Ihmiset pitävät itse keksimiään asioita totena

[taktinen taistelumajava]

Tutkimus: Ihmiset pitävät itse keksimiään asioita totena
Tiede 9.8.2015 13:48

Jani Kaaro

• Ihmiset yliarvioivat tietämisensä rajat, osoittaa tuore tutkimus.
  
  Omaan tietoonsa luottavat ihmiset saatiin tutkimuksessa selittämään asioita, joita ei ole.
  
  Cornellin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin niin sanottua tietämisen illuusiota useissa itsenäisissä kokeissa.
  
  

Yhdessä niistä sata vapaaehtoista kertoi ensin, miten paljon he uskovat tietävänsä talousasioista yleensä. Tämän jälkeen heitä pyydettiin selittämään viisitoista talouteen liittyvää termiä.

Vapaaehtoiset eivät tienneet, että osa termeistä oli tutkijoiden keksimiä. Ne kuulostivat taloustermeiltä, mutta olivat pohjimmiltaan siansaksaa.

Tästä huolimatta monet vapaaehtoiset väittivät tuntevansa termit ja mitä ne tarkoittavat. Tämä koski eritoten henkilöitä, joilla oli suuri luottamus omaan tietoonsa talousasioista.

Samalla koeasetelmalla selvitettiin ihmisten tietoa kirjallisuudesta, filosofiasta, biologiasta ja maantieteestä, pitkälti samanlaisin tuloksin.

Tulokset pysyivät samana, vaikka osassa kokeista tutkijat varoittivat vapaaehtoisia, että osa termeistä on keksittyjä. Tällöinkin henkilöt, jotka eniten luottivat omaan tietämiseensä, lankesivat helpoimmin retkuun.

Yhdessä kokeessa varmistettiin, että ihmisten liiallinen itseluottamus johtui nimenomaisesti siitä, miten he itse arvioivat oman asiantuntemuksensa.

Tässä ihmiset jaettiin kolmeen ryhmään, joille esitettiin Yhdysvaltain maantietoa koskevia kysymyksiä.

Ensimmäisellä ryhmällä testi oli helppo, toisella erittäin vaikea ja kolmas ei tehnyt mitään testiä. Näin ensimmäiselle ryhmälle luotiin illuusio siitä, että he ovat asiantuntijoita maantiedossa, minkä he itsekin vahvistivat tutkijoiden kyselyssä.

Tämän jälkeen kaikille kolmelle ryhmälle esitettiin lista Yhdysvalloissa sijaitsevia paikkoja, joista osa oli todellisia, mutta osa keksittyjä.

Vapaaehtoisten piti kertoa, olivatko paikat heille tuttuja ja mitä he niistä tiesivät. Ensimmäisessä ryhmässä, jossa ihmiset pitivät itseään asiantuntijoina, tunnistettiin olemattomia paikkoja paljon enemmän kuin kahdessa muussa ryhmässä.

Tutkijoiden mukaan tällainen tietämisen illuusio vaivaa kaikkia ihmisiä aika ajoin, mutta erityisen haavoittuvia sille ovat ihmiset, jotka uskovat olevansa jonkin alan asiantuntijoita.

Jos ihmiset yliarvioivat tietonsa jollakin alueella, he ovat myös haluttomampia ottamaan vastaan vastakkaista tietoa, vaikka he ilmiselvästi sellaista tarvitsisivat, tutkijat varoittavat.

Aiemmin tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että pelkästään googlehakujen tekeminen pullistaa ihmisten tietämisen illuusiota.

Tämä koski jopa asioita, joista henkilöt eivät olleet tehneet mitään hakuja. Yalen yliopiston tutkijoiden johtopäätökset olivat, että pelkästään hakujen tekeminen riittää tiedon illuusion syntymiseen.

Cornellin yliopiston tutkimuksen julkaisi Psychological Science.

http://www.hs.fi/tiede/a1439084345233

 

[baikal]

Tutkimus: Ihmiset pitävät itse keksimiään asioita totena
Tiede 9.8.2015 13:48

Jani Kaaro

• Ihmiset yliarvioivat tietämisensä rajat, osoittaa tuore tutkimus.
  
  Omaan tietoonsa luottavat ihmiset saatiin tutkimuksessa selittämään asioita, joita ei ole.
  
  Cornellin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin niin sanottua tietämisen illuusiota useissa itsenäisissä kokeissa.
  

Yhdessä niistä sata vapaaehtoista kertoi ensin, miten paljon he uskovat tietävänsä talousasioista yleensä. Tämän jälkeen heitä pyydettiin selittämään viisitoista talouteen liittyvää termiä.

Vapaaehtoiset eivät tienneet, että osa termeistä oli tutkijoiden keksimiä. Ne kuulostivat taloustermeiltä, mutta olivat pohjimmiltaan siansaksaa.

Tästä huolimatta monet vapaaehtoiset väittivät tuntevansa termit ja mitä ne tarkoittavat. Tämä koski eritoten henkilöitä, joilla oli suuri luottamus omaan tietoonsa talousasioista.

Samalla koeasetelmalla selvitettiin ihmisten tietoa kirjallisuudesta, filosofiasta, biologiasta ja maantieteestä, pitkälti samanlaisin tuloksin.

Tulokset pysyivät samana, vaikka osassa kokeista tutkijat varoittivat vapaaehtoisia, että osa termeistä on keksittyjä. Tällöinkin henkilöt, jotka eniten luottivat omaan tietämiseensä, lankesivat helpoimmin retkuun.

Yhdessä kokeessa varmistettiin, että ihmisten liiallinen itseluottamus johtui nimenomaisesti siitä, miten he itse arvioivat oman asiantuntemuksensa.

Tässä ihmiset jaettiin kolmeen ryhmään, joille esitettiin Yhdysvaltain maantietoa koskevia kysymyksiä.

Ensimmäisellä ryhmällä testi oli helppo, toisella erittäin vaikea ja kolmas ei tehnyt mitään testiä. Näin ensimmäiselle ryhmälle luotiin illuusio siitä, että he ovat asiantuntijoita maantiedossa, minkä he itsekin vahvistivat tutkijoiden kyselyssä.

Tämän jälkeen kaikille kolmelle ryhmälle esitettiin lista Yhdysvalloissa sijaitsevia paikkoja, joista osa oli todellisia, mutta osa keksittyjä.

Vapaaehtoisten piti kertoa, olivatko paikat heille tuttuja ja mitä he niistä tiesivät. Ensimmäisessä ryhmässä, jossa ihmiset pitivät itseään asiantuntijoina, tunnistettiin olemattomia paikkoja paljon enemmän kuin kahdessa muussa ryhmässä.

Tutkijoiden mukaan tällainen tietämisen illuusio vaivaa kaikkia ihmisiä aika ajoin, mutta erityisen haavoittuvia sille ovat ihmiset, jotka uskovat olevansa jonkin alan asiantuntijoita.

Jos ihmiset yliarvioivat tietonsa jollakin alueella, he ovat myös haluttomampia ottamaan vastaan vastakkaista tietoa, vaikka he ilmiselvästi sellaista tarvitsisivat, tutkijat varoittavat.

Aiemmin tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että pelkästään googlehakujen tekeminen pullistaa ihmisten tietämisen illuusiota.

Tämä koski jopa asioita, joista henkilöt eivät olleet tehneet mitään hakuja. Yalen yliopiston tutkijoiden johtopäätökset olivat, että pelkästään hakujen tekeminen riittää tiedon illuusion syntymiseen.

Cornellin yliopiston tutkimuksen julkaisi Psychological Science.

http://www.hs.fi/tiede/a1439084345233

Vuosia sitten eräässä tilaisuudessa puhuja korosti nimenomaan sitä, että tämä koskee paksuimmin ihmisiä, jotka ovat tai ainakin kokevat olevansa edes jonkin alan spesialisteja.

Tiedon omaaminen ei ole sama asia kuin ymmärrys. Näin se vaan pyyhkii.

 

[second3]

Tästä syystä kun noita alansa ekspettejä kuuntelee niin erityisesti on oppinut arvostamaan juuri sellaisia joilla on avoin asenne asioihin. Osa on selvästi semmoisia että jos joku maan matonen ehdottaa tai kyseenalaistaa niin ekspertti ottaa edes hetken miettäkseen asiaa sen sijaan että tyrmäisi sen kerrasta.

Ja sitten lakki kouraan ja itseruoskinnan pariin.

Sen mitä itse noiden aiempien (ja miksei tämänkin) käyttäjätunnuksen kohdalla huomannut juuri tuon egon paisumisen ongelman. Kun on käyttänyt aikaa ja vaivaa mm JV-ryhmän koostumukseen ja aseistukseen liittyvää tutkimusta lukemalla ja kylmää faktaa aiheesta tietää enemmän kuin muut niin menee aivan vitun vaikeaksi pysyä avoimin mielin. Helposti syntyy just juoksuhautoja joista ei saatana nousta vaikka mikä olisi. Ja kun ongelma vielä tämmöisillä foorumeilla on se että oikeita asiantuntijoita on vähän, etenkin taktiikan ja taistelutekniikan saralla (koska varusteporno on kivaa ja armeijakuntien ja valtioiden asioiden hoitaminen hohdokkaampaa)

Nyt sama homma on varmaan tuon liikuntapuolen suhteen. Aiheesta kun jo tietää useamman vuoden opiskeluiden takia jotakin kohtuu laaja-alaisesti, mutta kuitenkaan ei voi itseään missään nimessä pitää asiantuntijana. Jos kyseessä on liikunta-aiheinen foorumi niin huomattavasti avoimemmin mielin on itsekin liikkeellä, täällä tietää että suurin osa käyttäjistä ei tiedä edes ihmsien perusfysiologiasta mitään niin heti kasvaa itselle kyrpä otsaan ja sieltä kyrvän nupista tihkuu egoa niin että lipaltus vaan kuuluu.

No, tämähän on vain internet ja täällä tämmöisellä tyhjänpäiväsellä pätemisellä ei ole juuri mitään merkitystä.

Niille tosielämän asiantuntijoille jotka osaavat pitää vastaanottimensa auki nostan hattua. En tiedä olisinko itse sellainen.

 

[Beerfect]

Jenkeissä? Ei yllätä yhtään. Puolet jenkeistä heittää hevonpaskaa luovasti oman tietämättömyyden edessä. Huonokin arvaus on pienempi paha kuin "en tiedä" -vastaus. Suomalaiset eivät ole ihan yhtä pahoja. Muistan kyllä nuorempana miten useimmat itseäni 10-30v vanhemmat ihmiset laukoivat älyttömyyksiä tietokoneista, seoten ihan jo peruskäsitteiden kohdalla. Se on tukalan kiusallinen tilanne tavallaan, kun yhtäältä haluat valistaa mutta toisaalta vanhemmat ihmiset saattavat ottaa nuoremman antaman opin loukkaavana. Jenkeissä ilmiö on pahempi, koska toisen (väärän) tietämyksen oikominen hiemankin liian suurella intohimolla tulkitaan jopa antisosiaaliseksi käytökseksi. Jenkit ovat fanaattisesti sosiaalisia ja myötäileviä, ainakin uusien ihmisten kanssa, ja samaan aikaan he eivät ota yhtään vastaan minkään sortin pompottelua tai persoonanmuokkausyrityksiä, kaikkein vähiten tuntemattomilta. Juttu saattaa lähteä menemään tyyliin "Mikä helvetti sua vaivaa? Kuka helvetti sä luulet olevas? Oletsä muka mua fiksumpi? Oletko sä parempi kuin muut?" Egoismiin ja narsismiin edennyt itsetunto on herkkä. Jos aiot jenkkiä oikoa, tutustu häneen ensin, ajan kanssa. Hänen laukomia typeryyksiä on kuunneltava ja siedettävä. Oikaise häntä lopulta varovasti ja huumorin kera. Jenkille voi myös syöttää pekonia ja purilaisia makupaloina.

Kasvatuksessa on siellä positiivisuus ja rakentavuus keskeisessä osassa ja negatiivisuus lähes kategorisesti kielletty. Jenkit kasvatetaan pitkälti sosiaalisiksi jees-ihmisiksi ja yrittäjiksi, huolimatta siitä onko lainkaan eväitä edes yrittämiseen. En siis tarkoita tässä kaupallista yrittämistä vaan ylipäätään yrittämistä minkä tahansa uuden haasteen edessä. Koska pitää rohkeasti tarttua haasteisiin. Jos ei onnistuta jossain, niin on siirryttävä eteenpäin, kunnes löytää jotain missä on lahjakas, eikä "jäädä märehtimään että mikä meni pieleen". Kritiikki, kyseenalaistaminen ja jälkiviisaus ovat suorastaan myrkkyjä sielulle.

Koulupuolella puolestaan rehottaa korruptio täysillä, kun tehdään kokeista helpompia, jotta saadaan arvosanat ylös, jotta saadaan rahoitus pidettyä, jotta saadaan kalliita urheiluhalleja, jotta saadaan tuotettua enemmän opiskelijaurheilijoita, joilla taotaan lisää rahaa...

Jenkkienkin kirjo on valtava. Tarkoitan tällä sitä, että omalla kohdallani netissä kohtaamani jenkit ovat olleet helvetin hölmöjä sekä helvetin fiksuja, edustaen molempia ääripäitä, ja kaikkea mielipuolista siltä väliltä. Siellä joidenkin mielestä ihmisillä on täysi vapaus ja oikeus olla tietämätön, koska Freedom.

Sitten jos joku muistaa tämän...

Edit:
Otanpa takaisin tuon yliviivatun. Päinvastoin jenkit painostavat olemaan antamatta periksi ja yrittämään aina uudelleen. Siltikään mitään systemaattista jälkipohdintaa ei kannusteta tekemään minkään onnistumisen tai epäonnistumisen jälkeen, eli että kysyttäisi itseltä "Miksi onnistuttiin" tai "Miksei onnistuttu". Tämä johtaa siihen, että kaikki kokemuksista oppiminen jää tavallaan vajaaksi.

Vasta heidän asevoimissa saa kuulla kessulta olevansa tunari, ihan jo ensimetreillä. Siellä ei käsittääkseni siedetä vääriä vastauksia lainkaan, mikä on aika räikeä vastakohta koulujärjestelmälle. Koulussa jos opettaja kysyy jenkeissä "Mikä on Ruotsin pääkaupunki?", ja jos oppilas vastaa "Oslo", niin opettajan ensimmäinen sana ei ole "Ei" vaan hän aloittaa lauseella "Kyllä olet tavallaan oikeassa mutta enemmän se on Tukholma." Juuri nyt en ihmettele yhtään miten tuhoisaa tuollainen opetusmetodi on. Tenttitilanteessa jos tulee sama kysymys eteen myöhemmin, niin tottakai oppilas ensimmäisenä muistelee "Vittufuck, mä vastasin tohon oikein kerran. Mikä vittu se kaupunki oli.... Ahaa! Oslo!" -> väärin.

Periksiantamattomuuden näki myös siinä kun jenkit eivät millään meinanneet lähteä Afganistanista tai Irakista. Kantapään kautta ja vuosikymmenen myötä saivat havaita, että ei paikallisia voi muuttaa toisenlaisiksi.

 

[Rauhantekijä]

Ihmiselle on luonteenomaista löytää aina perustelut omalle tekemiselleen. Kuuntelepa vaikka kaverin perusteluja siihen miksi hän osti juuri x auton. Taustalla on oma halu/käsitys tietystä automerkistä tai mallista ja sitä on pohdittu valtavasti. Siinä prosessissa syntyy ensin hyväksyntä ja sen ympärille rakentuvat perustelut juuri tälle autolle. Esimerkki voi olla mitä tahansa muutakin, mutta oleellista on se, että omalle tekemiselle on aina perustelu.
Tämä liittyy otsikon aiheeseen välillisesti siten, että edellä mainittu yhdistettynä voimakkaseen omaan tahtoon esiintyy joissain asioissa "omana keksimisenä". Yhteenvetona voidaan sanoa, että on kyseessä oma päätös tai jokin ajatus, niin ihmiselle on luonteenomaista tehdä siitä itselleen ymmärrettävää. Tämä voi usein kuulostaa vankkana uskomuksena omaan keksimiseen tai riittää kunhan on asiasta jotain päättänyt niin sen jälkeen tulee kuulostaa uskottavalta.
Vanha tunnettu tosiasia. Tarkkailkaa itseänne ja huomatte itsestänne ehkä uuden ulottuvuuden

 

[JR49]

Ihmiselle on luonteenomaista löytää aina perustelut omalle tekemiselleen. Kuuntelepa vaikka kaverin perusteluja siihen miksi hän osti juuri x auton. Taustalla on oma halu/käsitys tietystä automerkistä tai mallista ja sitä on pohdittu valtavasti. Siinä prosessissa syntyy ensin hyväksyntä ja sen ympärille rakentuvat perustelut juuri tälle autolle. Esimerkki voi olla mitä tahansa muutakin, mutta oleellista on se, että omalle tekemiselle on aina perustelu.
Tämä liittyy otsikon aiheeseen välillisesti siten, että edellä mainittu yhdistettynä voimakkaseen omaan tahtoon esiintyy joissain asioissa "omana keksimisenä". Yhteenvetona voidaan sanoa, että on kyseessä oma päätös tai jokin ajatus, niin ihmiselle on luonteenomaista tehdä siitä itselleen ymmärrettävää. Tämä voi usein kuulostaa vankkana uskomuksena omaan keksimiseen tai riittää kunhan on asiasta jotain päättänyt niin sen jälkeen tulee kuulostaa uskottavalta.
Vanha tunnettu tosiasia. Tarkkailkaa itseänne ja huomatte itsestänne ehkä uuden ulottuvuuden

Olen ollut tästä tietoinen ja todella tarkkaillut itseäni. Pitää paikkansa kohdaltani.

 

[baikal]

Itsestään löytää jokainen aika vinkeitä piirteitä, kun jaksaa kohdata ne. Parasta onkin opetella suhtautumaan itseensä hieman huumorilla. Ja näin ollen se sama suhtautumistapa siirtyy myös suhteeseen toisiin.

 

[vlad]

Itsestään löytää jokainen aika vinkeitä piirteitä, kun jaksaa kohdata ne. Parasta onkin opetella suhtautumaan itseensä hieman huumorilla. Ja näin ollen se sama suhtautumistapa siirtyy myös suhteeseen toisiin.

Pitää oppia nauramaan itselleen (ja myös niille omille virheilleen!)

vlad.