AKE-ukki
Respected Leader
Holokaustin opetuksesta tuli määräys opetussuunnitelmiin
14.8.2010 4:00
A A Marjukka Liiten
Opetushallitus on lisännyt valtakunnallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin määräykset holokaustin eli juutalaisten joukkotuhon opetuksesta. Uudet lisäykset koskevat peruskoulussa elämänkatsomustietoa ja historiaa, lukiossa myös filosofiaa.
Opettajat ovat hämmästelleet, miksi yhtäkkiä ylhäältä määrätään yksityiskohtaisesti yksittäisten oppiaineitten sisällöstä. Yleensä perusteita uudistetaan noin kymmenen vuoden välein, ja seuraavan on määrä tulla voimaan 2014–2015.
"Eihän holokausti ole ainoa kansanmurha, mutta ihan varmasti jokainen historianopettaja siitä opettaa ilman valtakunnallisia määräyksiäkin", sanoo Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton puheenjohtaja Riitta Mikkola.
Mikkola muistuttaa, että Suomi ei ole kontrolliyhteiskunta, kuten monet muut maat, vaan opettajiin on totuttu pitkälti luottamaan.
Holokaustimääräysten taustalla onkin Suomen pyrkimys päästä jäseneksi Ruotsin ulkoministerin kymmenen vuotta sitten perustamaan Holocaust Task Force –järjestöön, joka edistää holokaustin muistamista ja opetusta kaikkialla maailmassa. Siinä on nyt 27 jäsenmaata.
Ulkoasiainneuvos Sauli Feodorowin mukaan järjestön jäsenyyden ehtona on, että valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin on kirjattu, miten juutalaisten joukkotuhosta opetetaan. "Monet maat, esimerkiksi Israel, uskovat muuten, että asiasta vaietaan koulussa", Feodorow sanoo.
Ulkoministeriö on valmistellut uusia määräyksiä opetusministeriön ja Opetushallituksen kanssa pari vuotta.
Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen myöntää, että aloite holokaustimääräysten kirjaamisesta opetussuunnitelmiin tuli kansainvälisiltä järjestöiltä. "Tätä pidettiin niin suurena kysymyksenä, ettei opetussuunnitelmien tarkistaminen voinut odottaa seuraavaa kokonaisuudistusta. Suunnitelmista löytyi isoja aukkoja ihmisoikeusasioissa", Lankinen sanoo.
14.8.2010 4:00
A A Marjukka Liiten
Opetushallitus on lisännyt valtakunnallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin määräykset holokaustin eli juutalaisten joukkotuhon opetuksesta. Uudet lisäykset koskevat peruskoulussa elämänkatsomustietoa ja historiaa, lukiossa myös filosofiaa.
Opettajat ovat hämmästelleet, miksi yhtäkkiä ylhäältä määrätään yksityiskohtaisesti yksittäisten oppiaineitten sisällöstä. Yleensä perusteita uudistetaan noin kymmenen vuoden välein, ja seuraavan on määrä tulla voimaan 2014–2015.
"Eihän holokausti ole ainoa kansanmurha, mutta ihan varmasti jokainen historianopettaja siitä opettaa ilman valtakunnallisia määräyksiäkin", sanoo Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton puheenjohtaja Riitta Mikkola.
Mikkola muistuttaa, että Suomi ei ole kontrolliyhteiskunta, kuten monet muut maat, vaan opettajiin on totuttu pitkälti luottamaan.
Holokaustimääräysten taustalla onkin Suomen pyrkimys päästä jäseneksi Ruotsin ulkoministerin kymmenen vuotta sitten perustamaan Holocaust Task Force –järjestöön, joka edistää holokaustin muistamista ja opetusta kaikkialla maailmassa. Siinä on nyt 27 jäsenmaata.
Ulkoasiainneuvos Sauli Feodorowin mukaan järjestön jäsenyyden ehtona on, että valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin on kirjattu, miten juutalaisten joukkotuhosta opetetaan. "Monet maat, esimerkiksi Israel, uskovat muuten, että asiasta vaietaan koulussa", Feodorow sanoo.
Ulkoministeriö on valmistellut uusia määräyksiä opetusministeriön ja Opetushallituksen kanssa pari vuotta.
Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen myöntää, että aloite holokaustimääräysten kirjaamisesta opetussuunnitelmiin tuli kansainvälisiltä järjestöiltä. "Tätä pidettiin niin suurena kysymyksenä, ettei opetussuunnitelmien tarkistaminen voinut odottaa seuraavaa kokonaisuudistusta. Suunnitelmista löytyi isoja aukkoja ihmisoikeusasioissa", Lankinen sanoo.