HS: Kolmekymppiset kärsivät jatkosodassa eniten sotatraumoista

Laamanator

Eversti
Kolmekymppiset kärsivät jatkosodassa eniten sotatraumoista

Julkaistu 20:01

Toni Lehtinen HS


Taisteluissa kaatuneita kaivetaan haudoistaan Käsnäselässä vuonna 1942, jotta vainajat voitaisiin lähettää omaisille.

Taisteluissa kaatuneita kaivetaan haudoistaan Käsnäselässä vuonna 1942, jotta vainajat voitaisiin lähettää omaisille.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan psykiatriseen hoitoon joutui jatkosodan aikana useimmiten kolmekymppinen sotilas. Hoitoon passitettiin sodan aikana lähes 16 000 miestä.

Jatkosodan aikana psykiatriseen hoitoon joutuneet miehet olivat vanhempia kuin etulinjan sotilaat keskimäärin. Psyykkisten häiriöiden vuoksi hoitoon passitettu mies oli keskimäärin noin 30-vuotias. Raskaimmat taistelutappiot osuivat sen sijaan 25-vuotiaisiin ja sitä nuorempiin sotilaisiin.

"Sotaan lähteminen katkaisi kolmekymppisellä miehellä elämän eri tavalla kuin nuoremmalla. Hän joutui jättämään perheensä ja palaamaan käskytettäviksi. Hän joutui ikään kuin palaamaan nuoren miehen rooliin" tutkija Ville Kivimäki Åbo Akademista sanoo.

Hän on tutkinut jatkosodan aikaisia sotatraumoja väitöskirjatyössään. Väitös tarkastetaan Turussa ensi maanantaina.

Kivimäki kertoo, että nuoremmat pärjäsivät sota-aikana, sillä sotaan lähtö osui yksiin siirtymävaiheen kanssa. Miehet olivat irrottautumassa lapsuuden perheestä.

Nuoremmat löysivät voimaa myös toisistaan.

"Nuoret miehet loivat tiiviitä, itseriittoisia ryhmiä. Erään veteraanin mukaan hänen ryhmänsä jäsenet olivat toisilleen enemmän kuin veljeksiä. Samaan tapaan kuin Tuntemattomassa sotilaassa", Kivimäki kertoo.

Kivimäki on tutkinut vain talvi- ja jatkosodan aikaisia psykiatrisia hoitoja. Hän muistuttaa, että nuoret sotilaat joutuivat usein kohtaamaan sotatraumansa vasta sodan jälkeen.

"Vanhemmilla sotilailla oli yleensä työ ja perhe, joiden luokse palata. Nuoremmilla ei usein ollut kumpaakaan, Kivimäki sanoo.

Psykiatriseen hoitoon joutui jatkosodan aikana lähes 16 000 sotilasta. Kivimäki kertoo, että sotatraumoista kärsineiden määrä oli huomattavasti suurempi. Oireilevaa ei lähetetty hoitoon ennen kuin hänestä oli rintamalla enemmän haittaa kuin hyötyä. Oireileva mies siirrettiin usein apupalvelukseen tai hän sai levätä muutaman päivän.

Sotilailla oli myös korkea kynnys kertoa oireistaan. Kynnys oli korkein nuorten miesten keskuudessa.

"Häpeää pelättiin enemmän kuin kuolemaa", Kivimäki kiteyttää.

Häpeä liittyi siihen, että sotatraumoja pidettiin heikkoutena.

"Niihin liitettiin ilmiöinä pelkuruus, mielisairaudet ja rintamakarkuruus. Ikää ja joitain erityisryhmiä lukuun ottamatta hoitoon joutuneilla ei ollut yhteisiä taustamuuttujia. He olivat tavallisia suomalaissotilaita, jotka joutuivat keskelle epätavalliset hirvittäviä olosuhteita", Kivimäki sanoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/Kolmekymppiset+k%C3%A4rsiv%C3%A4t+jatkosodassa+eniten+sotatraumoista/a1370829972314
 
Laamanator kirjoitti:
"Niihin liitettiin ilmiöinä pelkuruus, mielisairaudet ja rintamakarkuruus. Ikää ja joitain erityisryhmiä lukuun ottamatta hoitoon joutuneilla ei ollut yhteisiä taustamuuttujia. He olivat tavallisia suomalaissotilaita, jotka joutuivat keskelle epätavalliset hirvittäviä olosuhteita", Kivimäki sanoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/Kolmekymppiset+k%C3%A4rsiv%C3%A4t+jatkosodassa+eniten+sotatraumoista/a1370829972314

Erityisryhmiä?
 
Back
Top