Harmaan talouden torjunta hyytyy Suomessa

Geronimo

Ylipäällikkö
http://www.hs.fi/paivanlehti/15102015/a1444797020493

Edellinen
Seuraava
Harmaan talouden torjunta hyytyy, vaikka tutkinta tuo valtiolle tuloja – ”Tässä ei ole mitään järkeä”
Talousrikostutkijoiden määrä on vähenemässä säästösyistä, vaikka tutkinta tuo valtiolle tuloja. "Tässä ei ole mitään järkeä", sanoo sisäministeriön virkamies.
Lasse Kerkelä

HELSINGIN SANOMAT


SIRPA RÄIHÄ / HS
1305993041875

Harmaan talouden asiantuntijan, verotusneuvos Markku Hirvosen mukaan nykyinen hallitus näyttää olevan 20 vuoteen ensimmäinen hallitus, joka ei pidä torjuntaohjelmaa tarpeellisena.
Kuuntele
Poiminta
Poliisin pitseriakirjoitus synnytti porun
Poliisi käynnisti maanantaina harmaan talouden torjuntakampanjan, jonka aikana viranomaiset tiedottavat kansalaisille harmaan talouden eri muodoista.

Tiedotuskampanjaan liittyvä pitseriakirjoitus herätti heti ensimmäisestä päivästä lähtien arvostelua ja ihmettelyä sosiaalisessa mediassa ja viestimissä.

"Talousrikostutkijat Anne ja Jutta" -Facebook-profiilissa kerrottiin, että jatkuvasti huomattavan edullisesti tuotteitaan myyvä ravintola toimii luultavasti laittomasti eikä pitsaa voi myydä koko ajan alle kuuden euron.

Poliisin epäiltiin kirjoituksen perusteella keskittyvän pienten yrittäjien pikkurötöksiin, kun taas suuret veronkiertäjät saavat häärätä vapaasti. Poliisitarkastaja Antti Simanainen kiistää tämän.

"Ravintola-ala edustaa aivan minimaalista osaa poliisin tutkinnasta. Se ei vähennä suuriin yrityksiin ja veronkiertoon kohdistuvia tutkintoja", hän sanoo.

"Kyse ei ole siitä, että poliisi kohdistaisi nyt erityisiä toimia pitserioihin. Kampanjassa on kyse harmaan talouden ilmiöistä tiedottamisesta kansalaisille."

Muita teemoja ovat ympäristörikokset ja erilaiset huijaukset.

Viranomaiset pystyvät kamppailemaan harmaata taloutta vastaan nykyistä heikommin ensi vuonna, kun harmaan talouden torjuntaohjelma päättyy ja poliisin talousrikostutkijoiden määrä on vähenemässä viidenneksellä.

Näin on tapahtumassa siitä huolimatta, että talousrikostutkijat ovat sisäministeriön mukaan tuoneet enemmän tuloja valtiolle kuin heidän palkkaamisensa on maksanut.

"Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tässä ei ole mitään järkeä. Valtiolle tuottoa tekevä toiminta hiipuu", sanoo sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen.

Hän kertoo, että yksi henkilötyövuosi maksaa noin 60000 euroa, mutta valtio saa yhden talousrikostutkijan työpanoksella vuodessa keskimäärin 110000 euron tulot.

Sisäministeriön mukaan talousrikostutkijoiden väheneminen viidenneksellä tarkoittaa, että yhden vuoden aikana selvitettyjen rikosten määrä voi laskea 1900:sta 1500:aan.

Edellisen hallituksen käynnistämä vuosien 2012–2015 harmaan talouden torjuntaohjelma päättyy vuodenvaihteessa.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) vahvistaa HS:lle, ettei hallitus aio käynnistää uutta, nykyisenlaajuista torjuntaohjelmaa.

"Valitettavasti joudumme heikentämään määrärahoja."

Artikkeliin liittyvät
Onko talousrikostutkijoiden määrän vähentäminen toimiva säästökeino, jos työ tuottaa enemmän rahaa kuin kuluttaa?

"Sisäministeriön näkökulmasta olisi tietysti sitä parempi mitä enemmän on resursseja. Nyt joudumme toimimaan näillä resursseilla mahdollisimman tehokkaasti", Orpo toteaa.

Sisäministeri sanoo, että hallitus aikoo arvioida eri hallinnonalojen toimia ja esittää näkemyksensä harmaan talouden torjunnasta julkisuudessa pian.

"Keskustelu on lähtenyt väärille urille. Harmaan talouden torjunta ei ole loppumassa."

Edellisen hallituksen aloittama torjuntaohjelma on saanut vuosittain 20 miljoonan euron lisärahoituksen.

Verohallinto ja syyttäjälaitos ovat saaneet lisäresursseilleen jatkoa myös ensi vuonna, mutta poliisi on menettämässä oman 6,4 miljoonan euron osuutensa.

"Se tarkoittaa, että noin 90 talousrikostutkijaa lähtee pikkuhiljaa muihin tehtäviin", poliisitarkastaja Simanainen sanoo.

Jäljelle jää noin 450 talousrikostutkijaa. Poliisi voi halutessaan paikata vähennystä sisäisillä siirroilla, mutta silloin muiden tehtävien hoito voi kärsiä.

Myös muun muassa kuluttaja- ja kilpailuvirasto, tulli ja valtakunnanvouti ovat jäämässä ilman nykyistä lisärahoitustaan.

Suomessa on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien harmaan talouden torjuntaohjelmia. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen kertoo, että ne ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi ohjata torjuntaan liittyvää lainsäädäntötyötä.

Ohjelmilla on Marttisen mukaan muun muassa vähennetty harmaan talouden toimijoiden saamia hyötyjä, kasvatettu kiinnijäämisriskiä ja saatu viranomaisille uusia toimivaltuuksia.

Ohjelmilla on saatu aikaan esimerkiksi rakennusalan käännetty arvonlisävero, työmaiden veronumerokortti, tilaajavastuulaki ja verovelkarekisteri.

Harmaan talouden asiantuntijan, verotusneuvos Markku Hirvosen mukaan nykyinen hallitus näyttää olevan 20 vuoteen ensimmäinen hallitus, joka ei pidä torjuntaohjelmaa tarpeellisena.

"Kysymys ei ole vain edellisen hallituksen harmaan talouden torjuntaan myöntämien lisäresurssien leikkaamisesta vaan systemaattisen ja pitkäjänteisen lainsäädännön ja viranomaistoiminnan kehittämisen katkaisemisesta", Hirvonen arvostelee.

Myös Valtiontalouden tarkastusviraston mielestä torjuntaohjelmat ovat olleet varsin hyvä tapa torjua harmaata taloutta, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen.

Myös hallituksen kaavailema osakkeiden hallintarekisteri voi vaikeuttaa rikostutkintaa.

Poliisin ja syyttäjälaitoksen mukaan hallintarekisteröinnin salliminen suomalaisille mahdollistaa rikokset nykyistä vapaammin.

Talousrikostutkintaa hankaloittaa sekin, että tutkijoita on siirretty muiden poliisien tapaan määräajaksi turvapaikkatutkintaan.


1305993082991
 
No niin...taitaa olla suomen hallituksen toimet samlla nuotilla tehty kuin EU:n "uljaat tavoitteet" eli harmaantalouden ja veronkierron tukemista kaikin keinoin joita EU:n avoimen demokratia-arvoyhteisön sekä oikeusvaltioperiaatteilla kyetään tekemään?
 
Jos valtamediaa on uskominen, niin Suomea uhkaavat suurimmat vaarat ovat Lahden lakanamies ja kuuden euron pitsa.

Varsinkin kuuden euron pitsa ajaa Suomen talouden romahduksen partaalle.

Kuten olen kaakattanut: kannattaa pitää lumpionsa kirkkaina näiden mielettömien katastrofien aikana. Päättäjät osaavat valita hetkensä ja nykyinen mylläkkä antaa hyvän suojan puuhailla, tehdä päätöksiä hankalista asioista....ja suht vailla huomiota. Naurettavaa nostaa kuuden euron lettu tikunnokkaan aikoina, jolloin satoja miljoonia kuukaudessa hilataan veroparatiiseihin. Ökyrikkaiden tempuille ei vaan lopultakaan mitään voida, monesta syystä, ja sitten jääkin enää jäljelle puuhailu ja törhäkän pojan esittäminen....hmmm, itsensä kokoisten asioiden parissa, kuten nyt mainittu kuuden euron lätty.
 
Taisi poliisin harmaan talouden some-kampanja onnistua vähän turhankin hyvin. :rolleyes: Siellä on ilmeisesti kampanjassa kaikkea muutakin, mutta halpa pitsa oli se täky, johon nälkäinen kansa tarttui.

Esim. hallintarekisteristä sen sijaan ei ole juurikaan puhuttu, ja siitä sen sijaan olisi syytä puhua. Mutta, se koskettaa harvempaa ja on paljon vaikeampi asia ymmärtää.
 
Taisi poliisin harmaan talouden some-kampanja onnistua vähän turhankin hyvin. :rolleyes: Siellä on ilmeisesti kampanjassa kaikkea muutakin, mutta halpa pitsa oli se täky, johon nälkäinen kansa tarttui.

Esim. hallintarekisteristä sen sijaan ei ole juurikaan puhuttu, ja siitä sen sijaan olisi syytä puhua. Mutta, se koskettaa harvempaa ja on paljon vaikeampi asia ymmärtää.
Alkaa jo peloittaa että Suomessa on lahjottuja politiikkoja ja virkamiehiä, mutta onneksi meillä on tahoja jotka vakuuttaa ettei näin ole, silti hieman ihmetyttää miksi se kuuden Euron lätty on tärkein juttu poliisille eikä maine mennyt vaikka BBC asiasta kirjoitti.

Hyötyjien asemalla saattaa olla jotain vaikutusta toimenpiteisiin siitä kuuden Euron lätystä ei lahjuksia paljon saa, hyi hyi minä, kun ajattelin näinkin tuhmasti, annanpa itselleni kafeetauon pituisen bannin.
 
Alkaa jo peloittaa että Suomessa on lahjottuja politiikkoja ja virkamiehiä, mutta onneksi meillä on tahoja jotka vakuuttaa ettei näin ole, silti hieman ihmetyttää miksi se kuuden Euron lätty on tärkein juttu poliisille eikä maine mennyt vaikka BBC asiasta kirjoitti.

Hyötyjien asemalla saattaa olla jotain vaikutusta toimenpiteisiin siitä kuuden Euron lätystä ei lahjuksia paljon saa, hyi hyi minä, kun ajattelin näinkin tuhmasti, annanpa itselleni kafeetauon pituisen bannin.


"Hyväveli hyötyy ja huono veli jää nuolemaan näppejään?" Miten onkaan "marjat jaettu" hyvävelikerhossa Arkadianmäellä ja kuka on tällä kertaa jäänyt nuolemaan näppejään...?
 
Silti hieman ihmetyttää miksi se kuuden Euron lätty on tärkein juttu poliisille eikä maine mennyt vaikka BBC asiasta kirjoitti.

Kun ei se ole :)

a) Kyse on poliisin harmaan talouden vastaisesta sosiaalisen median markkinointikampanjasta - ei poliisin harman talouden tutkinnasta
b) Pitsa on vain yksi osa kyseistä sosiaalisen median markkinointikampanjaa. Muitakin teemoja on siellä nostettu esiin, mutta pitsaan purtiin kiinni selkeästi parhaiten :D

Voit todeta asian itse: https://www.facebook.com/Talousrikostutkijat-Anne-ja-Jutta-1124490154245390/
 
Tässä on priorisoinnin paikka.
Persaukinen pätkätyöläinen maksaa autonsa korjauksesta työttömälle kaverilleen, jotta olisi varaa käydä töissä, rahat kun ei riitä laillisen korjaamon palveluihin. Työtön korjaa tämän ja parin muun puolitutun autoja myös aikansa kuluksi, eikä ilmoita siitä kenellekään, koska menettäisi muutaman tunnin pikkutöiden takia elämiseen tarvittavan sosiaaliavustuksen.
Jos hän jää kiinni, tätä pikkujuttua tutkivat poliisit, verontarkastajat ja KELAn lakimiehet sekä TE-keskuksen virkamiehet, ynnä siitä käräjöidään pitkän kaavan mukaan, koska KELA ilmoittaa näistä tapauksista aina poliisille.

Nämä pikkujutut voisi hyvin jäädä hutkimatta, säästö tulisi kun poliisi keskittyisi isoihin juttuihin ja pari tarpeettomaksi jäävää KELAN takaisinperintäosaston lakimiestä saisi lopputilin.
Silloin kun isot firmat kiertävät veroja, niin kyseessä on täysin laillinen veronsuunnittelu:


https://www.facebook.com/sampsa.hario?fref=nf&pnref=story

Sampsa Hario

Oikea veronkiertopizzeriakin löytyisi, kirjoitin tämän tarinan ja sitä saa levittää. Korostan, että kaikki tämä on laillista, jokapäiväistä veronkiertoa, ei kun -suunnittelua.

Pizzeria, joka ei maksa veroja
Kotipizza Group Oyj:n osti perustajalta 2011 pääsijoittaja Sentica Partners ja listasi sen pörssiin viime kesänä. Kotipizza Group omistaa Kotipizzan ja meksikolaisformaatti Chalupan brändit ja myy 252 ravintolalle raaka-aineet.

Kotipizza oli raskaasti alikapitalisoitu mm. maksamalla sen ostaminen pääomasijoittajalta otetulla 30 miljoonan joukkovelkakirjalainalla, korko 8 % kun euribor pyörii nollan nurkilla, sekä osakaslainalla 7,4 milj. e, korko 7 %.

Korkojen jälkeen yhtiö tekee noin nollatulosta, jolloin veroja ei tarvitse maksaa. Liikevaihto on ollut 3 edellistä tilikautta noin 52-54 milj. e, liikevoitto 4-5 milj. e, ja verotettava tulos on em. lainan korolla tiputettu 246-1524 tuhanteen euroon. Veroja on siis maksettu vuodessa 181-573 tuhatta euroa, ym. liikevaihdosta ja -voitosta.

Listauksen jälkeen Kotipizza Group osti antirahoilla (ja toisella 15 miljoonan euron lainalla) lainansa takaisin (eli maksoi sen ennenaikaisesti) Sentica Partnersilta 103 prosentin ylikurssiin, eli maksoi lainasta 31 miljoonaa euroa. Osakaslainaa jäi Senticalta, ja se muunnettiin osakkeiksi. Näiden osakkeiden arvonnousu on verotonta tuottoa kommandiittiyhtiömuotoiselle rahastolle.

Osakeannista saadut rahat ovat Kotipizza Groupille toki täysin verottomia. Samoin lainan takaisinmaksun tuotto Senticalle. Sentican Buyout III Ky rahaston omistavat eläkevakuuttajat ja valtion omistama Teollisuussijoitus, jotka eivät ole verovelvollisia. Alle 10 % rahastosta on veroa maksavilla omistajilla.

Tänä vuonna yhtiö on listautumisen ym. kuluista johtuen ollut tappiollinen ja veroennakot palautetaan.

"Kotipizza Groupin tuloverot 31.1.2014 päättyneellä tilikaudella olivat 0,2 miljoonaa euroa, ja ne laskivat 0,4 miljoonaa euroa eli 66,7 prosenttia verrattuna 0,6 miljoonan euron verohyvitykseen 31.1.2013 päättyneellä tilikaudella."

Lähde tiedoille ja lainaukselle:
Kotipizza Groupin listalleottoesite ja tiedotteet
Sentican www-sivut
 
Viimeksi muokattu:
"Hyväveli hyötyy ja huono veli jää nuolemaan näppejään?" Miten onkaan "marjat jaettu" hyvävelikerhossa Arkadianmäellä ja kuka on tällä kertaa jäänyt nuolemaan näppejään...?
Hyväveli hyötyy aina, tämä nyt ei suoraan liity harmaaseentalouteen mutta kertoo miten hyvävelitoiminta toimii?

Eu Komission jäsenyys on jyvitetty Suomessa siten että jokainen suuri puolue saa vuorotellen nimetä jäsenen EU Komissioon, ensin oli SDP eli Erkki Liikanen sitten KEPU eli Olli Rehn sen jälkeen KOK eli Jyrki Katainen kenen vuoro on seuraavaksi? Kyllä se on PS ja Timo Soini tämän kun havaitsee niin samalla ymmärtää miksi Suomen suurin "työväenpuolue" kurittaa kannatajiaan ja on kuin huutolaispoika Sipilän hallituksessa myy omat periaatteensa Timo Soinin EU Komissaarin paikasta.

Timo Soini taitaa tehdä Pekka Vennamot, Vennamohan myi puolueensa Posti ja Telehallituksen pääjohtajan paikasta ja sopeutui Holkerin Hallituksen lojaaliksi jäseneksi, kuvio näyttää samalta kuin Timo Soinin toiminta nykyisessä hallituksessa , ehdoton lojalius ja päätökset kurittaa eniten omia kannattajia.
 
Viimeksi muokattu:
On kyllä helppo huomata millaisen apatian vallassa osa päättäjistä on, taitaa olla vaan kärkipoliitikoilla näppinsä pelissä ja voisi paljastua yllättäviä asioita. Tuollaiset pikkusummat versus pakolaisiin käytettävät varat niin huh huh tätä maata.
 
Ylen eilinen A-studio ei jättänyt enää mielikuvitukselle tilaa, millainen hallituksen harmaan talouden torjunta on. Se on nyt jämptiä.

http://huttunenpekka.blogspot.com/2015/10/1688-ylen-eilinen-studio-ei-jattanyt.html

Ohjelmansa poliisitarkastaja Tarmo Lamminaho moneen kertaa täsmensi, että pitsa on kaikkien tuntema ja nauttima ruoka. Sen tuoterakenne on yksinkertainen ja valmistusprosessi selkeä. Poliisin harmaan talouden torjuntayksikö on tiedottanut mm, somessa, että jos kansalainen kadulla törmää kuuden euron pintaan hinnoiteltuihin pitsoihin, kansalainen voi ilmoittaa siitä poliisille. Näin kansalaiset voivat osallistua laajassa rintamassa harmaatalouden torjuntaan.

MARA:n tj. Timo Lappi nyökytteli vieressä. – MARA ei tutki harmaata taloutta, se vain on mukana selvittämässä kuuden euron pitsan kulurakennetta ja valmis ilmoittamaan siitä poliisille hamaan talouden kitkemisen edistämiseksi. Pitsa on kohteena siksi, koska sitä syödään yleisesti ja hintarakenne on helppo selvittää.

Lappi suhtautui nihkeästi yleisesti myydyn 7,90 euron aamubuffetin hintarakenteen selvittämiseen. Hän myönsi, että hinta tuntuu pieneltä eteenkin, kun otetaan huomioon, että siihen kuuluu lihapitoisia lisukkeita ja annosta voi santsata. Mutta ei siinä ole mitään hämärää. Pitsoissa on

Lopuksi poliisitarkastaja Lamminaho korosti, että viime vuonna harmaan talouden rikoshyötynä saatiin 43 miljoona euroa.

Yllä oleva keskustelu ja sen kannanotot antoivat hallituksen harmaantalouden torjunnasta absurdin kuvan, olkoonkin, että ohjelmassa ei tullut täysin ilmi, mikä torjunnan kokonaisuus on. Ravintola bisnes on harmaan talouden suuri ongelma ja siinä keskiössä on pitsa.

Tässä kohtaa on parasta olla nauramatta, muutoin voi haljeta

Kun samassa ohjelmassa käsitellään harmaan talouden kuuden euron pitsaa ja harmaantalouden 43 miljoonan rikoshyötyjä, vertailuparit ovat kuin kirppu ja norsu.

Onko todella tarkoitus niin, että kansalaiset ilmiantavat kuuden euro pitsan valmistajat ja valtion kirstuun kilahtaa kymmeniä miljoonia euroja. Ja edelleen, milloin kansalaista on tehty harmaan talouden torjunnan työntekijöitä.

Harmaatalouden viime vuosien suurimpia paljastuksia ovat olleet asfalttialan ja metsäpuun hankinnan kartellien paljastumiset ja siitä seuranneet tuomiot satojen miljoonien eurojen korvauksiin kunnille ja metsänomistajille. Muiden muassa Vantaa kaupungin kaavoituksessa on paljastunut vakivia väärinkäytöksiä. Näillä ei ole mitään tekemistä kuuden euron pitsojen kyttäämisen kanssa, mutta tällaisiin väärinkäytöksiin harmaantalouden tutkijoiden tulisi keskittyä.

Kun tähän lisätään vireillä olevat pääministeri Stubbin puuhama harmaata taloutta todennäköisesti edistävä hallintarekisteri, tehokkaan katumisen lakiesitys eliitin armahduksineen ja 50-60 miljoonan euron somalaisten verokiertojupakka LTG-pankissa, pitsagatessa voitaisiin vähän hellittää.

Eiköhän siitä ole jo saatu tavoiteltu propagandahyöty, jonka piti näyttää, kuinka aktiivisesti ja määrätietoisesti hallitus on toiminut harmaan talouden kitkemisessä, vaikka se vähentää sieltä ensi vuonna 60 henkilötyövuotta.
 
Saas kattoo miten PS pystyy ja/tai haluaa vaikuttaa tähän hallintarekisteri yms asiaan...?

Hallitus sakaalien ja hölmöläisten asialla?


http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204941-hallitus-sakaalien-ja-holmolaisten-asialla

  • Työvoimakustannukset metsäteollisuudessa ovat 13-16 %.
Hallitus aikoo leikata harmaan talouden torjunnasta veronkiertäjien eduksi. Häviäjiä ovat valtiontalous, veroja maksavat yritykset ja veronmaksajat. Aikomus on tuomittu järjettömäksi. Se on myös vanhastaan tuttu Kokoomuksen ja RKP:n ajamana. Samoin jälleen esiin kaivettu ajatus hallintarekisteristä piilottaisi rikkaiden rahat verottajalta. Hallitusohjelmassa puhuttiin kauniita harmaan talouden torjunnasta. Teot ovat toista.

Ironista kyllä, taistelu veronkiertoa vastaan on taistelua Kokoomuksen-RKP:n-Keskustan linjaa vastaan samalla kun mm. Kokoomuksen johdolla on vaadittu muita (euron kriisimaita) keräämään veronsa. Muistuu mieleen kuuluisa neuvo: tehkää niin kuin sanon, älkää niin kuin teen.

Vastaavasti köyhiltä aiotaan leikata tukia ja tavallisilta suomalaisilta palkkoja. Toki, suurituloisten veroja on kiristetty, mutta leikkauksia on kritisoitu lukuisien taloustieteilijöiden johdolla. Tarkastellaanpa aihetta:

Suomen ongelmana pidetään teollisuuden työntekijöiden ja virkamiesten palkkoja. Valtio velkaantuu ja teollisuuden kauppa ulkomaille ei käy. Palkkojen korotuskierrosta laman alun tienoilla pidetään yhtenä syynä tähän.

Kaikki ei kuitenkaan ole sitä miltä äkkiseltään näyttää. Mm. Pertti Haaparanta kyseenalaistaa kirjoituksissaan pyrkimykset tuottavuusloikkaan, kuten tässä. Suomen kilpailukykyä ovat tilastoissahaitanneet Nokian ja paperin viennin romahdus. Jäljelle jääneet tuotteet eivät ole yhtä hyvin pärjääviä. Olennaista on muuten kokoajan muistaa, että euro ei ole tietenkään reagoinut pienen taloutemme romahduksiin ja siksi olemme tässä. Lisäksi on tärkeä huomata, etteivät muut osta edes alennuksella paperikoneitamme, jos eivät saa paperia kaupaksi. Kilpailukykymme lasku on siis kiinni etenkin hyvien tuotteiden romahduksesta ja vientimaiden kurimuksesta. Silti yksikkötyökustannuksista toitotetaan.

Palkat ovat vain yksi osa kustannuksia. Suomen viennistä ainakin 60 % on prosessiteollisuutta. Myymmesiis maailmalle polttoaineita, paperia, sellua, pahvia, sahatavaraa, metalleja, lääkkeitä, kemikaaleja ja muuta vastaavaa. Näillä aloilla palkkojen osuus myyntihinnasta on vähän: Neste Oililla n. 3 %, massa- ja paperiteollisuudessa 13 % ja niin edespäin. Jos halutaan vientimme rungolle 5 % tuottavuusloikka palkkoihin, sen merkitys on myyntihinnassa edellä mainituilla aloilla vaatimattomat 0,15-0,65 %. Hinta on toki tärkeä myyntiargumentti, mutta esimerkiksi Neste myy hyvin siksi, että tuote on hyvä. Mainostetulla "tuottavuusloikalla" on enemmän merkitystä työllistävillä aloilla, missä ihminen käsittelee jokaista tuotetta pääasiassa jokaisessa työnvaiheessa, eivätkä materiaalit ole kalliita. Jos yksinkertaistetaan, niiden osuus viennistämme on 40 % ja sen siivun osuus kansantaloudestamme on 16 %.

Samaan aikaan euron arvo dollaria vastaan on laskenut 20 % ja se laskee koko myyntihintaa myytäessä dollareita vastaan. Rupla ja kruunu ovat vastaavasti halventuneet euroon nähden. Valuuttojen muutokset voivat siis syödä (tai tuplata) tuottavuusloikkamme yhdessä yössä.

Tuottavuusloikka, yhteiskuntasopimus, eli Sipilän uuskielestä suomennettuna palkka-alesopimus syö taloutta. Vuonna 2013 viennin osuus oli 40 % bruttokansantuotteesta, josta 16 %-yksikköä on muuta kuin prosessiteollisuutta. Kun kaikkien palkkoja lasketaan 5 %, vaikkapa lomarahoista, lasketaan yksityisten palvelujen (47 % taloudestamme) myyntiä. 16 % hyötyy, 47 % kärsii. Jo nyt tiedetään nousseen työttömyyden, eli laskeneiden tulojen, vähentäneen kulutusta. Lisäksi pelkät leikkauspuheetkin uhkaavatkuluttajien haluja kuluttaa.

Viennin saadessa pienen valuuttojen muutoksiin hukkuvan edun, kotimarkkinat maksavat. Tämä tie ei yleensä toimi. 90-luvun lamasta meidät pelasti Nokia ja maailmantalous, eivät leikkaukset, vaikka pelastajat antoivat menestyksellään joillekuille mahdollisuuden niin luulla. Nyt ei Nokiaa ja maailmantaloutta ole auttajaksi, joten leikkausten seuraukset tullaan näkemään.

Keskusta-Kokoomuksen pyrkiessä harmaannuttamaan talouttamme, edessä on vain yksi mutta: Perussuomalaiset. Puolueen pitää hyväksyä hankkeet, muuten ei onnistu. Puolue on paljon vartijana ja päätökset sotisivat räikeästi arvoja vastaan. Sakaalien kiireen ymmärtää, hallituksen kuherruskuukaudet halutaan hyödyntää. Ehkä omat jutut saisi siinä sivussa ujutettua läpi. Siihen taas Perussuomalaisilla ei ole varaa. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
 
Back
Top