimme luottamuksella katsoa tulevaisuuteen." [1]
    • Presidentti Paasikiven radiopuhe YYA-sopimuksesta vuonna 1948.
  • "Olen tehnyt Moskovaan seitsemän matkaa ja ensimmäisen kerran palaan sieltä tyytyväisin mielin." [2]
    • Paasikivi palattuaan neuvotteluista, joissa Neuvostoliitto lupasi palauttaa Porkkalan vuokra-alueen.
  • "Venäläisten muuttumattomana politiikkana on saada, mitä he voivat, niin vähällä kuin mahdollista, ja sitten pyytää lisää. He eivät uhraa koskaan välittömiä etujaan tulevaisuuden päämäärien hyväksi. He eivät kiinnitä koskaan huomiota siihen mitä on sanottu, vaan ainoastaan siihen, mitä on tehty. He pyrkivät saamaan korkean hinnan siitä, minkä ymmärtävät joutuvansa tekemään joka tapauksessa. He ovat immuuneja eettisille, humanitaarisille ja abstraktiin oikeuteen perustuville tekijöille ollen pelkästään käytännöllisten ja realististen näkökohtine vaikutettavissa." - Yksityiskirjeessä Novgorodista 1891
  • "Vanha neutraliteettipolitiikka ei ole valitettavasti ollenkaan riittänyt. Me noudatimme sitä tarkasti ja se päättyi sotaan. Tanska, Norja, Belgia ja Hollanti noudattivat sitä myös, mutta niiden on käynyt, kuten on käynyt. Samoin tekivät Baltian valtiot, Wiro, Latvia ja Liettua. Samoin Rumania ja Kreikka. Siis 10 valtakuntaa. Näin ollen on todettava, että se tie ei ole enää niin varma kuin ennen luultiin. ... suurvaltaa vastaan meitä voi auttaa vain toinen suurvalta. Ja se ei voi olla muu kuin Saksa. Englanti ja USA eivät voi meitä jo maantietieteellisistä syistä auttaa,kuten äskeinen sotamme osoitti. ... Meillä on Saksassa erityisesti yksi hyvä ystävä, Göring."[3]
    • 26.12.1940 päivätyssä kirjeessään"Wanhalle ystävälleen", ministeriVäinö Tannerille Moskovasta.[3]
Paasikiven sanomaksi väitettyjä
  • "Geografialle me emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään", Stalin sanoi Paasikivelle syksyllä 1939.[3]
Paasikivestä sanottua
NKP:n johtohahmo Otto Ville Kuusinen selitti vuonna 1963 SKP:n johdolle, että Paasikiven linja oli "vain välttämättömyyden pakkoon perustuvia rauhanomaisia suhteita". "Neuvostoliitto tekisi äärimmäiset johtopäätökset jokaisesta ratkaisusta, joka merkitsisi paluuta Kekkosen linjalta Paasikiven linjalle."[4]
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Sitähän kysytään, kumpi oli ensin, muna vai kana? Johtavien poliitikkojen, vai kansan kielteinen asennoituminen Naton jäsenyyteen, kumpi vaikuttaa enemmän toiseen?

Jotain hyvääkin löytyy; Suomi alkaa olla niin lähellä Natoa, kuin se suinkin on mahdollista ilman penetraatiota, mutta onhan pettingkin omanlaisensa taiteenlaji :rolleyes:

Venäjä joutuu kuitenkin nyt harrastamaan jonkinasteista malttia painostaessaan Suomea ja Ruotsia. Jos raja ylittyy, unohtaa myös Suomi ehkäisynsä ja yhdyntä toteutuu.

Hmm, taitaa juhannus olla kohta ovella :D
 

Rauhantekijä

Respected Leader
Venäjä joutuu nyt itse valitsemaan, ajaako se Suomen Natoon vai ei aja.
Sellainen tuo selonteko on.

Tuskin ajatus kenellekään mikään uusi on ollut, mutta nyt se on selkeästi kirjoitettu.
 

Bushmaster

Greatest Leader
http://majuripasi.puheenvuoro.uusis...rvallisuuspoliittinen-linjaus-muutama-kysymys
Suomen turvallisuuspoliittinen linjaus, muutama kysymys
18.6.2016 09:27 pasi majuri
1 kommentti

Poliitikoilta ja presidentiltä jäi eilen vastaamatta muutamaan ihmetystä herättävään seikkaan, joten toivoa sopii, että kysymyksiin saadaan selkoa. Toivottavasti toimittajat olivat eilen hereillä, kun poliitikkomme väistelivät asian ydintä turvallisuuspoliittista linjaa esitellessään.

Kysymys 1) Mikä on se vakava turvallisuuspoliittinen muutos lähiympäristössämme, mikä saa presidentin ja poliittisen johdon harkitsemaan Nato-jäsenyyden hakemista?

Kysymys 2) Onko tuossa vaiheessa jo liian myöhäistä?

Kysymys 3) Eikö jäsenyyshakemuksen jättäminen kriisitilanteessa tai vakavassa uhkatilanteessa ole ongelmallista, kun hakemus ei suojaa ja jäseneksi kutsu on kiinni lähes 30 maan hyväksynnästä ja kun Nato on jo etukäteen ilmoittanut, ettei se ota jäseniä kyseisissä tilanteissa?

Kysymys 4) Jos turvallisuustilanne muuttuu presidentin kuvaamaksi vakavaksi tilanteeksi, ja Nato ilmoittaa, ettei se ota jäseniä, mitä sitten tehdään? Kysytäänkö kansalta neuvoa?

 

miheikki

Greatest Leader
Ajatusleikki: Venäjällä nousee valtaa punaviherfeministipuolue joka päättää lakkauttaa asevoimat. Liittyykö suomi NATOon, koska pelkoa Venäjän sotilaallisesta painostamisesta ei ole? Vai jättääkö liittymättä, koska turvallisuuspoliittinen tilanne ei sitä vaadi?
 

miheikki

Greatest Leader

SJ

Supreme Leader
Tutkija: Suomi ja Ruotsi varautuvat yhdessä sotaan nopeammin kuin kuvitellaan
NÄKÖKULMA: Osa poliitikoista ei vielä hahmota Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen sotilaallisen yhteistyön syvyyttä, kirjoittaa Charly Salonius-Pasternak.
Charly Salonius-Pasternak
SK 24/2016|17.6.2016 07:30
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulk...-kuin-kuvitellaan/?shared=926262-59ff2d10-999

Juttua lukematta: Pidän tätä positiivisena asiana. Säästytään turhalta vihervasemmistolaiselta mölinältä.
 

Bushmaster

Greatest Leader
Suomen turvallisuuden uusi normaalitila

http://blogit.iltalehti.fi/jarno-limnell/2016/06/18/suomen-turvallisuuden-uusi-normaalitila/
18 Jun 2016
Kirjoittanut Jarno Limnéll | 2 Kommenttia


Perustuslaissamme todetaan, että ”jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.” Turvallisuus on yhteiskuntamme kivijalka, joka on kaikissa olosuhteissa pidettävä kunnossa, oli taloudessa meneillään korkea- tai matalapaine. Mutta mitä on turvallisuus vuonna 2016?

Eilen julkistettu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä toukokuussa julkistettu Sisäisen turvallisuuden selonteko ilmentävät varsin selkeästi ja suorasanaisesti Suomen turvallisuuden nykytilaa. Selonteot itsessään osoittavat niin ilmaisutavan kuin itse selontekomenettelyn kehittyneen positiiviseen suuntaan aiemmasta.

Kun pohdimme käytännön toimia ja ratkaisuja, on tärkeää ymmärtää mikä on Suomen turvallisuuden vallitseva paradigma – ajattelutapa ja todellisuus, jota voi pitää pysyvänä olotilana.

Turvallisuudella on tänä päivänä kolme ominaispiirrettä: muutosnopeus, ennalta-arvaamaton epävakaus ja toimintaympäristön kompleksisuus. Ominaispiirteet vaikuttavat niin ihmisten arjen turvallisuuteen, yhteiskunnan turvallisuuteen kuin globaaliin turvallisuuteenkin. Kyse on turvallisuuden uudesta normaalitilasta, jonka keskellä Suomen ja suomalaisten turvallisuutta luodaan.

Suomen sisäinen ja ulkoinen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Fyysisen turvallisuusympäristön muutosten ohella digitaalisen ympäristön ja teknologian kehitys on ollut nopeaa, ja tämän kehityksen vauhti kiihtyy jatkossa entisestään. Teknologialla ja digitalisuudella tulee olemaan turvallisuuteemme monenlaisia vaikutuksia, joita emme kaikilta osin pysty ennakoimaan. Turvallisuuden muutosnopeus edellyttää yhä tiiviimpää jatkuvaa seurantaa tilannetietoisuuden ylläpitämiseksi, joustavia päätöksentekoprosesseja ja toimintamalleja sekä lainsäädännöllistä muutosvalmiutta.

Turvallisuuden nykytilaa voi kutsua ”ennalta-arvaamattomaksi epävakaudeksi.” Ennakkovaroitusaika uhkien osalta lyhenee. Meidän on osattava elää vallitsevan epävarmuuden ilmapiirissä, sillä jatkossa epävarmuuden ja muutosten ennustaminen on nykyistäkin vaikeampaa. Vaikka ennalta-arvaamattomuus ilmentää turvallisuuden nykytilan niin kansallista kuin kansainvälistä kehitystä, ei tilannetta tule ymmärtää pelkästään negatiivisena. Sopivan jatkuvan valmiuden ylläpitäminen ja tämän olotilan hyväksyminen parantaa suomalaisen yhteiskunnan niin henkistä kuin toiminnallista sietokykyä ja valmiutta. Suomalaisen yhteiskunnan yleinen kriisinsietokyky joutuu kuitenkin lähivuosina nykyistä vakavammalle koetukselle.

Aikamme ehkä merkittävin turvallisuuden trendi on fyysisen ja digitaalisen toimintaympäristön yhdentyminen, tai paremminkin yhteenkietoutuminen. Tämä tarkoittaa niin digitaalisen toimintaympäristön kuin teknologian laajemmankin kehityksen yhdistymistä turvallisuusajatteluumme ja -toimiimme – fyysisen turvallisuusajattelun ja -toimien rinnalle. Digi-fyysinen turvallisuusympäristö on kokonaisuudessaan hyvin kompleksinen ja tämän kokonaisuuden hallinta ja ymmärtäminen haasteellista, ja edellyttää vahvaa ja poikkitieteellistä strategista turvallisuusymmärrystä. Ei ole sattumaa, että uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa puhutaan myös kybertoimintaympäristöstä, sosiaalisesta mediasta ja 3D-tulostuksesta.

Turvallisuuden uudessa normaalitilassa on tärkeää keskustella siitä, mitä turvallisuus itsessään on ja mitä se merkitsee suomalaisille. Itse uskon, että turvallisuuden tunteen – meidän jokaisen henkilökohtaisen tunteen – merkitys tulee jatkossa korostumaan aiempaa enemmän. Suomalaisten turvallisuuden tunteesta on pidettävä erityisen hyvää huolta. Uskon, että merkittävimmät ”taistelut” tullaan jatkossa käymään ihmisten mielistä. Siitä mitä ajattelemme, miten asioita arvotamme ja mihin uskomme. Siksi turvallisuuden uudessa normaalitilassa on tärkeää tiedostaa, että jokainen meistä on turvallisuustoimija, ja jokainen meistä pystyy osaltaan luomaan turvattomuuden sijasta turvallisuutta.

Turvallisuuden normaalitilan ymmärtäminen – ja sen hyväksyminen – on välttämätöntä, jotta yhteiskuntamme kykenee saavuttamaan asetetun ”Suomi 2025 vision”: ”Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.”

Ilman turvallisuutta ei synny luottamusta – ja ilman luottamusta ei synny turvallisuutta.

Jk. Olen oheisiin kahteen kuvaan tiivistänyt keskeisimmät Suomen turvallisuuden nykyiset ominaispiirteet, jotka ilmenevät kahdesta uusimmasta selonteosta.





 

Rauhantekijä

Respected Leader
Voiko vihervassarin laittaa vankilaan jos se aloittaa ns. turhan mölinän ja vastustaa Suomen varustautumista?

No tiedän että ei voi laittaa, mutta se minua kiinnosta miten pääsemme valtiona tilanteeseen jossa tuohon kysymykseen voi vastata - kyllä. Jotain maanpetturuus - kohtia lainsäädännössä pitäisi varmaan teroittaa.


Disclaimer: olen ruokalevolla ja ajatus juoksee vilkkaasti.


.
 

SJ

Supreme Leader
Voiko vihervassarin laittaa vankilaan jos se aloittaa ns. turhan mölinän ja vastustaa Suomen varustautumista?

Riippunee kovasti siitä, että miten nämä vastustavat ja missä mölisevät. Mutta periaatteessa ei noista vankilaan joudu, rikosnimike on silloin toinen, jos päätyy vankilaan. Ja miksi noita pitäisi alkaa vankilassa ruokkimaan? Mölisköön mitä mölisevät, ei siihen tarvitse kiinnittää huomiota.
 

baikal

Supreme Leader
Salonius-Pasternak on jälleen keksinyt teeman, jota kukaan muu ei ole tajunnut. Yhteistyön harjoittelu on johtanut Suomen kykyyn toimia yhteistyössä. Voi ristikiven mikko. Ja tätä ei olla Suomessa sitten tajuttu. Yrittäkääs ihan ajatuksen kanssa etsiä tuosta jutusta se kluu. Viittauksia ja pari aivastusta. Ja pari väitettä, joiden lähteenä on viittaus.

Sotaharjoituksilla käsittääkseni on aina pyritty hankkimaan kompetenssia siihen itseensä eli sotimiseen. Ja ketkähän poliitikoista ovat tästä tietämättömiä....hohhoijjaa.
 

baikal

Supreme Leader
Naurahdin ääneen .... :D

Minä välillä itkeä pirautan. Jokainen tutkija ja tutqija yrittää epätoivon vimmalla kommentoida tätä aihetta. Jokainen on löytävinään heinäsuovasta katkivartisen hangon. Instituuttien johtajat ja tutkijat kilvan kirjoittavat kommenttejaan ja kukaan ei pysty asiallisesti ottaen ylittämään tätä kämäistä harrastuspohjalta toimivaa saittia. Yhtään seikkaa en ole huomannut näissä kilpaulostuloissa, joita ei oltaisi täällä jo vatveloitu monen ketjun voimin ja useampaan kertaan.
 

Bushmaster

Greatest Leader
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko paljasti Suomen Nato-huijauksen
19.6.2016 12:29 Ari Pesonen
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusi...nen-selonteko-paljasti-suomen-nato-huijauksen



17.6.2016 julkaistu uunituore ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko nojaa edelleen yhtenä Suomen turvallisuutta lisäävänä tekijänä Nato-optioon. Optio-sanaa ei selonteosta löydy, sen sijaan asia on kirjattu luvussa 5 selonteon sivulla 19 lauseella: ”Suomi pitää yllä sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta.

Presidentti Niinistö tähdensi Nato-option painoarvoa ruotsalaislehdelle antamassaan haastattelussa, joka julkaistiin päivää ennen selontekoa 16.6.2016. Presidentin mukaan Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä, jos Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne vaikeutuu voimakkaasti. Sanatarkasti asia oli haastatteluun kirjattu: ”Om vi ser en klar försämring av säkerhetsläget och vår egen situation – då kan vi ansöka om medlemskap.”

Niinistön mukaan Suomi siis voisi hakea jäsenyyttä vasta, kun turvallisuustilanteemme olisi heikentynyt, ei ennakkoon. Niinistön mukaan palovakuutus otetaan vasta, kun talo jo palaa, - ei aiemmin.

Selontekoon on myös kirjattu, että Suomen ja Naton välisen yhteistyön kautta saavutettu yhteensopivuus varmistaa, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu käytännön esteitä. Selonteon luvussa 5.6 sivulla 26 asia on kirjattu näin: ”Suomen ja Naton yhteistyötä syvennettäessä otetaan huomioon, että kumppanuusyhteistyö ei sisällä 5 artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita. Yhteistyön kautta saavutettu yhteensopivuus varmistaa kuitenkin osaltaan, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta.

Niin Suomen ulkopoliittinen johto Sauli Niinistön johdolla kuin myös muutkin suomalaispoliitikot melko yleisesti ovat kuitenkin edellyttäneet, että liittyminen sotilasliittoon tulee tapahtua neuvoa-antavan kansanäänestyksen kautta. Liittyminen Natoon edellyttäisi siis kansan enemmistön kannustusta. Nato-kannatuksen jääminen vähemmistöön on selontekoon kirjattu käytännön este, mitä ei korvaa mikään tekninen yhteensopivuus tai toimiva sotilasyhteistyö.

Kansanäänestysvelvoitteen asettaminen oli poliitikoilta ovela veto, koska Suomella ei ole tuon velvoitteen vuoksi tosiasiallisia mahdollisuuksia liittyä Natoon. Kun Nato-kannatus pidetään Suomessa alhaisena, ei Suomi voi liittyä Natoon.

Niinistön johtama Suomi ei siis ole tosissaan missään olosuhteista hakemassa Nato-jäsenyyttä, koska Suomi ei täytä itse itsellensä asettamia vaatimuksia. Tuolla politiikalla Suomi pyrkii huijaamaan vain Venäjää Nato-jäsenyydellä. Presidentin tähdennys ruotsalaislehdessä sekä selontekoon kirjoitettu olivat tarkoitettu vain Venäjälle: jos Venäjä ei rauhoita Itämeren tilannetta, Suomi tulee liittymään Natoon. Suomi siis uhkailee Nato-jäsenyydellä Venäjää. Tällä hetkellä Suomi pyrkii käyttämään Natoa vain pelinappulana vaikuttaakseen Venäjään.

Suomi pitää Venäjää tyhmänä. Venäjä kyllä näkee, ettei Suomella ole tosiasiallisia mahdollisuuksia liittyä Natoon, koska kannatustavoite ei kansanäänestyksessä täyttyisi. Venäjä onkin vedonnut siihen, ettei Suomi voi liittyä Natoon, koska Suomen kansa ei kannata Nato-jäsenyyttä.

Suomessa liittymisedellytysten priorisointi on tehty täysin väärin. Priorisointi on todennäköisesti tehty tarkoituksella väärin niin, että Suomella ei ole vähäisen Nato-jäsenyyskannatuksen vuoksi mahdollisuutta liittyä Natoon, vaikka tekninen valmius liittymiselle on huippuluokkaa eikä liittymiselle olisi teknisiä esteitä. Mitään MAP-ohjelmia ei Suomi tarvitsisi kuten itäisen Euroopan maat aikoinaan tarvitsivat liittymisprosesseissaan.

Itä-Euroopan maat menivät aikanaan Natoon kansan vahvalla tuella, eivät missään nimessä sotilaallisella valmiudellaan. Suomi on lähestynyt purkamaan Nato-jäsenyysasiaa väärästä päästä.

Nato-jäsenyyskannatuksen vuoksi option täytäntöönpano ei tällä hetkellä onnistu, ja siksi optio on täysin tehoton. Alhaisesta Nato-jäsenyyskannatuksesta on muodostunut käytännön este liittoutumiselle. Nato-optio edellyttäisi Suomelta siis toimia ollakseen voimassa. Optiolla ei ole tällä hetkellä mitään pelotearvoa.

Mikäli Suomi haluaisi optiolle todellista vaikuttavuutta, pitäisi kansan enemmistön kannattaa Nato-jäsenyyttä ja valtiovallan tulisi ryhtyä aktiivisiin toimiin Nato-jäsenyyshalukkuuden kasvattamiseksi. Suomen kansan korkea liittymishalukkuus Natoon olisi se todellinen uskottava optio.

 

Myrskyhiiri

Ylipäällikkö

Jos halutaan NATO:on heti niin pitäis varmaan vaihtaa se kansa. Muutenhan iltalehdet sun muut ovat jo pitemmän aikaa pelotelleet suomalaisia NATO-myönteiseksi niin räikeästi, että se sylettää vaikka olisi itsekin NATO-myönteinen.

Vaikea keksiä itse keinoja nopeuttaa mielipiteenmuokkausta, mutta onneksi itänaapuri pyrkii auttamaan siinä innovatiivisesti parhaansa mukaan. Jopa viimeisin jalkapallohuligointi on yksi nykäys sinne suuntaan.
 

John Hilly

Kenraali
Myönteistä tässä uudessa selonteossa oli se, etä siinä ei puhuttu ympäripyöreitä, vaan puhuttiin asioista niiden oikealla nimellä.
Kannatta lukea kokonaan ja sitä paitsi puolustuspoliittinen selonteko valmistuu vähän myöhemmin, mutta on pitkästä aikaa eriytetty turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Hyvää kehitystä.
 

tulikomento

Greatest Leader
Myönteistä tässä uudessa selonteossa oli se, etä siinä ei puhuttu ympäripyöreitä, vaan puhuttiin asioista niiden oikealla nimellä.
Kannatta lukea kokonaan ja sitä paitsi puolustuspoliittinen selonteko valmistuu vähän myöhemmin, mutta on pitkästä aikaa eriytetty turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Hyvää kehitystä.

Noiden selvitysten ja selontekojen perisynti on tosiaan aina ollut se iänikuinen kiertoilmaisujen käyttö. Tekstit ovat aina muistuttaneet enempi jotain munkkilatinaa kuin selkeää suomea. Siinä mielessä parannusta on hieman tapahtunut.
 
Top