Hornet-hävittäjä syöksynyt maahan

Tuossa kuvassa koneen lentoradassa ei vielä ole mitään ihmeellistä, siitä voi ainoastaan päätellä että kyseessä on ollut maata kohti suuntautunut liike. Näillä tiedoilla ainakin lentäjän virhe, tekninen vika (ml. lintutörmäys) tai näiden yhdistelmä ovat kaikki mahdollisia mahdollisia vaihtoehtoja.

Ei ole olemassa harjoitussoihtuja, kaikkien soihtujen tehokas vaikutusaika on alle sekunnin. Ei niistä enää mitään hyötyä kauempana koneesta olisikaan. Perinteisten soihtujen lisäksi on olemassa paljalla silmällä näkymättömiä ir-soihtuja.
Eikä ole olemassa 100% luotettavaa tietoa siitä, että maahansyöksy tapahtui juuri kuvassa näkyvän liikkeen päätteeksi. Kuva voi olla otettu aiemminkin, kertokoon kuvateksti mitä tahansa. Omaankin silmään näyttää normaalilta esityslentoliikehdinnältä tuo.
 
Ilmavoimat ei kommentoi vielä sitä, mitä hävittäjässä tapahtui ennen maahansyöksyä.

Ilmavoimien komentaja Timo Herranen sanoo, että turma sattui esityslentoharjoituksessa, jossa harjoitellaan taitolentoliikkeitä. Lento keskeytyi, kun kone syöksyi maahan Rovaniemen lentokentän alueelle

Lentäjä pääsi kävelemään itse heittoistuinpelastautumisen ja laskuvarjohypyn jälkeen Lapin lennoston pelastusyksikön kyytiin. Sairaalakuljetus siirsi hänet jatkotutkimuksiin Lapin keskussairaalaan. Lentäjän vammat todettiin lieviksi, ja hän pääsi jo kotiin sairaalaan.

– En lähde tässä vaiheessa puutteellisin tiedoin kommentoimaan tapahtuman syitä, Herranen sanoo.

Esityslentoa harjoittelevat lentäjät ovat Herrasen mukaan kaikki kokeneita lentäjiä. Herranen ei yksilöi kyseisen lentäjän lentokokemusta.
Onnettomuuden syyn tutkimiseksi on perustettu tutkintaryhmä, joka selvittää asiaa ja julkaisee asiasta tarvittavat raportit.

lähde, ilmavoimien tiedotustilaisuus
 
Automatiikka ainakin ottanut laskusiivekkeet ulos niin kuin pitääkin. Niiden puutteesta onnettomuus siis ei ainakaan johtunut. F/A-18:ssa laskusiivekkeet toimivat automaattisesti ja ne tulevat ulos hitaassa lennossa, kun ylimääräistä nostovoimaa tarvitaan. Tuollainen esityslento koostuu usein melko hitaista pirueteista, joten siivekkeitä tarvitaan.
 
Häkkänen oli tuonut pohjoismaiset ministerikollegansa seuraamaan harjoitusta, jossa lentäjä harjoittelee Hornet-esityslentoon liittyviä taitolentoliikkeitä, kun kone tuli alas.

Tutkinta on aurinkoakin tarkempi, ja joskus saamme (ehkä) tietää, mitä siinä tapahtui.
 
Mitäköhän pilotille, saikkua x viikkoa, magneetit ym?
Eikö tuo heittoistuinhyppy tee aika hallaa luustolle ym?

Ja eikö siitä saa sen kravaattipinssin valmistajalta jos on hengissä selvinnyt hypystä :)
 
Hornetin sisemmät jättöreunasiivekkeet (TEF) liikkuvat kohtauskulman (ja kineettisen paineen) mukaan laskusiivekevivun ollessa AUTO-asennossa. Kohtauskulman kasvaessa TEF:it liikkuvat aluksi alas, kunnes todella isolla kohtauskulmalla liikkuvat takaisin neutraaliasentoon.

Ulommat jättöreunasiivekkeet (AILERONS) liikkuvat yhtä aikaa alas ainoastaan valittaessa laskutelinevipu HALF tai FULL -asentoon. Laskuasussa koneen suurin sallittu kohtauskulman on rajoitettu, se ei sovellu taitolentoon liikehtimiseen.

Kaikki jättöreunasiivekkeet liikkuvat painovoimaisesti alas kun sähköt ja hydraulipaine katkaistaan.
 
Viimeksi muokattu:
Hornetin sisemmät jättöreunasiivekkeet (TEF) liikkuvat kohtauskulman (ja kineettisen paineen) mukaan laskusiivekevivun ollessa AUTO-asennossa. Kohtauskulman kasvaessa TEF:it liikkuvat aluksi alas, kunnes todella isolla kohtauskulmalla liikkuvat takaisin neutraaliasentoon.

Ulommat jättöreunasiivekkeet (AILERONS) liikkuvat yhtä aikaa alas ainoastaan valittaessa laskutelinevipu HALF tai FULL -asentoon. Laskuasussa koneen suurin sallittu kohtauskulman on hyvin rajoitettu, se ei sovellu taitolentoon.

Kaikki jättöreunasiivekkeet liikkuvat painovoimaisesti alas kun sähköt ja hydraulipaine katkaistaan.
Jaa? Ne onkin hydrauliset? No tietysti. Toimii hieman nopeammin kuin mekaanisella ruuvilla.
 
Takarungossa ja sivuperäsimissä ilmeisesti melkoisesti hiilikuitua, kun on tollasia mustia riekaleita jäänyt tulipalon jälkeen.
Kyllä vain. Silloinhan frankenhornetin tultua tonttiin lehdissä oltiin kovasti huolissaan etsijöiden, pelastajien ja tutkijoiden altistumisesta juuri hiilikuitupölylle.
 
Kuvassa ei näy onko koneen eturunko edes samalla tontilla, ainakin se on taittunut alas pois näkyvistä. Myös vasen ulkosiipi ja oikean moottorin suihkusuutin puuttuvat kuvasta. Sanoisin että ei se ihan nätisti ole noille aloilleen tömpsähtänyt.

Useimmat Horneitin pintalevyt ja luukut ovat hiilikuitua. Myös esim. siipien ylä- ja alapinta sekä ohjainpinnat.
 
Viimeksi muokattu:
Jaa? Ne onkin hydrauliset? No tietysti. Toimii hieman nopeammin kuin mekaanisella ruuvilla.
Kyllä, niitä käytetään runsaasti myös kallistusohjaukseen ja ne liikkuvat myös jättöreuna ylös. Eturenasiivekkeet (joita käytetään myös kallistusohjaukseen ylisoonisilla nopeuksilla) liikkuvat hydrauliikan pyörittämällä akselilla ja planeettavaihteilla.
 
Jotennin fiilis että lentäjän virhe. Joko veti nokan nousuun liian lähellä maata tai vahingossa veti moottorista tehot nollaan lähellä maata kun piti vetää tehot täysille. Tai sitten korkeusmittarin asetukset pielessä esim. asetettu nollaksi korkeus merenpinnasta eikä korkeus lentokentästä. Rovaniemen korkeus merenpinnasta 88 metriä. Taitolennossa iso ero.

Kuulostaa erikoiselta, mutta Englannissa tuli Harrier aikoinaan tonttiin leijunnasta lentonäytöksessä, kun pilotti vahingossa veti tehot nollaan.

Miksi näitä esityslentoja edes pidetään ja tuhlataan veronmaksajien rahoja? Jos halutaan harjoitella liikehdintää, sen voi tehdä vaikka 10 kilometrin korkeudessa, niin on pelivaraa
 
Back
Top