Hiihto

Abdullah Koo

Luutnantti
Ei löytynyt suomalaisen sotilaan oleelliselle liikkumismuodolle omaa ketjua.

Hiihto. Vakaa aikomus saada tämä harrastus käyntiin. Intin jälkeen (20v sitten) hiihtokertoja on kertynyt ehkä n 20, enkä ole omia suksiakaan omistanut sitten yläasteiän.

Mistä liikkeelle? Minkälainen setti kannattaa aloittelijan hankkia?

Lisäksi kiinnostaisi hommata sa int malliset sukset, sillä Kaukopartiohiihdon ja Oltermanni-hiihdon tyyppiset sotilaalliset tapahtumat kiinnostaa. Eli vinkkejä mistä tällaiset saa hankittua?
 
Steppi 1 hoidettu: eräsukset ja saappaat lainattu työkaverilta, sitten pähkäilemään missä Helsingissä pääsee hiihtämään.
 
Eräsuksilla et taida mahtua koneladulle, liian leveät sukset. Eikös Keskuspuisto ole vapaata riistaa ulkoiluun?
 
missä Helsingissä pääsee hiihtämään.
Jos mielit hiihtotapahtumiin ja rutiini on ruosteessa voisi olla hyvä kerätä maileja koneladulla. Eli pitäisi olla koneladulle käypäiset sukset, eräsuksilla ei kannata koneladulle mennä. Teet ylimääräistä työtä höyläämällä latua leveämmäksi ja samalla heikennät olosuhdetta niiltä jotka käyttää latusuksea.

Muualla kuin golfkentillä (tms. lyhyen ruohon alueilla) eräsuksi vaatii "puuterilunta" aivan minimissään 20 cm, tuolloinkin kannattaa olla suksi jota ei tarvitse yhtään sääliä. Lumitilanteen ohella eräsukselle potentiaaliset paikat Helsingissä riippuu asuinpaikasta ja kulkumahdollisuuksista. Golfkentistä mieleen tulee Vuosaari ja Tali. Kun vähän saadaan lunta lisää ja päästään metsiin niin julkisilla voisi mennä esim Rastilan asemalle josta pääsee Meri-Rastilan rantametsään ja edelleen Ramsinniemeen. Toki Keskuspuisto myös. Autolla esim. Mustavuoren alue ja Vuosaaren huippu, Kivikko, Sipoonkorpi. Taivas aukeaa sitten kun tulee jäätä sen verran että pääsee isompiin saariin.
 
Jää ja pellot ovat otollisia metsäsuksihiihdon harjoitteluun, edellyttää tietenkin riittävää lunta ja kantavaa jäätä. Latusukset kannattaa hankkia ja suosittelen nanoja tai skinejä, joita ei tarvitse voidella. Toimivat riittävän hyvin nykyisissä leudoissa talvissa. Kaukopartiohiihto on hauska tapahtuma, mutta huonoina lumitalvina hankala, niinä kertoina kun kävin liian paljon piti rämpiä koneladuilla, hiekoitetuilla metsäteillä ja varvikon raapiessa suksenpohjia moottorikelkkaurilla. Muuan reserviläiskerho tilasi takavuosina intin metsäsukset suoraan Peltosen tehtaalta, ilman SA-leimoja tietysti.
 
Sukset voideltu, siteet kirrailtu ja tänään vielä myöhemmin testiajolle. Tässähän pääsee jo ihan kaukopartiomiestunnelmaan. Paloheinä kutsuu, onkohan siellä valaistus myös yöllä
 
Kertokaas joku tietävä että minkä mittaisia valtion sukset on? Itsellä kävi sillätavoin huono tuuri aikoinaan palveluksessa, että omia suksia en saanut koko vuoden aikana kuitata. 250 pitkät ja 7 cm leveät on omat eräpuikot, mutta ei kai jääkärisukset ihan yhtä pitkät ole?
 
Aikaisemmin Kaukopartiohiihdossa valikoima oli pääosin 210 cm pitkiä. Tuo lyhyempi on parempi jos mennään kelkkauria, pikkuteitä yms. eikä niin paljon umpihangessa.
Harjoitella voi myös latupohjilla siinä vapaan hiihdon tasaisella puolella. Nuo SA-sukset ovat aika suuntavakaat (remmit sopivan kireällä) eikä latu-ura ole välttämätön.
 
moni hiihtolatu nyt maksullinen
Tämä on monin paikoin suunta. Jokainen tekee valintansa, mutta minulla ei koskaan ole ollut niin kova hiihdonhimo että ladulle pääsystä pitäisi maksaa. Ihan riittäväsi on saanut hiihtää maksuttakin, niin laduilla kuin umpisessa.
 
moni hiihtolatu nyt maksullinen
Ensilumenladuista ihan ymmärrettävää. Lumen tekeminen ei ole ilmaista ja yleensä nuo ensilumenladun maapohjat on mukattu erittäin hyviksi eli esim. sadevesi ei pääse syömään uria lumeen kovin helposti. Kun luonnonlunta on riittävästi, taitaa myös maksut näillä laduilla loppua. Lapissa taitaa monessa paikkaa olla käytössä vapaaehtoinen "latukarttamaksu" latujen ylläpitoon, ihan läpi talvikauden.
 
Back
Top