Peiper
Majuri
Puolustusvoimat ostaa yhä enemmän käytettyjä sotatarvikkeita
Suomi käy hyväkuntoisista käytetyistä sotatarvikkeista kovaa kansainvälistä kilpailua
16.1.2014 10:09 0
HELSINGIN SANOMAT
ESA SYVÄKURU HS
Suomi osti vuonna 2002 Saksasta 124 Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunua. 124 miljoonalla eurolla hankitut vaunut olivat noin 15 vuotta vanhoja. Ne korvasivat muun muassa käytettyinä Itä-Saksasta ostetut T-72-panssarivaunut.
Tästä on kyse
Sotamateriaalin hinnat nousevat selvästi muiden hyödykkeiden hintoja nopeammin.
Puolustusvoimat joutuu yhä useammin ostamaan käytettyjä sotatarvikkeita.
Syynä on se, että materiaaliostoihin varatut rahat eivät riitä uuteen kalustoon.
Suomi on ostanut viime vuosina sadoittain ajoneuvoja ja muuta sotamateriaalia käytettynä Puolustusvoimille. Varsinkin maavoimille on hankittu suuri määrä kalustoa muiden Euroopan maiden varastoista.
Suomi on ostanut käytettyä materiaalia esimerkiksi Saksasta, Hollannista, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Sveitsistä.
Monet maat ovat supistaneet rajusti sotilasmenojaan. Siksi käytettyjä sotatarvikkeita on ollut kaupan.
Asejärjestelmien romuttaminen maksaa, joten materiaali on edullisempaa myydä toiseen maahan vaikka halvallakin. Hollanti on kaupitellut jopa käyttämättömänä varastoitua sotakalustoa. Se on supistanut armeijaansa rajusti.
"Aika monella maalla on valmis katalogi. Siitä selviää, mitä materiaalia poistuu ja mikä on kaupan", kertoo materiaaliyksikön johtaja Arto Koskipuolustusministeriöstä.
Suomen hallitus on pienentänyt puolustusbudjettia ja aseiden ostoon käytettyä osuutta. Suomen havittelemiin asejärjestelmiin on varaa vain, jos ne saadaan ostettua edullisesti.
Saksasta ja Kiinasta ostettiin 1990-luvulla noin 200000 rynnäkkökivääriä.
Puolustusministeriö julkistaakin tänään torstaina tarkemmat tiedot uudesta käytettyjen Leopard-taistelupanssarivaunujen kaupasta.
Koski kuvaa Suomen ostoja "täsmäiskuiksi". Iskukykyisin kalusto ostetaan yhä uutena. Joukkoon kuuluvat esimerkiksi ohjukset.
Koski ei usko, että varustelu vanhalla tavaralla heikentäisi Puolustusvoimien uskottavuutta.
Eri maat saattavat kilpailla käytetyistä mutta hyväkuntoisista sotatarvikkeista kovastikin.
"Niihin pitää iskeä kiinni mahdollisimman pian, ettei nopeampi käsi voita", Koski kuvaa.
Takavuosina Suomi sai ostettua Sveitsiltä Hawk-suihkuharjoituskoneita, koska tarjouskilpailussa mukana olleen Puolan byrokratia oli niin hidas.
Kosken mukaan nyt tarjolla on erityisesti kuljetusvälineitä. Suomi harkinnee käytettyjen sotilaskuorma-autojen ostamista. Hyväkuntoisia on tarjolla runsaasti.
"Meiltä poistuu Neuvostoliitosta tai Venäjältä hankittua kalustoa", Koski perustelee.
PUOLUSTUSVOIMAT
Vuonna 2006 Suomi osti Hollannista käytettyjä raskaita MLRS M270 -raketinheittimiä. 22 heitintä ja noin sata ajoneuvoa maksoivat noin 30 miljoonaa euroa. Heitinten ammunnanhallintajärjestelmä on juuri päivitetty.
Suomi teki käytetyn sotamateriaalin jättikauppoja jo 1990-luvun alkupuolella. Yhdistynyt Saksa myi tuolloin entisen Itä-Saksan sotavarastoja pois. Kaiken Saksasta hankitun kaluston kuljettamiseen olisi tarvittu 50 kilometriä pitkä juna. Tieto on peräisin kenraaliluutnantti evp. Ermei Kannisen kirjasta Suomen puolustus. Suomi on ollut myös myyjän roolissa. Suomesta vietiin kymmeniä kontteja vanhojen Mig-hävittäjien osia Vietnamiin 1990-luvulla.
Tilanne on Arto Kosken mukaan kuitenkin toinen kuin Keski-Euroopan maissa, joissa armeijat keskittyvät yhä enemmän kriisinhallintaan.
"Uhkakuvamme ovat erilaisia. Kun meillä materiaali poistuu käytöstä, se on yleensä niin kulunutta, että se romutetaan."
Kaikki kaupat eivät ole siis onnistuneet.
Vajaat kymmenen vuotta sitten Vietnamiin yritettiin kaupata vanhentuneita T-54- ja T-55-panssarivaunuja, mutta kauppa ei onnistunut. Joitakin vuosia sitten Suomen vanhoja Hawk-hävittäjiä tarjottiin Puolaan – niitäkin turhaan.
Myös juuri käytöstä poistetulle miinalaiva Pohjanmaalle on yritetty turhaan löytää uutta omistajaa.
Vuosina 2007–2008 keskusteltiin vakavasti siitä, että Suomi lahjoittaisi 100000 vanhaa rynnäkkökivääriä Afganistanin asevoimille. Hallitus päätti lopulta, ettei aseita anneta sotaa käyvään maahan.
Otollinen tilanne asekaupan ostajille on kuitenkin muuttumassa, koska EU- ja Nato-maat ovat saamassa omat puolustusvoimauudistuksensa valmiiksi.
"Nyt aletaan olla lähellä sitä, että eri maat ovat saaneet leikkauksensa tehtyä. Käytettyä sotatarviketta ei ole kohta nykymalliin tarjolla", Koski toteaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Puolustusv...än+käytettyjä+sotatarvikkeita+/a1389791981355
Suomi käy hyväkuntoisista käytetyistä sotatarvikkeista kovaa kansainvälistä kilpailua
16.1.2014 10:09 0
HELSINGIN SANOMAT
ESA SYVÄKURU HS
Suomi osti vuonna 2002 Saksasta 124 Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunua. 124 miljoonalla eurolla hankitut vaunut olivat noin 15 vuotta vanhoja. Ne korvasivat muun muassa käytettyinä Itä-Saksasta ostetut T-72-panssarivaunut.
Tästä on kyse
Sotamateriaalin hinnat nousevat selvästi muiden hyödykkeiden hintoja nopeammin.
Puolustusvoimat joutuu yhä useammin ostamaan käytettyjä sotatarvikkeita.
Syynä on se, että materiaaliostoihin varatut rahat eivät riitä uuteen kalustoon.
Suomi on ostanut viime vuosina sadoittain ajoneuvoja ja muuta sotamateriaalia käytettynä Puolustusvoimille. Varsinkin maavoimille on hankittu suuri määrä kalustoa muiden Euroopan maiden varastoista.
Suomi on ostanut käytettyä materiaalia esimerkiksi Saksasta, Hollannista, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Sveitsistä.
Monet maat ovat supistaneet rajusti sotilasmenojaan. Siksi käytettyjä sotatarvikkeita on ollut kaupan.
Asejärjestelmien romuttaminen maksaa, joten materiaali on edullisempaa myydä toiseen maahan vaikka halvallakin. Hollanti on kaupitellut jopa käyttämättömänä varastoitua sotakalustoa. Se on supistanut armeijaansa rajusti.
"Aika monella maalla on valmis katalogi. Siitä selviää, mitä materiaalia poistuu ja mikä on kaupan", kertoo materiaaliyksikön johtaja Arto Koskipuolustusministeriöstä.
Suomen hallitus on pienentänyt puolustusbudjettia ja aseiden ostoon käytettyä osuutta. Suomen havittelemiin asejärjestelmiin on varaa vain, jos ne saadaan ostettua edullisesti.
Saksasta ja Kiinasta ostettiin 1990-luvulla noin 200000 rynnäkkökivääriä.
Puolustusministeriö julkistaakin tänään torstaina tarkemmat tiedot uudesta käytettyjen Leopard-taistelupanssarivaunujen kaupasta.
Koski kuvaa Suomen ostoja "täsmäiskuiksi". Iskukykyisin kalusto ostetaan yhä uutena. Joukkoon kuuluvat esimerkiksi ohjukset.
Koski ei usko, että varustelu vanhalla tavaralla heikentäisi Puolustusvoimien uskottavuutta.
Eri maat saattavat kilpailla käytetyistä mutta hyväkuntoisista sotatarvikkeista kovastikin.
"Niihin pitää iskeä kiinni mahdollisimman pian, ettei nopeampi käsi voita", Koski kuvaa.
Takavuosina Suomi sai ostettua Sveitsiltä Hawk-suihkuharjoituskoneita, koska tarjouskilpailussa mukana olleen Puolan byrokratia oli niin hidas.
Kosken mukaan nyt tarjolla on erityisesti kuljetusvälineitä. Suomi harkinnee käytettyjen sotilaskuorma-autojen ostamista. Hyväkuntoisia on tarjolla runsaasti.
"Meiltä poistuu Neuvostoliitosta tai Venäjältä hankittua kalustoa", Koski perustelee.
PUOLUSTUSVOIMAT
Vuonna 2006 Suomi osti Hollannista käytettyjä raskaita MLRS M270 -raketinheittimiä. 22 heitintä ja noin sata ajoneuvoa maksoivat noin 30 miljoonaa euroa. Heitinten ammunnanhallintajärjestelmä on juuri päivitetty.
Suomi teki käytetyn sotamateriaalin jättikauppoja jo 1990-luvun alkupuolella. Yhdistynyt Saksa myi tuolloin entisen Itä-Saksan sotavarastoja pois. Kaiken Saksasta hankitun kaluston kuljettamiseen olisi tarvittu 50 kilometriä pitkä juna. Tieto on peräisin kenraaliluutnantti evp. Ermei Kannisen kirjasta Suomen puolustus. Suomi on ollut myös myyjän roolissa. Suomesta vietiin kymmeniä kontteja vanhojen Mig-hävittäjien osia Vietnamiin 1990-luvulla.
Tilanne on Arto Kosken mukaan kuitenkin toinen kuin Keski-Euroopan maissa, joissa armeijat keskittyvät yhä enemmän kriisinhallintaan.
"Uhkakuvamme ovat erilaisia. Kun meillä materiaali poistuu käytöstä, se on yleensä niin kulunutta, että se romutetaan."
Kaikki kaupat eivät ole siis onnistuneet.
Vajaat kymmenen vuotta sitten Vietnamiin yritettiin kaupata vanhentuneita T-54- ja T-55-panssarivaunuja, mutta kauppa ei onnistunut. Joitakin vuosia sitten Suomen vanhoja Hawk-hävittäjiä tarjottiin Puolaan – niitäkin turhaan.
Myös juuri käytöstä poistetulle miinalaiva Pohjanmaalle on yritetty turhaan löytää uutta omistajaa.
Vuosina 2007–2008 keskusteltiin vakavasti siitä, että Suomi lahjoittaisi 100000 vanhaa rynnäkkökivääriä Afganistanin asevoimille. Hallitus päätti lopulta, ettei aseita anneta sotaa käyvään maahan.
Otollinen tilanne asekaupan ostajille on kuitenkin muuttumassa, koska EU- ja Nato-maat ovat saamassa omat puolustusvoimauudistuksensa valmiiksi.
"Nyt aletaan olla lähellä sitä, että eri maat ovat saaneet leikkauksensa tehtyä. Käytettyä sotatarviketta ei ole kohta nykymalliin tarjolla", Koski toteaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Puolustusv...än+käytettyjä+sotatarvikkeita+/a1389791981355