BarrelNut kirjoitti:
Enpä nyt tiedä kuuluuko tämä aihe tänne, mutta kiinnitin huomioni Hesarin vieraskynäpalstan kirjoitukseen:
Sotasankaruuteen suhtaudutaan jo kriittisesti - Tuore tutkimus osoittaa, että kansalaisten enemmistö ei tue ahdasta näkemystä Suomen historiasta."
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sotasankaruuteen+suhtaudutaan+jo+kriittisesti/1135263059160
Voi V mitä pa..aa! Kaikenlaisiin huuhaa tutkimuksiin rahoja tuhlataan! Tutkimuksen anti oli järisyttävä: sota on paha ja julmaa, iso-isät mielipuolia juoppoja ja suomalaiset eivät saa arvostaa verta vuodattaen taisteltua itsenäisyyttä!
Kaipa nyt tuonkin on edellinen sukupolvi nähnyt ja ymmärtänyt että sodan julmuudet tekivät siellä taistelleista myös henkisesti uhreja, mikä nyt ei ole ollenkaan ihme! Lapset ja lapsenlapset ovat saaneet osaltaan myös näin kokea sotien jättämät henkiset ja fyysiset arvet, so?! Melkein jokainen meistäkin on itse tai sukulaisten kautta kuullut ja nähnyt miten käydyt sodat ovat jättäneet jälkensä läpi sukupolvien. Olen silti varma että kipeistäkin kokemuksista huolimatta kyllä jokainen tietäessään että "meidän vaari taisteli Kollaalla" tai "vaari tappoi 3 ryssää ennenkuin haavoittui" tms., tuntee ylpeyttä joka välittyy jopa sukupolvien takaa!
Ja miksemme näin tuntisi, muun historian lisäksi myös voitetut vaikeudet ja sodat ovat tehneet meistä mitä olemme tänäkin päivänä, nimittäin suomalaisia!
Pitäisi kysyä ennemmin että: "arvostatko saavutettua vapautta ja itsenäisyyttä suhteessa seurauksiin kansalle"? "Jos et arvosta, niin olisiko mielestäsi parempi jos sotaa ei olisi käyty vaikka se olisi merkinnyt suomi-nimisen valtion häviämistä ja maan Venäläistämistä ja väestön pakkosiirtoja rajan yli"?
Kuinkahan paljon tutkijat luulevat kaatuneitten ja kuolleiden veteraanien tai jälkipolvien arvostavan sitä että he olisivat aikanaan antautuneet viholliselle ilman ehtoja, laukaustakaan ampumatta. Kodit olisi luovutettu muuttovenäläisille ja 20 v. aikaisemmin tuskalla saavutettu itsenäisyys olisi pelkkä muisto vain.
Olisiko Venäläismiehityksen alla ollut vähemmän traumaattista olla, kun sukupolvien ajan eläisi tieto siitä että suomen armeija luovutti aseensa ja antautui "välttääksen kansallisen kärsimyksen ja traumat"? Olisiko itsemurhien ja alkoholi-ongelmien sekä väkivallan määrä perheissä pienempi jos näin olisi toimittu?
Kunnia, itsetunto ja kansallishenki ovat ikävä kyllä monille nykypäivän tietoviisaille tuntemattomia käsitteitä. Nämä ovat juuri tutkijoiden "tabuja" joista ei puhuta tai niitä tutkita, koska niitä ei pystytä ymmärtämään. Ei ole olemassa taulukkoa, menetelmää jolla mitataan tätä henkistä, alkukantaista pää-omaa joka kuitenkin ohjaa vahvasti ihmisen toimintaa.