Hyviä uutisia Suomesta - kansallista "hyvä me" -selkääntaputtelua

Hyvin ja perustellusti puhuttu. Itse rauhanturvatehtävissä viimeistään huomasin, kuinka hyviä jätkät tosi paikassa ovat.
 
Prikaatinkenraali Petri Hulkko puhuu asevelvollisuudesta ja suomalaisesista nuorista.

Mieltäni lämmittää kuinka nuoria kehutaan ansaitusti. Vaikka nuorissa on syrjäytyneitä ja laiskoja, enemmistö on erinomaista sotilasmateriaalia:salut:
Kenraali puhui asiaa edellä. Hyvä kun saavat nuoret arvostusta ja ihan ansioista. Lisäisin tuohon vielä, että varusmiesten joukossa on myös aina oma ryhmänsä joiden fyysinen suorituskyky on huippuluokkaa.

Eikä edes kovin pieni ryhmä. Johtuu harrastusten suosiosta; monella kilpaurheilutaustaa, kuntosalia ja terveellisiä elämäntapoja alkoholinpläträyksen ja tupakan ollessa melko out mitä mielenkiintoon tai trendeihin tulee. Ja tarkoitan siis tuollaista 3000m tai yli cooperin juoksijoita tai tuntien ja vuorokausien marssikestävyyttä.

Muutama sata näitä on aina / alkava koulutus / joukko-osasto - mukaanlukien mm valmiusryhmät, laskuvarjojääkärit, rannikkojääkärit, rajajääkärit. Tähän päälle tavanomaisempien joukkojen urheilijat sekä extrana vaikka sukeltajat. Eli yhteensä nelinumeroinen määrä vuosittain. Monesti nämä kyvyt jää huomioimatta kun puhutaan varusmiesten heikenneestä kunnosta mutta totuus on, että kärkiryhmä menee entistä kovempaa ja se keskusteltu osa on jäävä kuntotesteissä aiempaa vaatimattomampiin tuloksiin. Keskitien kuntoilijoiden osuus on sitten hieman pienentynyt. Kaikille kuitenkin löytyy tehtävänsä.

Näistä kovakuntoisista tosin epäkohtana todettakoon, että intin ravinto, unen puute, mentaalikoulutus ja henkisen levon tarve tekee sen, että kovakuntoisimpien suorituskyky hetkellisesti armeijan vuoksi kylläkin laskee. Tämä on valitettava piirre.
 

Rauhantekijä

Ylipäällikkö
Taputtaisin tässä selkää siitä kuinka kauniita naisia meillä on. Linnan juhlissa oli ihan hyviä näkymiä, niillä jotka sinne pääsivät paikan päälle


Hyvä me! Hyva Reeta!





.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Taputtaisin tässä selkää siitä kuinka kauniita naisia meillä on. Linnan juhlissa oli ihan hyviä näkymiä, niillä jotka sinne pääsivät paikan päälle


Hyvä me! Hyva Reeta!





.
Kyö hyö ol?
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
Tässä oli suomalaista monitieteellistä osaamista ja sisua.

Itse tieteellinen artikkeli on tässä: https://arxiv.org/pdf/1512.01402

Sub Rosa, a system of quasiperiodic rhombic substitution tilings with n-fold rotational symmetry

Ja tuollainen laatoitus siis löytyy nykyään Stockkan vierestä Helsingistä.



http://www.hs.fi/tiede/art-2000004999176.html

Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella
Taiteen väitöskirja jäi Markus Rissaselta syrjään, kun laatat vaativat kokopäiväisen huomion.

Markus Rissanen kiinnostui kiertosymmetriasta jo lukiolaisena. Ongelmaa ratkaistessa kului aikaa ja paperia. (KUVA: Jonna Yletyinen / HS)
Juha Merimaa

Julkaistu: 9.12. 2:00 , Päivitetty: 9.12. 8:39

Maaliskuussa 2012 kuvataitelija Markus Rissanen selasi piirustuksiaan kiertosymmetrisistä laatoituksista. Oikeastaan hän oli jo luovuttanut yrityksen saada palaset loksahtamaan paikoilleen.

Äkkiä hän hoksasi jotain. Rissanen huikkasi vaimolleen ratkaisseensa avoimena olleen matemaattisen ongelman.

”Kiva”, vaimo huikkasi takaisin, ”mutta mitäs jos tulisit nukkumaan?”

Kiertosymmetriset laatoitukset olivat kiehtoneet Rissasta pitkään. Alun perin hän innostui niistä lukiolaisena löydettyään matemaattisista mysteereistä kertovan kirjan Pariisin-matkallaan.

Kirjassa esiteltiin Penrosen laatoitus. Fyysikko Roger Penrosen keksimä loppumaton kuvio on kahdella palalla toteutettava, viidellä jaollisen kiertosymmetrian omaava kvasiperiodinen laatoitus. Sellaisen voi nähdä Helsingin Keskuskadulla

Penrosen laatoitus voi jatkua äärettömiin loputtomasti muuntuen näennäisen satunnaisesti. Laatoituksen rakenne jatkuu myös laattojen sisälle, eli jokainen pala voidaan jakaa yhä pienempiin ja pienempiin samanlaisiin paloihin loputtomasti.

Viidellä jaollinen kiertosymmetria taas tarkoittaa, että kuvion osia voidaan kiertää keskipisteensä ympäri täyden kierroksen viidesosissa, eli 72 astetta kerrallaan, ilman että kuvio muuttuu.

Kvasiperiodisia, mutta kiertosymmetrisiä laatoituksia on helppo tehdä, jos kierto on jaollinen kahdella, kolmella, neljällä tai kuudella. Nämä tapaukset palautuvat jo antiikista tuttujen kolmion, neliön, kuusikulmion, tai vinoneliön käyttöön.

Penrose oli ensimmäinen, joka pystyi luomaan kvasiperiodisen kiertosymmetrisyyden jollekin uudelle luvulle. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt, pystyikö samankaltaista laatoitusta tekemään millä kiertoluvulla tahansa.

Tämä alkoi kiehtoa matematiikasta ja piirtämisestä innostunutta nuorta.

”Laatat olivat hahmotettavissa piirtämällä, ei tarvinnut laskea tai tehdä kaavoja.”

Rissanen meni opiskelemaan ensin arkkitehtuuria ja sitten matematiikkaa, mutta kumpikaan ala ei tuntunut omalta. Lopulta Rissanen päätyi kuvataiteilijaksi. Laattoja hän piirteli iltaisin omaksi ilokseen.

Vuosien mittaan Rissanen kuitenkin uskoi, että ratkaisu voisi löytyä.

Vuonna 2011 Penrosen laatoituksesta tuli taas ajankohtainen. Silloin israelilainen kemisti Dan Shechtman voitti kemian Nobel-palkinnon löydettyään viidellä kiertosymmetriset kvasikristallit. Ne todistivat, että Penrosen laatoitusta vastaava rakenne löytyy myös luonnosta.

Rissanen päätti laittaa hetkeksi syrjään työn alla olleen taiteen väitöskirjansa ja keskittyä laattoihin kokopäiväisesti.

”Se oli nyt tai ei koskaan. Olisin ehkä käyttänyt ajan paremmin kirjoittamalla, mutta halusin yrittää tosissani.”

Kaksi kuukautta Rissanen paini ongelman kanssa. Hän laski ja piirsi, piirsi ja laski, mutta ratkaisua ei löytynyt. Kunnes yhtäkkiä, maaliskuisena iltana, hän saikin ideansa toimimaan.


Piirroksia syntyi paljon. (KUVA: Jonna Yletyinen / HS)

Aiemmin löytynyt tapa asetella laattoja riveittäin toimikin myös ympyrämäisesti keskipistettä kiertämällä. Tämä mahdollisti kiertosymmetrian yleistämisen kuutta suuremmille kokonaisluvuille.

Lukiomatematiikan, kynän ja taskulaskimen avulla oli tehty matemaattinen löytö.

Rissanen ei osannut todistaa Sub Rosaksi nimeämäänsä löytöä tieteellisesti. Hän etsi yhteistyökumppania pitkään, kunnes lopulta löysi Turun yliopistosta matematiikan professorin Jarkko Karin.

”Markus tuli käymään mukanaan valtava määrä papereita. Ja hän oli tosiaan keksinyt jotain, mitä kukaan ei ollut aiemmin hoksannut,” Kari kertoo.

Yritystä ei puuttunut muualtakaan: samoihin aikoihin tutkimusryhmä Britanniassa yritti ratkaista ongelmaa tietokoneilla. Koneiden laskentatehot kuitenkin loppuivat ryhmän ratkaistua 11-symmetrisen laatoituksen.

Rissasen käsin piirtämät ratkaisut ulottuivat 17-symmetriseen laatoitukseen asti.

Yleisen ratkaisun olemassaolo todistettiin Karin ja Rissasen viime kesänä julkaisemassa yhteisartikkelissa Sub Rosa, A System of Quasiperiodic Rhombic Substitution Tilings with n-fold Rotational Symmetry”.

Amatöörien tekemät löydöt eivät ole geometriassa tavattomia, Kari huomauttaa. ”Visuaaliset aiheet kiehtovat myös niitä, jotka eivät ajattele kaavoilla.”

Rissasen parhaillaan tarkastettavana olevaan väitöskirjaan tieteellinen artikkeli ei kuitenkaan tule kuin liitteeksi.

”En halua kiusata lukijoitani. Kyseessä on ennen kaikkea taiteilijan väitös siitä, kuinka luontoa kuvataan geometrisilla perusmuodoilla.”

Markus Rissanen kotona. Myös taiteen väitöskirja on saatu esitarkastukseen. (KUVA: Jonna Yletyinen / HS)

Rissasen Sub Rosa -kuvio antaa ratkaisun, jossa kiertosymmetria voi olla mikä tahansa kahta suurempi luku. Palat eivät sijaitse suorissa riveissä, vaan kaarevasti keskipisteen ympärillä. Keskipisteen ympärille muodotuva ruusukuvio löytyy laatoituksena loputtoman monena identtisenä kopiona.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ja nyt minä, matemaattinen idiootti, kysyy että miten tuo Risssasen keksintö auttaa parantamaan elämänlaatua? Ilmeisesti se vain todistaa että joillain on tarpeeksi vapaa-aikaa turhuuksien miettimiseen?
Minulle tulee tuosta kuviosta mieleen vain sen että tuontyyppistä kuvioita harrastivat moskeijoiden rakentajat jo keskiajalla koska Allahia/Muhammedia ei saanut kuvittaa niin hänen suuruutensa haluttiin saada esiin geometrialla. https://www.google.fi/search?q=mosq..._Q9-bQAhWG6CwKHWrTC4IQsAQIGA&biw=1112&bih=601
 

Talvela

Ylipäällikkö
Ja nyt minä, matemaattinen idiootti, kysyy että miten tuo Risssasen keksintö auttaa parantamaan elämänlaatua? Ilmeisesti se vain todistaa että joillain on tarpeeksi vapaa-aikaa turhuuksien miettimiseen?
Minulle tulee tuosta kuviosta mieleen vain sen että tuontyyppistä kuvioita harrastivat moskeijoiden rakentajat jo keskiajalla koska Allahia/Muhammedia ei saanut kuvittaa niin hänen suuruutensa haluttiin saada esiin geometrialla. https://www.google.fi/search?q=mosq..._Q9-bQAhWG6CwKHWrTC4IQsAQIGA&biw=1112&bih=601

Nykyään kyllä monet muslimit pitävät matematiikkaa saatanallisena, luonnollisesti koska se on rationaalista, matematiikka sinällään kyllä todistaa suurista luomisen voimista.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ja nyt minä, matemaattinen idiootti, kysyy että miten tuo Risssasen keksintö auttaa parantamaan elämänlaatua? Ilmeisesti se vain todistaa että joillain on tarpeeksi vapaa-aikaa turhuuksien miettimiseen?
Minulle tulee tuosta kuviosta mieleen vain sen että tuontyyppistä kuvioita harrastivat moskeijoiden rakentajat jo keskiajalla koska Allahia/Muhammedia ei saanut kuvittaa niin hänen suuruutensa haluttiin saada esiin geometrialla. https://www.google.fi/search?q=mosq..._Q9-bQAhWG6CwKHWrTC4IQsAQIGA&biw=1112&bih=601
En osaa varsinaisesti kertoa, mutta tuo voisi antaa vastauksia erillaisiin lujuuslaskennallisiin juttuihin. Siis esim. miten saadaan jokin juttu yksinkertaistettua siihen pisteeseen asti, että tietokone jaksaa laskea koko sen rakenteen.
 
Ja nyt minä, matemaattinen idiootti, kysyy että miten tuo Risssasen keksintö auttaa parantamaan elämänlaatua? Ilmeisesti se vain todistaa että joillain on tarpeeksi vapaa-aikaa turhuuksien miettimiseen?
Minulle tulee tuosta kuviosta mieleen vain sen että tuontyyppistä kuvioita harrastivat moskeijoiden rakentajat jo keskiajalla koska Allahia/Muhammedia ei saanut kuvittaa niin hänen suuruutensa haluttiin saada esiin geometrialla. https://www.google.fi/search?q=mosq..._Q9-bQAhWG6CwKHWrTC4IQsAQIGA&biw=1112&bih=601
Sitä ei voida suoraan tietääkään. Tieteellisen tutkimuksen arvoa ei voida tietää etukäteen. Se on lottoa. Se saattaa näyttää turhalta. Se saattaa paljastaa arvonsa tai arvottomuutensa vasta vuosikymmenten tai vuosisatojen päästä. Jos näet jossain uudentyyppisen ongelman, niin ratkaise se, tai laita joku pätevä ihminen ratkaisemaan se. Galileokin oli mielipuoli kun tiiraili vain päivät pitkät lasiputken läpi. Ei mitään silminnähtävää hyötyä. Kirjoitustaitokin oli vain nörttien näpertelyä paperille, kun eivät metsästämäänkään kelvanneet. Kaikki Kolumbuksen maanmiehet puolestaan uskoivat että häntä ei enää nähtäisi koskaan, ja sillä hyvä. Ensimmäiset käsienpesijät olivat pakko-oireisia hulluja.

Ks. myös dokumentti Dangerous Knowledge (BBC). Siinä käydään läpi henkilöitä, tutkijoita, jotka ajautuivat mielipuolisuuden partaalle yrittäessään ratkaista vaikeita matemaattisia ongelmia.

Lopulta kyse on myös vapaudesta. Jos henkilö haluaa käyttää aikaansa vaikean ja vanhan ongelman ratkaisemiseen, niin suotakoon se hänelle. Hän on vain yksi ihminen, ja hänet on helppo ruokkia ja vaatettaa. Suotakoot se vaikka prosentille väestöstä, tai suuremmallekin osuudelle.
 
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/art-2000004998592.html
Kaisu Pihlaja, 83, on neulonut sukat 350 varusmiehelle – isänmaan asialla

Kaisu Pihlaja jäi leskeksi yhdeksän vuotta sitten. Hän asuu samassa pihapiirissä, jossa teki elämäntyönsä kestikievariyrittäjänä. Toinen sukupolvi on luotsannut Pihlajan Kevaria jo 30 vuotta. (KUVA: Pipsa Havula)
Julkaistu: 10.12. 13:00

Harrastus
Kun talvisota syttyi, Kaisu Pihlaja oli kuusi. Hän keri lankoja, joista naiset neuloivat sukkia rintamalle. Nyt hän tekee sukkia kutsuntoihin osallistuville Jalasjärven pojille.
Kaisu Pihlaja, 83, on neulonut sukat tähän mennessä yli 350 asepalvelukseen astuneelle nuorelle.

– Jokin aika sitten sanoin pojalleni Jukka-Matille, että mitähän jos lopettaisin kutomisen. Hän ihmetteli, että mitäs mummu sitten tekee, ja ajoi auton tuohon ovensuuhun. Niin lähdettiin taas lankakauppaan ja tuotiin useampi puntti.

Pääteltyään valmiin sukan Kaisu luo uuden aina saman tien. Näin ketju ei pääse katkeamaan. Sukka toisensa jälkeen syntyy kuin huomaamatta musiikkia ja uutisia kuunnellessa.

Kaisu on sitä mieltä, ettei käsiä kannata pitää sylissä, kun niillä voi vielä tehdä jotakin.

– Jotkut ovat ihmetelleet, miksi minä näitä sukkia kudon. Olen vastannut, että olen aina tahtonut tehdä hyvää ja auttaa sillä tavalla kuin olen voinut. Tämä on minun tapani tehdä vapaaehtoistyötä.

Kaisulta on kysytty, kuinka kauan hän tekee yhtä sukkaa. Siihen ei ole vastausta, sillä aikaa menee muuhunkin. Välillä Kaisu istuu tietokoneella tai lukee Helsingin Sanomia, ja käy keittiöllä auttamassa Jukka-Mattia ja hänen vaimoaan Hannaa.


Jotkut ovat ihmetelleet, miksi minä näitä sukkia kudon. Olen vastannut, että olen aina tahtonut tehdä hyvää ja auttaa sillä tavalla kuin olen voinut. Tämä onminun tapani tehdä vapaaehtoistyötä.”

Talvisodan syttymisestä on nyt kulunut 77 vuotta. Kaisu kärsii nivelrikosta, joka on tehnyt hänen sormiinsa luukyhmyjä. Se ei silti estä häntä neulomasta sukkia isänmaan tarpeisiin: joka vuosi Kaisu valmistaa villasukat kaikille kutsuntoihin osallistuville Jalasjärven pojille. Tupakeittiössä tuolin vieressä odottaa aina keskeneräinen sukka.

Neulominen alkoi yhdeksän vuotta sitten, jolloin pojanpoika Jaakko aloitti asepalveluksensa.

– Tein hänelle sukat. Myöhemmin hän pyysi minua tekemään samanlaiset myös reserviupseerikoulun tupakavereille. Ilomielin aloin kutoa, sillä en osaa olla toimettomana. Jaakko vei sukkia mukanaan aina kun kävi lomilla.

Kaisu-mummun napakoista sukista tuli paljon kiitosta. Ne eivät menneet myttyyn pitkillä ja vaativilla marsseilla.

Kun urakka tuli valmiiksi, langanlopuista syntyi uusia sukkia, ja kun langanloput loppuivat, kaupasta haettiin uutta lankaa, jotta keskeneräiset saadaan valmiiksi. Yhtäkkiä kaapissa oli 40 pitkävartista sukkaparia.

– Kysyin Jaakolta, että mitenkähän minä saisin nämä markkinoitua. Hän neuvoi soittamaan kirkkoherralle, joka pitää kutsuntatilaisuuksien hartaudet. Seuraavissa kutsunnoissa kirkkoherra mainitsi puheensa päätteeksi, että jokainen voi ottaa itselleen villasukat, ja jos ei kaikille riitä, Pihlajan mummuntuvalla on lisää.


Joka viikko Kaisu Pihlaja kutoo ainakin yhden sukkaparin armeijaan meneville oman pitäjän pojille. Sukkien väri vaihtelee, jottei kutominen kävisi puuduttavaksi. (KUVA: Pipsa Havula)

Ilmaiset sukat saivat hyvän vastaanoton, ja seuraavana syksynä Kaisulla oli taas puolensataa sukkaparia valmiina. Poika Jukka-Matti ja tämän Hanna-vaimo asuvat samassa pihapiirissä Jalasjärven Keskikylässä. He jatkavat Kaisun perustamaa Suomen ensimmäistä kestikievariyritystä Pihlajan Kevaria. Yritys täytti tänä kesänä 50 vuotta.

Kauhajoella varttunut Kaisu päätti jo pikkutyttönä, että haluaa kätilöksi. Hän ihaili kunnankätilönä toiminutta kummitätiään, joka kuljetti mukanaan ruskeaa, salaperäistä työsalkkua.

– Täti sanoi meille tytöille, ettei salkkuun saa koskea, sillä se sisältää pikkuvauvoja. Olin aina pitänyt pikkuvauvoista ja toivoin kovasti omaa nukkea. Lopulta sainkin ”nuken”, kun perheeseemme syntyi viides lapsi vuonna 1941. Äidillä oli paljon työtä, joten vauvan hoito jäi paljon minun vastuulleni. Opin kapaloimaankin vauvan.

Nuori nainen toteutti suunnitelmaansa määrätietoisesti. Ensiksi hän hakeutui kunnansairaalaan työharjoitteluun ja sieltä apuhoitajakouluun. Opiskelupaikka Kätilöopistossa oli jo varmistunut, kun yllättäen vastaan tullut rakkaus sotki suunnitelman.

– Tulin Jalasjärvelle apuhoitajaksi ja tutustuin Mauno Pihlajaan. Kiinnyin kovasti tähän mieheen, mutta halusin kulkea viitoittamaani tietä. Mauno kuitenkin vetosi, etten lähtisi Helsinkiin opiskelemaan.

Lopulta tunne vei voiton. Perheeseen syntyi kaksi poikaa. Mauno teki uraa ensin sahayrittäjänä ja sen jälkeen öljy-yhtiön piiripäällikkönä.


Kaisu Pihlaja muistaa sota-ajan hyvin, vaikka oli vasta kuusivuotias, kun talvisota syttyi. Hän toimi kotirintamalla pikkulottana ja teki monenlaisia töitä, joissa tarvittiin näppäriä käsiä. (KUVA: Pipsa Havula)

Haaveet kätilön urasta olivat jo hautautuneet, kun Kaisu sai idean perustaa lepokodin miehensä synnyinpaikkaan, joenmutkaan, kauniin kosken rannalle. Miehen isä Uuno Pihlaja oli juuri kuollut ja paikka oli jäämässä tyhjilleen.

– Uuno toivoi, ettei paikkaa myytäisi pois, sillä hän oli hankkinut rahat kodin rakentamista varten Kanadassa kultakaivoksen työnjohtajana. Rahat olivat lujassa, ja ajattelin, että hänen toiveensa pitää toteuttaa.

Mauno vastusti lepokodin perustamista: hän sanoi, ettei sinne ketään tulisi. Kaisu uskoi ideaansa ja piti päänsä. Pihlajan Kevarista tuli menestystarina. Ensimmäiset vieraat ilmestyivät eteiseen juuri kun Kaisu oli saanut paikat järjestykseen. Viisi työkomennukselle tullutta miestä tarvitsi majapaikan useammaksi kuukaudeksi.

– Ajattelin, että tässä se minun leipäni on ja petasin heille vuoteet yläkertaan.

Pihlajan Kevarin maine kiiri kauas. Kestikievarissa alettiin järjestää myös pitoja ja siitä tuli suosittu juhlapaikka.

– Parhaina päivinä ruokittiin 500 vierasta seisovasta pöydästä. Silloin oli vielä yläkerrassa pienet syntymäpäivät. Periaatteeni on ollut, että pöytään viedään aina täydet laatikot ja salaatit, jotta vieras voisi tuntea, että kaikki on tehty häntä varten. Sama periaate on ollut Jukka-Matilla ja Hannallakin.

Yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos 30 vuotta sitten, kun Kaisun selkä ja lonkat eivät enää kestäneet työskentelyä hankalakulkuisissa tiloissa. Hän on käynyt läpi neljä lonkkaleikkausta, ja muissakin nivelissä on pahoja kulumia.

Kävelykeppeihin tukeutuva Kaisu on silti edelleen tuttu näky Pihlajan Kevarin keittiössä. Hän auttaa poikaansa ja tämän vaimoa niin paljon kuin kykenee.

– Mielelläni olen heidän apunaan. On mukavaa tavata tuttuja asiakkaita, jotka vieläkin tulevat keittiöön katsomaan, onko mummu paikalla. Lääkärini on opastanut ottamaan särkylääkkeen aina ennen kuin menen keittiölle, ja jos väsyn liikaa, poikani patistaa minut pois, Kaisu nauraa.

– Tapaan sanoa kaikille vanhoille ihmisille, että älkää nukkuko aamuisin pitkään. Itse herään joka aamu kuudelta. Kuuntelen uutiset ja kiitän taivaanisää, kun saan herätä terveenä. Päiväni ovat hyvin rutinoituneita: niihin kuuluu esimerkiksi Ylen Ajantasan kuunteleminen, jotta pystyisin ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin. Luen myös paljon kirjoja. Aivoja pitää käyttää ja niillä pitää olla toimintaa.

Elämänsä ikimuistoisimman keskustelun Kaisu kävi viime itsenäisyyspäivänä Presidentinlinnassa. Kutsun saaminen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle oli valtava yllätys.

– Mietin, että ne sukatko siihen vaikuttivat.

Hän pyysi avecikseen pojanpoika Jaakon, joka seurasi veteraanien saattajille tarkoitetun huoneen monitorista, kun mummu istui kunnianarvoisimmalla paikalla keskustelemassa presidentin kanssa.

– Jos joku olisi minulle kauan sitten sanonut, että tulisin 82-vuotiaana saamaan kutsun presidentinlinnaan, kyllä olisi aika käynyt pitkäksi kutsua odotellessa, hän heläyttää ja ottaa kutimen esiin. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi näihin sukkiin tulee sininen raita.

Pirjo Latva-Mantila
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Saara Aalto pärjää Brittien jossain tosi TV-ssä. Pirusti onnea hänelle ja lapiolla hiiliä niiden pöksyihin jotka tiputtivat hänet multkikultisyistä Euroviisuista.
Justiinsa kuuntelen tuota Bohemian Rhapsody esitystä ja pitää sanoa, että etukäteen olisin kehottanut unohtamaan koko homman. Nyt sanoisin, että tuo on yksi niistä harvoista "ei-ärsyttävistä" covereista. Sanoisin, että Sarah Brightmanilla on edelleenkin parempi ääni, mutta ainakaan tuo ei kuulostanut astmatia kohtaukselta, niin kuin jotkut yritykset coveroida Queeniä.

Toisaalta, jos kerta ääntä löytyy, niin olisihan niitä löytynyt parempiakin kappaleita, mutta kai tuon katsottiin olevan se tunnetuin ja myyvin kappale. Tai sitten Saara halusi soitella pianoa.

Mitä taas tulee euroviisuihin, niin ehkä näin on parempi. Noita kilpailuja omat sabotoivat ihan tavan takaa, joten miksi kiinnittää niihin sen suurempaa huomiota?
 

krd

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Konttiin keksittiin laittaa muutakin kuin lenkkareita:
Nerokasta suomalaista asekeksintöä suitsutetaan maailmalla – “varma hitti”
KASPERI SUMMANEN

Patrian konttiasennettua kranaatinheitintä pidetään loistokeksintönä.

  • Konttiasennettu NEMO-heitinjärjestelmä.

    (Patria)
Suomalaisen Patrian kehittämä maailman ensimmäinen konttiin asennettu 120 millimetrin NEMO-kranaatinheitinjärjestelmä kerää kehua amerikkalaismedia The Driven Warzone -palstalla.

Alun perin Arabiemiraattien laivastolle kehitetty kranaatinheitin on integroitu kokonaisuudessaan laivauskonttiin. Se voidaan asentaa toimintavalmiina esimerkiksi laivan kannelle tai kuorma-auton lavalle. NEMO-heittimellä voidaan ampua myös suorasuuntaustulta.

Kontti voidaan panssaroida asiakkaan haluamalla tavalla ja varustaa lisäksi ydinsäteilyltä ja biologisilta ja kemiallisilta uhkilta suojaavalla puhdistusjärjestelmällä.

”Tässä järjestelmässä hienointa on se, että sen voi panna sinne, missä sitä milloinkin tarvitaan – on se sitten öljynporauslautalla, liikkuvan kulkuneuvon lavalla tai partioveneessä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että armeija voi säästää huomattavasti rahaa, kun sen ei tarvitse ostaa suurta määrää NEMO-järjestelmiä, jotka pitäisi muuten integroida isäntäajoneuvoihinsa”, The Drivesuitsuttaa.

Konttiasennetun heitinjärjestelmän todetaan tarjoavan enemmän joustavuutta ja edullisen ratkaisun useisiin erilaisiin tilanteisiin verrattuna täysin integroituihin järjestelmiin.

The Drive kuvaa suomalaisasetta ”nerokkaaksi”. Sen mukaan siitä voi tulla ”valtava hitti”.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suomalaista_asekeksintoa_suitsutetaan-58868
 
Onko sulla ja Beerfectillä joku kilpailu kumpi dissaa ja inhoaa Suomea enemmän? Vai ymmärsitkö vain väärin tämän nimenomaisen viestiketjun idean? Myönnettäköön että et nyt ensimmäinen joka tunsi kuumottavaa tarvetta antaa "kritiikkiä" tai muuta vastapalloa tänne, mutta yhtä tyhmä. Luetun ymmärtäminen ei ole vahvoissa kantimissa poloisessa maassamme.

Laitat noi ihkaomaan "Suomii imee pyllyä" vitjaan aivan vapautuneesti. Jos täällä on mahdoton käyttäytyä.
 

Bushmaster

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
Onko sulla ja Beerfectillä joku kilpailu kumpi dissaa ja inhoaa Suomea enemmän? Vai ymmärsitkö vain väärin tämän nimenomaisen viestiketjun idean? Myönnettäköön että et nyt ensimmäinen joka tunsi kuumottavaa tarvetta antaa "kritiikkiä" tai muuta vastapalloa tänne, mutta yhtä tyhmä. Luetun ymmärtäminen ei ole vahvoissa kantimissa poloisessa maassamme.

Laitat noi ihkaomaan "Suomii imee pyllyä" vitjaan aivan vapautuneesti. Jos täällä on mahdoton käyttäytyä.
Onneksi tämän jälkeen ei tarvi sun viestejä enää lukea :cool:
 
Tuosta pläjäyksestä en uskaltaisi mennä sanomaan että "suitsutetaan maailmalla" mutta saas nähdä. En kyllä äkkipäätä usko että noita kontti-Nemoja menee kaupaksi ollenkaan ellei jotain vastakauppavelvoitetta keksitä. Laittoiko Kroatiakin AMV-Nemo-tilaustaan pienemmäksi? Ei ole vielä iso vientituote. Toivottavasti on, jos ei jokin Örkki pääse taas väliin progamoimaan mailman yleistä pahuutta ja Suomen erinomaista pahuutta kuten tuollaisten petturien tapana on.