Huoltovarmuutta karsitaan

Näköjään valtionhallinnossa on soluttautuneena ihan ikiomia bäkmännejä ...

http://www.hs.fi/talous/Valtio+saa+satoja+miljoonia+euroja+myymällä+öljyä+ja+viljaa/a1404188758379

Jätte broo, hienoa että suomea ajetaan kohti läntistä riippuvuutta.

 

Kävin tänään asiasta pitkän keskustelun muutaman tuttavan kanssa. Tässä kolme tärkeintä asiaa mitkä jäivät itselle mieleen.

-Polttoaineella ja viljalla on toki erittäin tärkeä paikkansa mutta viimeisen 15 vuoden aikana yksi iso huoltovarmuuskriittinen asia on tietosisällöt ja tietotekniikka. Kaikki hyödyllinen informaatio on jossain levypinnalla eikä papereina. Jos dataan ei pääse kiinni niin ei sitä polttoainetta voi edes jakaa. Yleisestihän konfliktissa niskan päällä on se taho joka kontrolloi informaatiota ja aikaa. ( Supolta ja NSA:lta voi varmaan pyytää varmuuskopioita uusimpien uutisten valossa?)

-Polttoöljyä ei jatkossa varastoida enää teollisuutta vaan ainoastaan yhdyskuntien energiahuoltoa varten. Jos teollisuus ei voi tuottaa hyödykkeitä yhdyskunnille, puolen vuoden jälkeen yhteiskunta on polvillaan ( Worst case scenario). Eli todella lyhytnäköistä touhua! Väkevien verotuskäytäntöjen takia voimalaitokset ja muut tehtaat käyttävät edullista venäläistä kivihiiltä ja raskaspolttoöljyä. Ohan tuo surullista kun turve ja energiahake/biomassa on ajettu omien päättäjien puolesta ahtaalle. Asia nyt ei paljon lämmitä, mutta kivihiilen osalta muuten huoltovarmuus on säädetty tuottajan vastuulle (3kk kulutusta vastaava määrä). Lähes kaikki isot voimalaitokset myös tuottavat kaukolämpöä. KL- verkosto on lopulta aika haavoittuvainen ja tilanne jossa kaukolämpölinjat on säädettävä alemmas sähköntuotannon maksimoinnin vuoksi voi tulla vastaan hyvin nopeasti. Tulee viileä lähiö.

- Artikkelihan kertoo että viljan omavarastointi on kasvanut. Teksti ei tosin kerro onko tuo omavarastoitu vilja A. Siemenviljaa B. Rehuviljaa C. Elintarvikkeisiin soveltuvaa viljaa. Samaan hengenvetoon on pakko itse mainita että nykyisen metsästys- ja kalastusharrastajien jatkuva väheneminen ei auta yksittäisen kansalaisen omavaraisuutta ahtaina aikoina. Keskivertokansalaisen omavaraisuusaste on aikalailla pyöreä nolla, etenkin suuremmilla kasvukeskusalueilla.

 

Ei se polttoaineen (tai ruoan) jakelu jäisi tietotekniikasta kiinni! Ja kuten täällä joku sanoi, niin kyllä Suomi on se "lastu laineilla". Kaikki meidän omat varautumistoimenpiteet pelaavat vain aikaa. Jos polttoainetta / ruokaa ei saada ulkomailta, niin muukin kauppa on hyvin pitkälti jumissa.

Jos bensapumppuun vain saadaan sähköä, vaikka sitten aggregaatista, niin kyllä se sieltä ylös saadaan. Maksaminen tapahtuu käteisellä ja mahdollisesti luottokorttihöylällä, jos datayhteydet ovat poikki.

Mitä pankkien tallettamaan informaatioon tulee, niin siitä on tapana ottaa varmuuskopiot. Eivät ne eurot tililtä katoa muutaman krakkerin avustuksella. Kun yhteydet saadaan takaisin pystyyn, niin kyllä se korttimaksaminenkin toimii taas.

Varastokirjanpito sekin on hoidettavissa paperilla. On hoidettu huomattavasti pidempään kuin ATK-järjestelmillä.

 

Jos kriittisiä hyödykkeitä on riittävästi varastoituna (siis oikeasti, ei sopimusten lupauksilla), niin yhteiskunta ennättää toipua jakelukuntoon vaikka millaisesta painostuksesta tai kyberlanauksesta huolimatta. Jos ei... Itseäni sylettää ilmeisen "ei poikkeusoloja meidän aikanamme" -poliittinen kulttuuri. Pitää kasvattaa kodin varautumisastetta ja tehdä rankempia suojaväistösuunnitelmia, koska julkissektori elää vain hyvää päivää varten. En kannata.

 

Eli valtio saa noin 300 miljoonaa euroa myytävästä öljystä, ja myöhemmin säiliöihin tankataan sama määrä öljyä tilalle noin 600 miljoonalla eurolla?

 

Edelliset kunnon katovuodet taisivat olla 80-luvulla. Siemenviljaa tuotiin useampana vuonna miljoonia kiloja ulkomailta ja seuraksena oli rikkakasvien leviämistä, sekä muutakin hässäkkää useammaksi vuodeksi siemenhuollolle. Koska elettiin normaalioloissa ja kansainvälinen kauppa toimi, maataloustuotannon ongelmat eivät koskettaneet muuta yhteiskuntaa. Aihe on siis kokonaan nykyisten päättäjien havainto- ja kokemuspiirin ulkopuolella.

Suuri katovuosi tulee joskus, se on aivan varmaa. Onko kato silloin yksin Suomea vai laajemmin Eurooppaa koskeva? Entä toimivatko kansainvälinen kauppa, meriyhteydet ja energiantuotanto silloin normaalisti?

 

Tämäkään vuosi ei näytä nyt kovin hyvältä. Pellot ihan liejuna ja juuri mitään kasvua ei ole ollut kolmeen viikkoon...

 

Ei se nyt ihan noin mene! Luuletko, ettei ne kerkiä muka stenata niitä säiliöitä siinä välissä? Tulee lisäkulua vielä siittäkin kun säiliöt puretaan ja parin vuoden päästä huomataan, että ne on rakennettava uudestaan...

 

Kevyt polttoöljy ei muutoinkaan säily aikaansa pitempään eli varmuusvarastojen sisältöä on jokatapauksessa kierrätettävä (myytävä) ja ostettava uutta tilalle. Vielä nopeampi kierto on viljasiiloissa. Raskaan polttoöljyn kalliovarastot ovat/olivat sitten pitkäikäisempiä.

Varmuusvarastoinnin määrä on sitten oma kysymyksensä, eikä ylenmääräinen varastointi kaiketi ole enää muodissa.

 

Pettua pöytään, ei meiltä männyt lopu.

 

Luultavasti nykypäivänä ei elintarvikehuollon kriittinen tekijä olekaan viljan määrä, vaan jokin muu loppuu ensin.

Toisaalta näissä jutuissa tulee väkisin epäilys, että yritetään valmistautua poikkeusoloihinkin hyvien aikojen perusteella.

 

Ankaran ulkoisen painostuksen ja kauppasaarron alla palataan monessa mielessä 1920-luvulle. Ei laukaustakaan ammuttu, mutta herkällä ollaan... Varsinkin jos ei ole viljaa ja polttoainetta. Moni muu asia järjestyy kyllä, kun on mitä syödä ja kyky saada se tarvitseville.

Katovuodet, pari peräkkäin, on jo tarina sekin jos globalisaatio ei funkkaa täysillä juuri silloin.

 

Sanon vain, että älkää olko näkevinänne viisautta tai edes valtiomiestaitoa siellä missä sitä ei välttämättä ole. Luota mutta tarkasta.

Uutisessa puhuttiin varastojen myynnistä ja niin kauan kunnes toisin todistetaan, niin sen myydyn viljan tai polttoöljyn tilalle ei tule uutta.

Erityisen skeptinen olen siitä, että yksityisille tahoille luotaisiin jotain varastointivelvoitteita. Ei nimittäin välttämättä toimi globaalissa taloudessa! JOT on todellisuutta niin varastoissa, tuotanlaitoksissa kuten kaupassakin. Ja kannatta myös muistaa, brysselin suunnasta aletaan aika vikkelään huudella kilpailun rajoittamisesta, jos yritystoiminnalle asetetaan jotain erityisehtoja. Jos valtiolla ei ole varaa varmuusvarastointiin niin miten yksityisellä ihmisellä tai firmalla olisi? Yhteistyö on tulevaisuudessa se varautumisen avainsana - EI sanelu tai pakottaminen.

Voihan tuollaiset elintarvikkeet tuntua vähän kaukaiselta, jos ajatukset pyörii tulevassa kymenlaakson kurskissa ja rykäsy palveluun ilmoittautumisesta kotiuttamiseen on 8-10 viikkoa. Vaan eipä se elintarvikkeisiin liittyvät kriisi ole välttämättä sota. Tarkkaavaiset foorumilaiset ovat panneet merkille väkiluvun kasvun maailmassa ja kovin monella alueella ei tarvitse olla katovuotta niin kohta jo huudetaan "ei oota maailmarkkinoilla". On nimittäin nälkä sellainen asia, että harva haluaa sitä äänestäjilleen myydä. Ilmastot muuttuu (syystä tai toisesta) isomman tulivuorenpurkauksen todennäköisyys on tarpeeksi pitkällä aikavälillä 100 %, samoin kuin asteroidin mätkähtely maahan. Historiaan tutustuneet muistanevat vielä pienen jääkaudenkin.

Toki maataloutta voi tehostaa ja ihminen sopeutuu. Rooseveltiä arvosteltiin suuren laman aikaan ihmisille jaettavasta elintarvikeavusta, arvostelijat väittivät, että "pidemmällä aikavälillä olisi parempi ettei tälläiseen ryhdytä". Roosevelt totesi "ihmiset eivät syö pidemmällä aikavälillä vaan joka päivä".

 

Aamulla radiossa sanottiin, että vuoteen 2050 mennessä ruokaa tarvitaan 70% enemmän kuin nyt. Saattaapi vielä rehuviljakin kelvata leiväntekoon...

 

Tarpeeksi pitkälle kun mennään kääntyy maapallon väkiluku laskuun kuten on nyt jo melkein kaikissa länsimaissa ja kun tarpeeksi kehitysmaita saadaan tarpeeksi sivistyneeksi kääntyy sielläkin väestönkasvu laskuun kun 10 lapsinen perhe ei ole ideaalitilanne uusmodernille afrikan naiselle.

 

Epäilen, että Afrikan mantereen kantokyky loppuu, ennen kuin sinne päiväntasaajan seudulle on saatu kattava sosiaaliturva. (Lisäksi Afrikan väestönkasvua on tuettu länsimaiden runsaille elintarvikkeilla joko hätäapuna tai sitten hyvin halpana vientinä.) Eikä ongelma rajoitu pelkästään Afrikkaan esim. Jemenin väkiluvun pelätään kipuavan 100 miljoonaa asukkaaseen tällä vuosisadalla, maassa on vain muutama prosentti viljekelpoista maata!!!

Noin käytännössä, ehdota afrikkalaisille, että istuttaisivat puita, että niiden lapsillakin riittäisi rakennus ja polttopuuta - voit olla varma, että pyörittelevät lähinnä silmiään.

 

No, jos globaalit katovuodet iskevät, niin kyllä ne suurimmat kärsijät ovat kehitysmaat. Ai kuinka niin? No kun sataman edustalle ilmestyy lentotukialus ja merijalkaväkeä, niin kyllä se ravinnon tulo jatkuu - ei Ugga Buggaa kiinnosta, kuoleeko se katulapsi nälkään vai ei, kun sillä 70 sentillä ei enää saakaan päivän ruoka-annosta.

 

Niin, Jared Diamondin mukaan yhtenä taustatekijänä tekijänä Ruandan kansanmurhassa oli se, että maan väestötiheys nousi liian suureksi. Viljelypalstat pienenivät väestön kasvaessa sukupolvelta toiselle lohkomisen myötä, kunnes tultiin toimeentulorajalle.

Jukka Kemppinen taisi myös joskus mainita, että Suomen sisällissodassa oli osaltaan nälkäkapinan piirteitä.