Huoltovarmuudesta haetaan säästöjä

Tvälups

Ylipäällikkö
#1
Valtio hakee säästöjä herkästä paikasta – viljavarastot puolitetaan
MTV3 Kotimaa Julkaistu 11.11.2013 19:13 12



Seitsemän Uutiset

Huoltovarmuudesta haetaan säästöjä

Valtio suunnittelee leipäviljan varmuusvarastojen pienentämistä. MTV:n tietojen mukaan varastot puolitettaisiin niin, että viljaa riittäisi jatkossa kriisitilanteissa puolen vuoden ajaksi.

Kataisen hallituksen on määrä päättää lähiaikoina muutoksista, joilla voitaisiin säästää jopa 30 miljoonaa euroa.

Varmuusvarastointi on kallista, erityisesti leipäviljassa, jota pitää kierrättää jatkuvasti varastoissa.

Ympäri Suomea sijaitsevista varastoista vastaa Huoltovarmuuskeskus, jonka johto ei halunnut kommentoida asiaa. Myöskään huoltovarmuudesta vastaava työministeri Lauri Ihalainen (sd.) ei suostu arvioimaan muutoksia tässä vaiheessa.

Virkamiehet ovat valmistelleet asiaa poikkeuksellisen perusteellisesti ja pitkään.

MTV:n tietojen mukaan lääkkeiden, sairaalatarvikkeiden tai öljyn varmuusvarastoja ei pienennetä.

Öljyn varmuusvarastoinnissa valtiolla on järjestämisvastuu kolmen kuukauden ajalle ja öljy-yhtiöillä kahden kuukauden osalta.

Kritiikkiä kuuluu mallin rahoituksesta: St1:lle, Shellille ja ABC-ketjulle öljyä toimittava hankintayhtiö lisäisi valtion roolia huoltovarmuusjärjestelmässä.

- Toimintaympäristö on muuttunut paljon, suurimpana syynä öljyn hinnan nousu. Kymmenen viime vuoden aikana öljyn hinta on moninkertaistunut, samoin tämän järjestelmän rasitteet yhtiöille, sanoo North European Oil Traden toimitusjohtaja Henrikki Talvitie.

Valtio-omisteinen Neste Oil puolestaan pitää nykyistä öljyn varmuusvarastointia hyvänä järjestelmänä.
 
#2

Kritiikkiä kuuluu mallin rahoituksesta: St1:lle, Shellille ja ABC-ketjulle öljyä toimittava hankintayhtiö lisäisi valtion roolia huoltovarmuusjärjestelmässä.

- Toimintaympäristö on muuttunut paljon, suurimpana syynä öljyn hinnan nousu. Kymmenen viime vuoden aikana öljyn hinta on moninkertaistunut, samoin tämän järjestelmän rasitteet yhtiöille, sanoo North European Oil Traden toimitusjohtaja Henrikki Talvitie.

Valtio-omisteinen Neste Oil puolestaan pitää nykyistä öljyn varmuusvarastointia hyvänä järjestelmänä.
Heh heh. Nyt kun alkaa näkyä merkkejä siitä, mitä se öljyhuippu noin niinkuin käytännössä tarkoittaa, niin eikö ala myös kuulumaan äänenpainoja, että juurikin tämän tilanteen varalle kerättyä hätävaraa pitäisi leikata. Kun on kallista.

Suosittelen muuten lukaisemaan kirjan Suomi öljyn jälkeen. Siinä on aika jäätävä katsaus aiheeseen.
 

JOKO

Ylipäällikkö
BAN
#3
Mitätön säästö ja vastineeksi kohtuuton riski.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#4
No huh huh, nyt haetaan säästöjä väärästä paikasta. Menee meinaan hihna aika tiukalle jos noista kahdesta aletaan tinkimään. Varmuusvarastointi otettiin käyttöön viime sodan jälkeen, ennen sitä oli huoltovarmuus sitä mitä saatiin sinä vuonna laariin ja ulkomailta ostettua ja jos ei ollut tarpeeksi niin sitten sai olla nälkä.

Seurauksena oli
Suuret kuolonvuodet 1600 luvulla
Suuret nälkävuodet 1800 luvulla
Nälänhätä 1917
Riippuvuus Saksasta 1940-44

Jos olemme sitä mieltä että kansainvälisiltä markkinoilta saa aina ostettua alijäämän niin eihän varmuusvarastointia tarvita silloin ensinkää, mutta kun tuon historian esimerkit ovat niin kovin ikäviä. Kun tarve on suurin niin markkinat katoaa.
 

crane

Kenraali
Lahjoittaja
#5
Eilisessä pohjolan-sanomissa oli artikkeli,jossa sanottiin HVK:n ostavan neste shippingiltä muutaman öljytankkerin turvaamaan öljyhuoltoa
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#6
No huh huh, nyt haetaan säästöjä väärästä paikasta. Menee meinaan hihna aika tiukalle jos noista kahdesta aletaan tinkimään. Varmuusvarastointi otettiin käyttöön viime sodan jälkeen, ennen sitä oli huoltovarmuus sitä mitä saatiin sinä vuonna laariin ja ulkomailta ostettua ja jos ei ollut tarpeeksi niin sitten sai olla nälkä.

Seurauksena oli
Suuret kuolonvuodet 1600 luvulla
Suuret nälkävuodet 1800 luvulla
Nälänhätä 1917
Riippuvuus Saksasta 1940-44

Jos olemme sitä mieltä että kansainvälisiltä markkinoilta saa aina ostettua alijäämän niin eihän varmuusvarastointia tarvita silloin ensinkää, mutta kun tuon historian esimerkit ovat niin kovin ikäviä. Kun tarve on suurin niin markkinat katoaa.
Eikä ole montaa vuotta, kun ryssät onnistuivat polttamaan osan viljasadostaan ja aiheuttivat kaaoksen viljamarkkinoilla ja parin muun ruokatarvikkeen markkinoilla. Ihan nälänhätää ei tainnut missään syntyä, mutta jos logistikkajärjestelmissä sattuisi häiriötä, niin silloin homma voisi olla ihan toisin.
 

Raveni

Ylipäällikkö
#7
Aikamoiset riskit tuossa piilee jos lähdetään tinkimään huoltovarmuudesta... Maailma on sen verta epävarma paikka ja luonnon ilmiöt yleistyneet että voi olla mahdollista että joku vuosi sitä viljaa ei ulkomailta saadakkaan... Silloin on mukavaa että sitä on kotomaassa riittävästi varastoituna...
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#8
Aikamoiset riskit tuossa piilee jos lähdetään tinkimään huoltovarmuudesta... Maailma on sen verta epävarma paikka ja luonnon ilmiöt yleistyneet että voi olla mahdollista että joku vuosi sitä viljaa ei ulkomailta saadakkaan... Silloin on mukavaa että sitä on kotomaassa riittävästi varastoituna...

Tulipahan mieleen, että se ei taida vaatia muuta kuin sopivasti sateita juuri viljankorjuun aikaan ja sato on mennyttä. Ja eikös ne veikkaile, että sateet lisääntyvät ilmastonlämpenemisen vuoksi?
 

Raveni

Ylipäällikkö
#9
Tulipahan mieleen, että se ei taida vaatia muuta kuin sopivasti sateita juuri viljankorjuun aikaan ja sato on mennyttä. Ja eikös ne veikkaile, että sateet lisääntyvät ilmastonlämpenemisen vuoksi?
Näimpä, Eikös venäläisetkin vääntäneet lain jolla voidaan myydä ulkomaille vain ylijäämä viljaa... Nuo luonnonilmiöt kun lisääntyy ja sadot tuhoutuu, yhditettynä siihen että ruokittavia suita on yhäenemmän (myös suomessa) ei oikein tuollainen "säästäminen" sovi. Tai olisihan se hyvä keino hoitaa liikalihavuus kerralla kuntoon jos huonosti käy.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#10
#11
Näkisin suuremmaksi ongelmaksi että huoltovarmuudesta ylipäätänsä säästetään. Esimerkiksi kuinka paljon tuon 30 miljoonan budjetilla voisi ylläpitää säilöttyä sianihraa?

http://www.worldrecordacademy.com/f...old_tub_of_lard_sets_world_record_112723.html
Ali tarjoaa esim. pieneen 198 gramman purkkiin säilöttyä sianlihaa (canned pork luncheon meat) 12-19 USD per 36 purkin kartonki. 12 taalan mukaan tekee noin 9€ per 7,1 kilon paketti eli jotain 1,25€ kilolta.

http://www.alibaba.com/product-gs/532589737/198g_canned_pork_luncheon_meat_with.html
 

AKE-ukki

Kenraali
Lahjoittaja
#12
Huoltovarmuuskeskus hävisi amatöörimäisillään öljykaupoillaan 20 milliä! Ja nyt aiotaan säästää 30 milliä? Olisikohan mahdollisesti jotain syy yhteyttä? Syylliset kaupoista vastuuseen ja korvausvelvollisiksi verorahojen väärinkäytöstä!
 

skärdis

Ylipäällikkö
#13
Huoltovarmuuskeskus hävisi amatöörimäisillään öljykaupoillaan 20 milliä! Ja nyt aiotaan säästää 30 milliä? Olisikohan mahdollisesti jotain syy yhteyttä? Syylliset kaupoista vastuuseen ja korvausvelvollisiksi verorahojen väärinkäytöstä!
Ai, virkamies vastuuseenko?

Aprillipäiväänkin on vielä puoli vuotta..

Eipä silti, moninverroin turmiollisempia ratkaisuja tekevät kansanedustajat ja kvartaalihuumassa elävät "huippujohtajat".
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#14
HVK on myös tehnyt hyvää tulosta varastojen kierrättämisellä, muistelen minä. Tai sitten propagandansa vain on tehonnut, tiedä häntä. Asioilla on kuitenkin hiukan pidempi perspektiivi.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
#15
yle 2.4.2014 klo 18:32
Suomen huoltovarmuutta pohdittiin ylimääräisessä kokouksessa Ukrainan vuoksi
Huoltovarmuusneuvosto piti keskiviikkona kokouksen Ukrainan tapahtumien vuoksi. Siinä neuvosto käsitteli, kuinka kriisi on vaikuttanut Suomen huoltovarmuuteen.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen. Kuva: Yle
Suomen kansallinen huoltovarmuusneuvosto on kokoontunut tänään keskiviikkona ylimääräiseen istuntoon Ukrainan tilanteen vuoksi Helsingissä. Hallituksen nimittämään huoltovarmuusneuvosto koostuu ministeriöiden kansliapäälliköistä, työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän johtajista, Huoltovarmuudella tarkoitetaan, kuinka Suomi selviytyisi kriisioloissa ilman erityisjärjestelyitä.

– Tämä on ensimmäinen kokous Ukrainan vuoksi. On ajateltu, että on hyvä käydä läpi, millaisia vaikutuksia Ukrainan tilanteella on mahdollisesti Suomelle, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen Yle Uutisille.

Suomessa ei ole syytä paniikkiin. Kananen korostaa, että tämän hetkisten tietojen mukaan Ukrainan kriisi ei ole vaikuttanut Suomen huoltovarmuuteen.

– Ukrainan tilanne ei ole aiheuttanut uhkaa eikä sellaista tilannetta ole näköpiirissä, joka vaikuttaisi energian saatavuuteen ja huoltovarmuuteen. Jos Ukrainan tilanne vaikuttaisi Suomeen, niin se näkyisi erilaisina ongelmina energiatuonnissa.

Suomi on energiatuonnin osalta riippuvainen Venäjästä. Energian osalta Suomen omavaraisuusaste on 36 prosentin tuntumassa.

– Suomi ei ole avoimena ja vientiriippuvaisena maana omavarainen, vaan olemme tuonnista riippuvaisia. Erityisen huolestuttavaa, että olemme erityisesti energian suhteen riippuvaisia Venäjästä. Energian hinta on hyvä mittari asian suhteen, ja siinä ei ole tapahtunut muutoksia, Kananen korostaa.

Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti, riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet luovat riskejä Suomen huoltovarmuudelle. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan Suomella ei ole turvallisuuspoliittista uhkaa.
 

peelo

Ylipäällikkö
#17
Ukrainan tilanne ei ole tuonut mitään erityistä johon pitäisi varautua. Energianomavaraisuuteen ja tuontipolttoaineiden varastointiin tulee panostaa huomattavasti enemmän. Kriisejä on aina ollut ja tulee olemaan myös lähitulevaisuudessa. Tosin en tiedä että onko ne öljyvarastot sen minimi 90 päivän kulutuksen mukaiset vai mahdollisesti suuremmat.
 

baikal

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#18
Halkoja tilaukseen ja kapakalat riviin...

Varmuusvarastoinnin alasajo ottaa oikeasti pattiin.
Jep. Vaikea arvioida, miten maailmaa hahmotetaan säästöpäätöksiä tehtäessä. Ehkä ratkaisut syntyvät kuitenkin faktoihin perustuen, voi olla toisinkin.

Pitkässä juoksussa energiariippuvuutta on mielestäni kyettävä loiventamaan. Ydin-vesivoima ja puu, turvetta meillä on hitokseen....turve ajautui täysin käsittämättömällä tavalla marginaaliin. Piippuihin on olemassa filtterisarjoja, joilla tuprutus saadaan aisoihin, suot on ojitettu de facto jo kymmeniä vuosia sitten...vahinko on jo tehty. Meillä on rutokseen reserviä suoalueissa. Jos minulta kysytään: eikun turvetta polttoon ja filtteröinti viimeisen päälle. Turve ei ole kyllä mikään hätävara, joka nopeasti valjastetaan, se vaatii vuosien rakentamisen, jotta siitä voidaan ottaa joulet talteen. Kasvuvaiheen harvennettavaa pusikkoa meillä on suorastaan hle..vetisti. Eikun talteen. Miljardien eurojen vuotuinen vaihtotaseen paikkaaminen on mahdollista, jos on päättäväistä halua. Kestävyysvajeen paikkaaminen on tapetilla. Sanotaan, että meillä on kestävä 8 mrd:n euron vuotuinen vaje: tuontienergian nettohinta lienee noin 10 mrd euroa per vuosi. Olisko aika?
 
#19
Töissä juuri viime viikolla naurettiin kahvitunnilla kun lehdessä oli juttua vilja- ja energiavarastojen pienentämisestä. Lehtijutun mukaan nykyään ei todellakaan riitä, että varataan ruokaa ja polttoaineita. Siinä kerrottiin, että yhteiskunta ei pysty toimimaan jos sähkö- ja tietoliikenneverkot ei toimi. Näiden toimivuuteen oli tarkoitus satsata. No ei siinä mitään tähän asti ihan hyvin. Mutta siinä vaiheessa ruvettiin nauramaan kun viljan ja öljyn varastoinnin huomattava vähentäminen perustellaan sillä, että ne ei ole enää niin tärkeitä koska tietoverkot... Aivan sama vitsi (toivottavasti) oli myös pari viikkoa sitten jossakin uutispalvelussa. Nyt kyllä on alkanut selkään tulla kylmä tuskan hiki. Jospa tuo onkin totta, että ovat HVK:ssa juurikin noin tyhmiä mitä näissä uutisissa on kerrottu. Suomalainen yhteiskunta voi hetken olla nurin jos sähköt ja tietoverkot menee nurin, mutta kyllä me äkkiä muistetaan miten asiat hoidettiin antiikkisella 1980 -luvulla. Nälkä on kuitenkin sellainen juttu, että en usko intternetin tai samsung kalaksi äksän auttavan siihen. Maslovin tarvehierarkia tulee mieleen. Milleköhän sijalle hän nykyään laittaisi ruuan ja lämmön? Avutonta, mutta toivottavasti vaan toimittajilla.
 
Viimeksi muokattu: