No niin, lätkäistäänpäs seuraava skenaario mietintämyssyn alle...
Aluksi hieman taustoitusta:
On syyskuun 6. päivä vuonna 2020. Itse itsensä Savo-Karjalan venäläisen federaation presidentiksi nimittämä dosentti Johan Bäckman on eilen (syyskuun 5. päivä) jättänyt Venäjän federaatiolle virallisen avunpyynnön koskien venäläisten ja venäjänkielisten sortoa Itä-Suomessa. Bäckman hännystelijöineen aikoo järjestää sunnuntaina 8. marraskuuta 2020 Savo-Karjalan venäläisen federaation alueella (käsittää suunnilleen Etelä- ja Pohjois Karjalan sekä Savon maakuntien alueen) kansanäänestyksen alueiden asemasta.
Tätä Bäckamanin ilmoitusta on edeltänyt voimakas koko kesän kestänyt putinisti-trollien mielipiteenmuokkauskampanja sosiaalisessa mediassa, sekä eri keskustelpalstoilla.
Lisäksi suomenkielisen Itä-Suomessa kuuluvan "Venäjä Tänään" -radiokanavan suosiollisella avustuksella on Joensuun ja Lappeenrannan toreille puuhattu maanantaille 7. syyskuuta 2020 mielenosoituksia Suomen hallituksen venäläisvastaista politiikkaa vastaan.
Suojelupoliisi on viikonlopun aikana vastaanottanut lukuisia ilmoituksia erilaisten hämäräperäisten pakettiautojen ja muiden raskaampien ajoneuvojen liikehdinnästä rajan tuntumassa olevilla metsäautoteillä.
Suomenlahdella on havaittu huomattavien venäläisten laivasto-osastojen liikehdintää, sisältäen Admiral Kuznetsov -lentotukialuksen ympärille rakennetun lentotukialusosaston, joka on ryhmittynyt Suursaaren eteläpuolelle. Myös ilmatilaloukkauksia on havaittu enenevissä määrin viime päivinä.
NATO:n kanssa vuonna 2014 sovitun Isäntämääsopimuksen jälkeen Suomi on jatkanut aktiivista rauhankumppanuuspolitiikkaa NATO:n kanssa liittymättä kuitenkaan järjestön täysjäseneksi lähinnä sisäpoliittisista syistä. Suomi muun muassa osallistuu mekanisoidun komppanian suuruisella osastolla entisen Syyrian valtion alueella NATO-johtoiseen rauhaanpakottamisoperaatioon nimeltä "Active Shield", jonka tehtävänä on pitää kurissa alueella vaikuttavia militantteja islamisteja.
Ukrainan sota muuttui vuoden 2015 aikana vähitellen jäätyneeksi konfliktiksi, jonka seurauksena Donetsk, Luhansk ja Mariupol ympäristöineen jäivät venäläismielisten separatistien haltuun muodostaen enemmän tai vähemmän löyhän Novorossijan autonomisen alueen. Rintamalinjat alueella ovat edelleen hyvin epäselviä, ja ajoittaisia aseellisia välikohtauksia eri osapuolten välillä sattuu epäsäännöllisen säännöllisin väliajoin. Venäjän federaation virallisten "rauhanturvajoukkojen" saavuttua alueelle keväällä 2015 turvaamaan alueen venäläisväestöä "fasistien terroritekoja" vastaan, tilanne on kuitenkin päällisin puolin rauhoittunut, eikä suurempia sotilasoperaatioita olla alueella sen koommin nähty.
Rauhoittuneen maailmantilanteen ansiosta Suomen idänkauppa on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun viime vuosina, osittain tämän seurauksena myös yleinen talous on kehittynyt suotuisasti viime aikoina, BKT:n kasvuvauhdin ollessa 2 %:n tuntumassa viimeisen kolmen vuoden aikana. Suomen voimakas talouskasvu on myös houkuttanut monia venäläisiä muuttamaan Suomeen parempien palkkojen ja elinolojen toivossa, Suomessa asuukin nykyään noin 100 000 Venäjän kansalaista, joista valtaosa on keskittynyt Itä-Suomeen.
Puolustusvoimat on jatkanut pitkälti 2010-luvun alussa toteutuen puolustusvoimauudistuksen viitoittamalla tiellä. Mitään merkittäviä uudelleenjärjestelyjä puolustusratkaisujen suhteen ei ole tehty, puolustusbudjetin minimitasoksi sidottiin Ukrainan sodan jälkimainingeissa 1,4 %:ia BKT:sta, jolla tasolla onkin pääosin pysytty sittemmin. Vuonna 2014 toiminnassa olleista joukkokokonaisuuksista on pääosin pidetty kiinni, eikä merkittäviä kaluston uushankintoja elinkaaripäivityksiä lukuunottamatta ole tehty.
TEHTÄVÄ:
Olet suoraan Puolustusvoimien Komentajan alaisuudessa toimiva Pääesikunnan hankintaosaston päällikkö. Sinulle on annettu tehtäväksi hankkia seuraavan kahden kuukauden aikana (ennen marraskuun 8. päivää) miljardin euron (vuoden 2015 rahassa, maailmantalouden myllerryksen ansiosta inflaatio sotatarvikkeiden hinnoissa on ollut vuodesta 2014 lähtien 0 %:ia) lisäbudjetilla, jota kutsutaan nimellä Puolustusvoimien Tulivoiman KehittämisOhjelma (PVTUKEO), mahdollisimman paljon Puolustusvoimien suorituskykyä seuraavien kahden kuukauden aikana nostavaa materiaalia.
Tehtävänannon mukaisesti pääpaino kalustohankinnoissa tulee olla Maavoimien yhtymien taistelun tukemisessa mekanisoitua vihollista vastaan. Saatujen tiedustelutietojen mukaan odotettavisssa ei ole massiivista ilma- tai merihyökkäystä, vaan kaikkein todennäköisimpänä skenaariona pidetään erilaisia mekanisoiduin voimin tehtäviä Savo-Karjalan "separatistien" inkursioita Suomen alueelle, joita tuetaan tarvittavalla ilma- ja merivoimalla elektronista sodankäyntiäkään unohtamatta. Venäjän tavoitteena arvellaan olevan Suomen itäisten maakuntien irroittaminen kanta-Suomesta omaksi itsenäiseksi Savo-Karjalan federaatioksi ilman, että NATO kokee olevansa suoraan sotilaallisesti uhattuna ja puuttuu voimatoimin peliin. Tämän vuoksi Venäjä pyrkii pitämään konfliktin intensiteettitason rajoitettuna, sekä eristämään konfliktialueen ilma- ja merivoimin.
Puolustusministeriön suosituksen mukaan erityispainopisteinä toteutettavissa hankinnoissa tulee olla epäsuoran tulen sekä panssarintorjunnan suorituskyvyn kehittäminen. Huomioon tulee ottaa myös se, että kahden kuukauden aikana ei oteta käyttöön ja kouluteta miehistöjä kokonaan uusille suorituskyvyille tai monimutkaisille asejärjestelmille, vaan tarkoituksena on hankkia mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon "rautaa rajalle" pienimmällä mahdollisella kustannuksella. Most bang for the buck -ajatusta noudattaen.
Suomen NATO-rauhankumppanuusmaat, etupäässä Ruotsi ja Yhdysvallat, ovat avuliaasti lupautuneet avustamaan tilatun kaluston toimittamisessa Suomeen. NATO:n pääsihteeri on myös antanut lausunnon, jonka mukaan: "NATO:n jäsenmaiden tulee aktiivisesti tutkia mahdollisuuksia toimittaa kiireellisellä aikataululla rauhankumppanuusmaa Suomelle sen tarvitsemaa sotilaallista materiaalia, mukaanlukien eri asejärjestelmät ja ampumatarvikkeet. NATO tulee mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan Suomen käyttöön tiedustelutietoja, sekä ajantasaista ilma- ja meritilannekuvaa. Koska Suomi ei kuitenkaan ole NATO:n jäsenmaa, NATO sulkee pois mahdollisuuden suoriin sotilaallisiin toimiin Suomen alueella."
Siitä vaan päästämään sisäinen nojatuolikenraali irti ja laatimaan omia hankintalistoja perusteluineen!
J. K. Jos ratkaisuna on raidetykki, kymmenen ydinpommia ja tuhat karttaruutupommia kuorrutettuna kevythävittäjäarmadalla, älkää vaivautuko! Pyritään pysymään aiheessa, ja pitämään ehdotetut hankinnat perusteluineen realistisina. Ignore-nappi on ainakin minulla tässä keskustelussa herkässä käytössä, toivon myös modejen olevan aktiivisia keskustelun tason ylläpitämisessä korkeana. Aion itse esittää oman listani viikonlopun jälkeen, sitä ennen pelikenttä on vapaa teidän ehdotuksillenne!
Aluksi hieman taustoitusta:
On syyskuun 6. päivä vuonna 2020. Itse itsensä Savo-Karjalan venäläisen federaation presidentiksi nimittämä dosentti Johan Bäckman on eilen (syyskuun 5. päivä) jättänyt Venäjän federaatiolle virallisen avunpyynnön koskien venäläisten ja venäjänkielisten sortoa Itä-Suomessa. Bäckman hännystelijöineen aikoo järjestää sunnuntaina 8. marraskuuta 2020 Savo-Karjalan venäläisen federaation alueella (käsittää suunnilleen Etelä- ja Pohjois Karjalan sekä Savon maakuntien alueen) kansanäänestyksen alueiden asemasta.
Tätä Bäckamanin ilmoitusta on edeltänyt voimakas koko kesän kestänyt putinisti-trollien mielipiteenmuokkauskampanja sosiaalisessa mediassa, sekä eri keskustelpalstoilla.
Lisäksi suomenkielisen Itä-Suomessa kuuluvan "Venäjä Tänään" -radiokanavan suosiollisella avustuksella on Joensuun ja Lappeenrannan toreille puuhattu maanantaille 7. syyskuuta 2020 mielenosoituksia Suomen hallituksen venäläisvastaista politiikkaa vastaan.
Suojelupoliisi on viikonlopun aikana vastaanottanut lukuisia ilmoituksia erilaisten hämäräperäisten pakettiautojen ja muiden raskaampien ajoneuvojen liikehdinnästä rajan tuntumassa olevilla metsäautoteillä.
Suomenlahdella on havaittu huomattavien venäläisten laivasto-osastojen liikehdintää, sisältäen Admiral Kuznetsov -lentotukialuksen ympärille rakennetun lentotukialusosaston, joka on ryhmittynyt Suursaaren eteläpuolelle. Myös ilmatilaloukkauksia on havaittu enenevissä määrin viime päivinä.
NATO:n kanssa vuonna 2014 sovitun Isäntämääsopimuksen jälkeen Suomi on jatkanut aktiivista rauhankumppanuuspolitiikkaa NATO:n kanssa liittymättä kuitenkaan järjestön täysjäseneksi lähinnä sisäpoliittisista syistä. Suomi muun muassa osallistuu mekanisoidun komppanian suuruisella osastolla entisen Syyrian valtion alueella NATO-johtoiseen rauhaanpakottamisoperaatioon nimeltä "Active Shield", jonka tehtävänä on pitää kurissa alueella vaikuttavia militantteja islamisteja.
Ukrainan sota muuttui vuoden 2015 aikana vähitellen jäätyneeksi konfliktiksi, jonka seurauksena Donetsk, Luhansk ja Mariupol ympäristöineen jäivät venäläismielisten separatistien haltuun muodostaen enemmän tai vähemmän löyhän Novorossijan autonomisen alueen. Rintamalinjat alueella ovat edelleen hyvin epäselviä, ja ajoittaisia aseellisia välikohtauksia eri osapuolten välillä sattuu epäsäännöllisen säännöllisin väliajoin. Venäjän federaation virallisten "rauhanturvajoukkojen" saavuttua alueelle keväällä 2015 turvaamaan alueen venäläisväestöä "fasistien terroritekoja" vastaan, tilanne on kuitenkin päällisin puolin rauhoittunut, eikä suurempia sotilasoperaatioita olla alueella sen koommin nähty.
Rauhoittuneen maailmantilanteen ansiosta Suomen idänkauppa on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun viime vuosina, osittain tämän seurauksena myös yleinen talous on kehittynyt suotuisasti viime aikoina, BKT:n kasvuvauhdin ollessa 2 %:n tuntumassa viimeisen kolmen vuoden aikana. Suomen voimakas talouskasvu on myös houkuttanut monia venäläisiä muuttamaan Suomeen parempien palkkojen ja elinolojen toivossa, Suomessa asuukin nykyään noin 100 000 Venäjän kansalaista, joista valtaosa on keskittynyt Itä-Suomeen.
Puolustusvoimat on jatkanut pitkälti 2010-luvun alussa toteutuen puolustusvoimauudistuksen viitoittamalla tiellä. Mitään merkittäviä uudelleenjärjestelyjä puolustusratkaisujen suhteen ei ole tehty, puolustusbudjetin minimitasoksi sidottiin Ukrainan sodan jälkimainingeissa 1,4 %:ia BKT:sta, jolla tasolla onkin pääosin pysytty sittemmin. Vuonna 2014 toiminnassa olleista joukkokokonaisuuksista on pääosin pidetty kiinni, eikä merkittäviä kaluston uushankintoja elinkaaripäivityksiä lukuunottamatta ole tehty.
TEHTÄVÄ:
Olet suoraan Puolustusvoimien Komentajan alaisuudessa toimiva Pääesikunnan hankintaosaston päällikkö. Sinulle on annettu tehtäväksi hankkia seuraavan kahden kuukauden aikana (ennen marraskuun 8. päivää) miljardin euron (vuoden 2015 rahassa, maailmantalouden myllerryksen ansiosta inflaatio sotatarvikkeiden hinnoissa on ollut vuodesta 2014 lähtien 0 %:ia) lisäbudjetilla, jota kutsutaan nimellä Puolustusvoimien Tulivoiman KehittämisOhjelma (PVTUKEO), mahdollisimman paljon Puolustusvoimien suorituskykyä seuraavien kahden kuukauden aikana nostavaa materiaalia.
Tehtävänannon mukaisesti pääpaino kalustohankinnoissa tulee olla Maavoimien yhtymien taistelun tukemisessa mekanisoitua vihollista vastaan. Saatujen tiedustelutietojen mukaan odotettavisssa ei ole massiivista ilma- tai merihyökkäystä, vaan kaikkein todennäköisimpänä skenaariona pidetään erilaisia mekanisoiduin voimin tehtäviä Savo-Karjalan "separatistien" inkursioita Suomen alueelle, joita tuetaan tarvittavalla ilma- ja merivoimalla elektronista sodankäyntiäkään unohtamatta. Venäjän tavoitteena arvellaan olevan Suomen itäisten maakuntien irroittaminen kanta-Suomesta omaksi itsenäiseksi Savo-Karjalan federaatioksi ilman, että NATO kokee olevansa suoraan sotilaallisesti uhattuna ja puuttuu voimatoimin peliin. Tämän vuoksi Venäjä pyrkii pitämään konfliktin intensiteettitason rajoitettuna, sekä eristämään konfliktialueen ilma- ja merivoimin.
Puolustusministeriön suosituksen mukaan erityispainopisteinä toteutettavissa hankinnoissa tulee olla epäsuoran tulen sekä panssarintorjunnan suorituskyvyn kehittäminen. Huomioon tulee ottaa myös se, että kahden kuukauden aikana ei oteta käyttöön ja kouluteta miehistöjä kokonaan uusille suorituskyvyille tai monimutkaisille asejärjestelmille, vaan tarkoituksena on hankkia mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon "rautaa rajalle" pienimmällä mahdollisella kustannuksella. Most bang for the buck -ajatusta noudattaen.
Suomen NATO-rauhankumppanuusmaat, etupäässä Ruotsi ja Yhdysvallat, ovat avuliaasti lupautuneet avustamaan tilatun kaluston toimittamisessa Suomeen. NATO:n pääsihteeri on myös antanut lausunnon, jonka mukaan: "NATO:n jäsenmaiden tulee aktiivisesti tutkia mahdollisuuksia toimittaa kiireellisellä aikataululla rauhankumppanuusmaa Suomelle sen tarvitsemaa sotilaallista materiaalia, mukaanlukien eri asejärjestelmät ja ampumatarvikkeet. NATO tulee mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan Suomen käyttöön tiedustelutietoja, sekä ajantasaista ilma- ja meritilannekuvaa. Koska Suomi ei kuitenkaan ole NATO:n jäsenmaa, NATO sulkee pois mahdollisuuden suoriin sotilaallisiin toimiin Suomen alueella."
Siitä vaan päästämään sisäinen nojatuolikenraali irti ja laatimaan omia hankintalistoja perusteluineen!
J. K. Jos ratkaisuna on raidetykki, kymmenen ydinpommia ja tuhat karttaruutupommia kuorrutettuna kevythävittäjäarmadalla, älkää vaivautuko! Pyritään pysymään aiheessa, ja pitämään ehdotetut hankinnat perusteluineen realistisina. Ignore-nappi on ainakin minulla tässä keskustelussa herkässä käytössä, toivon myös modejen olevan aktiivisia keskustelun tason ylläpitämisessä korkeana. Aion itse esittää oman listani viikonlopun jälkeen, sitä ennen pelikenttä on vapaa teidän ehdotuksillenne!
Viimeksi muokattu:
