Ilkka Kanerva väläyttää puolustusliittoa Ruotsin kanssa

Tvälups

Ylipäällikkö
yle 11.3.2014 klo 14:46
Ilkka Kanerva väläyttää puolustusliittoa Ruotsin kanssa
Kansanedustaja Ilkka Kanervan mielestä puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa on mentävä ”reippaasti eteenpäin”. Kanerva ei sulje pois myöskään valtiosopimusta puolustusliitosta.

Puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanervan mielestä puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa pitää mennä reippaasti eteenpäin. Kuva: Yle
Kansanedustaja, entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) on eduskunnan kokeneimpia ulko- ja turvallisuuspolitiikan tuntijoita. Hän on ulkoasiainvaliokunnan jäsen, ja hän johtaa puolustuksen parlamentaarista selvitysryhmää, joka ratkoo puolustuksen pitkän aikavälin haasteita.

Kanervan mukaan Ukrainan kriisi pakottaa päivittämään turvallisuuspoliittista ajattelua Suomessa.

– Meidän täytyy ymmärtää, että myös meidän omassa turvallisuusympäristössämme voi tapahtua hyvinkin nopeita muutoksia, sanoo Kanerva Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa.

– Olemme aika vastuuttomia, jollemme reagoi ja ota kantaa niihin kysymyksiin.

Materiaalihankinnat panevat Suomen ”tosiasioiden eteen”
Uskottavan puolustuskyvyn ylläpito edellyttää Kanervan mukaan ”ison luokan hankintoja” sekä meri- että ilmavoimille.

– Ne eivät ole ihan pienen rahan kauppoja. Kyllä materiaalihankinnat ovat sellainen seikka, joka panee Suomen tosiasioitten eteen, toteaa Kanerva.

Pistääkö tämä miettimään sitä, että Suomen pitäisi liittoutua sotilaallisesti?

– Itse ajan tässä kohtaa ennen muuta sitä raidetta, että meidän täytyy mennä hyvinkin reippaasti eteenpäin yhdessä Ruotsin kanssa ja hakea siitä se malli, joka nyt on näinä vuosina, ja sitten katsottava, onko siitä sen jälkeen syytä tehdä jotain vielä enemmän, sanoo Kanerva.

Valtiosopimus puolustusliitosta?
Kysyttäessä tarkoittaako tämä nimenomaan liittoutumista Ruotsin kanssa Kanerva vastaa:

– Ruotsalaiset itse puhuvat jopa valtiosopimustasoisista järjestelyistä. Minä en halua sulkea meitä senkään tasoisista järjestelyistä ulos. Kyllä meidän pitää nyt levittää koko tämä kartta ja olla tässä suhteessa ennakkoluuloton ja rohkea, sillä Ruotsi pystyy antamaan meille lisäarvoa ja me Ruotsille.

– Jotta tämä kombinaatio olisi uskottava, se vaatisi toimiakseen niin kovat asiakirjat taakseen, että se olisi sitten koeteltavissa myöskin kriisin olosuhteissa. Eli silloin se edellyttäisi valtiosopimusta, toteaa Kanerva.

Sen sijaan Nato-jäsenyyden hakeminen ei Kanervan mielestä ole juuri nyt asialistalla.

– Kun on tilanne päällä, niin silloin ei pitäisi tehdä mitään kovin uusia, hätäisiä liikkeitä, sanoo Kanerva.

– Kaikki isot turvallisuuspoliittiset linjaukset pitää tehdä rauhassa, tyvenessä, kylmään harkintaan perustuen. Nyt on tilanne päällä. Nyt ei kannata lonksutella minkään valtakunnan ovia.

Lisää aiheesta Ajankohtaisessa kakkosessa TV2 tiistaina klo 21.00
 
Minulle riittäisi tietynlainen asepooli, missä voisi olla maita myös Aasiasta, Afrikasta ja Amerikasta. Euroopan apu olisi epävarminta, koska meidän kriisi koskettaisi ehkä myös heitä, ainakin itä-Eurooppaa ja Ruotsia.

"Tietynlaiset aseet" olisivat siis korkean kilohinnan aseita kuten Jassm ohjukset, NLAW ohjukset, yhteinen satelliitti ja poolissa voisi olla muutama lentokone joka maasta.

Jos siis vaikka Chilessä tulisi sota, niin meidän pitäisi antaa sinne muutama jassm (Usa:n luvalla), liitopommeja, jokunen Stinger ja neljä Hornettia lentäjineen. Vastineeksi saatais 15 maasta aivan hitosti kalustoa kun tarvitaan.

Kaikki lainakalusto pitää olla Casa-koneeseen mahtuvaa jotta voidaan viedä/hakea.
 
Minulle riittäisi tietynlainen asepooli, missä voisi olla maita myös Aasiasta, Afrikasta ja Amerikasta. Euroopan apu olisi epävarminta, koska meidän kriisi koskettaisi ehkä myös heitä, ainakin itä-Eurooppaa ja Ruotsia.

"Tietynlaiset aseet" olisivat siis korkean kilohinnan aseita kuten Jassm ohjukset, NLAW ohjukset, yhteinen satelliitti ja poolissa voisi olla muutama lentokone joka maasta.

Jos siis vaikka Chilessä tulisi sota, niin meidän pitäisi antaa sinne muutama jassm (Usa:n luvalla), liitopommeja, jokunen Stinger ja neljä Hornettia lentäjineen. Vastineeksi saatais 15 maasta aivan hitosti kalustoa kun tarvitaan.

Kaikki lainakalusto pitää olla Casa-koneeseen mahtuvaa jotta voidaan viedä/hakea.

Tossa nyt ei ole mitään päätä eikä häntää.
 
Ruotsi ei todellisuudessa halua sitoutua Suomen puolustukseen missän tilanteessa.

Uskoisin että oikein esitettynä puolustusliitto Suomen kanssa voisi olla Ruotsille erittäinkin houkutteleva, vielä tässä vaiheessa kun Ruotsi ei ole Naton jäsen.
Puolustuspoliittisesti Ruotsi turvautuu hyvin pitkälti Suomen taakse Venäjän uhkaa vastaan. Tällä hetkellä puhtaasti tilastovertailuna Suomi on altavastaaja Venäjän edessä, mutta Ruotsi on korkeintaan "peura ajovaloissa", jos sitäkään. Lähes kuvittelemattoman tilanteen edessä, jossa Venäjän asevoimat lähtevät vyörymään Suomen rajojen yli, voin taata että ne eivät pysähdy Haaparannalle.

Puolustusliitto Suomen kanssa loisi Ruotsille mahdollisuuden luoda alueellinen puolustusjärjestelmä, mutta Suomen rajojen sisällä. Vahva länsimainen puolustusliitto Venäjän ja Natomaan (Norjan) välillä voisi olla Natollekin niin houkutteleva vaihtoehto että asekauppojen hinnoittelu pohjautuisi jatkossa jäsenmaa-hinnastoon, ei rauhankumppani-hinnastoon.

Suomen kannalta liittouma Ruotsin kanssa toisi paljon kaivattua lisärahaa puolustusmäärärahoihin. En näkisi mahdottomana esimerkiksi asetelmaa, jossa Ruotsin pääpainopiste olisi liittouman ilmavoimien kehittäminen, Suomen vastuuna maavoimat ja yhteisenä vastuualueena Pohjanlahden ja Suomenlahden turvaaminen.

Idea on raakile, mutta siellä mullassa itää mun mielestä ihan terve siemen. Ei tätä kannata alas ampua, ainakaan ennen kuin nähdään miten se lentää.
 
Tossa nyt ei ole mitään päätä eikä häntää.

Pska-Ukko ei ilmeisesti tiennyt, että talvisodan aikaan saimme 15:sta maasta kamaa, mm etelä-Afrikasta ja Ekvadorista, vai mikä lie Uruguay se oli. Ilmaiseksi siis, lahjoituksina.

No eihän siinä ole päätä eikä häntää, koska pska-huru-ukko niin sanoo. Sen täytyy olla totta.

Edit: etelä-Afrikasta 25 lentokonetta ilmaiseksi
 
Viimeksi muokattu:
Pska-Ukko ei ilmeisesti tiennyt, että talvisodan aikaan saimme 15:sta maasta kamaa, mm etelä-Afrikasta ja Ekvadorista, vai mikä lie Uruguay se oli. Ilmaiseksi siis, lahjoituksina.

No eihän siinä ole päätä eikä häntää, koska pska-huru-ukko niin sanoo. Sen täytyy olla totta.
Tällä käytöksellä ei foorumilla juuri viihdytä.
 
Pska-Ukko ei ilmeisesti tiennyt, että talvisodan aikaan saimme 15:sta maasta kamaa, mm etelä-Afrikasta ja Ekvadorista, vai mikä lie Uruguay se oli. Ilmaiseksi siis, lahjoituksina.

No eihän siinä ole päätä eikä häntää, koska pska-huru-ukko niin sanoo. Sen täytyy olla totta.

Edit: etelä-Afrikasta 25 lentokonetta ilmaiseksi

Herranen aika! Tutki vaikka näin yön synkkinä tunteina, mitä ja minkälaatuista materiaaliapua me saimme?
Paljon lämmitti täysin vanhentuneet lentokoneet, joista osa ei ollut edes lentokuntoisia...

Vai meinaatko, että Suomi antaisi parasta tuohon pooliin ja vastineeksi saisimme sitten (jos saisimme) 1950-luvun aseistusta?
Se paras materiaali mitä saimme OSTETTUA ei todellakaan tullut lahjoituksena vaan todella kovaan hintaan ja liian myöhään.
 
Nato tai Ruotsi-liitto ei ehdi Suomeen tänä keväänä
Lehtikuva

Uutiskommentti Suomen Nato-jäsenyyden ja Ruotsi-liiton ajajat vaikenevat mielellään yhdestä ongelmasta: tähän Ukrainan kriisiin nämä turvallisuusratkaisut eivät ehdi. Lisää puolustusvoimaa ei saisi huomiseksi edes rahalla.

Petri Korhonen 22.3.2014 06:01

Itse asiassa kumpikaan liittoutumisvaihtoehto ei ehtisi edes seuraavaan Transnistrian tai Baltian konfliktiin.

Vaikka valmistelut aloitettaisiin huomenna, jäsenyysbyrokratian takia Suomi olisi Naton ruodussa eri arvioiden mukaan aikaisintaan vuonna 2016. Sekin olisi huippunopeaa: Viron Nato-prosessin käytännön järjestelyihin tuhrautui viitisen vuotta, ja maa sentään oli halunnut jäseneksi jo 1990-luvun lopulta.

Ruotsi–Suomi-fuusio veisi yhtä kauan. Armeija tietää, miten hidasta on yhteispohjoismaisten taisteluosastojen luominen tai sotaharjoitusten järjestäminen. Esikunnat täyttävät suunnittelu- ja käskylomakkeita vuoden ajan ennen kuin ensimmäinenkään laiva, JAS tai tankki liikahtaa.

Siinä ajassa moni pikkumaa ehtii vaihtaa valtiomuotoa ja Vladimir Putin poseerata ilman paitaa kymmenissä uusissa uutiskuvissa.

Kaikkein epä-älyllisimpiä kouhottajia ovat ne poliitikot, jotka väittävät puolustusmäärärahojen lisäämisen pelastavan Suomen huomisesta alkaen.

Vaikka armeija saisi tänään miljardi euroa lisärahaa, reserviläisarmeijan suorituskyky alkaisi parantua ehkä vuoden–parin päästä.
Uutta kalustoa ei löydy markettien hyllyiltä, ja sotaväki pitää kouluttaakin sen käyttöön. Vaikka armeija ostaisi tuttuja välineitä, niiden sisäänajo, SAP-kirjanpitoon vieminen ja jakaminen sodanajan yksiköihin kestää pitkään.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
Uusien pääsotaharjoitusten ja kertausharjoitusten organisointi, ja niiden mahduttaminen armeijan harjoitusaikatauluun onnistuisi toki jo syksyllä. Vuodesta ei vain ole tietoa.

Tekipä Suomi minkä valinnan tahansa, pari seuraavaa talvea meidän pitää pärjätä omillamme. Ja muokata yhteiskuntaa rakenteeltaan sellaiseksi, että kaikki asukkaat pitävät vastedeskin tätä puolustamisen arvoisena: tasa-arvoisena, tulonjaoltaan reiluna, heikoimmilleenkin solidaarisena, avoimena ja demokraattisena maana.

Hermostuttaako odottelu? Muita neuvoja siihen ei taida olla kuin Rokan Antin viisaus:
– Jos sie ossaat laulaa ni hyrehi hiljaksee. Se pittää mielen kepiänä.


Kirjoittaja on Taloussanomien toimituspäällikkö.
 
yle 23.3.2014 klo 16:11
Yli puolet suomalaisista kannattaa puolustusliittoa Ruotsin kanssa
Yle Uutisten teettämän kyselyn mukaan Suomen puolustusliittoa Ruotsin kanssa kannattavat erityisesti yli 50-vuotiaat ja alle 25-vuotiaat. Puolustusliitto saa tukea yli puoluerajojen.

Kuva: Yle uutisgrafiikka
Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista kannattaa puolustusliiton perustamista Ruotsin kanssa. Puolustusliitossa molempien maiden armeijat olisivat tarvittaessa toistensa apuna.

Ruotsi ja Suomi ovat parhaillaan syventämässä rauhanajan yhteistyötään. Suunnitteilla on harjoituksia ja koulutusta niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Suomalaiset veisivät yhteistyön vielä merkittävästi pidemmälle, selviää Yle Uutisten teettämästä tutkimuksesta.

Suomen ja Ruotsin yhteistä puolustusliittoa kannattaa 54 prosenttia ja vastustaa 36 prosenttia suomalaisista. 10 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Eniten puolustusliittoa kannattavat 50 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat. Myös nuoria, alle 25-vuotiaita, ajatus miellyttää.

Puolustusliitto saa kannatusta läpi puolueiden. Vain kristillisdemokraattien äänestäjistä yli puolet ajattelee toisin, vasemmistoliitonkin äänestäjistä melkein puolet. Eniten kannatusta puolustusliitto saa vihreiden äänestäjiltä.

"Ei tämän päivän juttu"
Puolustusministeri Carl Haglundia (r.) tutkimuksen tulos miellyttää. Hänen mukaansa yhteistyötä tiivistetään entisestään jo tänä keväänä. Tarkemmat suunnitelmat hän lupaa tuoda julkisuuteen ensi kuun aikana. Luvassa on käytännönläheistä päivittäistä yhteistyötä.

– Se luo edellytyksiä, kun me tunnemme toisemme. Jos jonain päivänä päätämme tehdä syvempää, poliittista yhteistyötä, niin silloin edellytykset ovat paljon paremmat, Haglund kertoo.

– Tämä työ, mitä nyt tehdään, ei kuitenkaan tähtää mihinkään sotilasliittoon, Haglund painottaa.

Harkinnassa on muun muassa yhteisiä hankintoja. Suomen ja Ruotsin armeijat eivät Haglundin mukaan osta kalustoa yhteisomistukseen, mutta voisivat yhdessä neuvotella samanlaisten hankintojen hintoja alemmaksi. Samanlainen kalusto lisää edelleen mahdollisuuksia yhteistyöhön.

– Varaosia, huoltoa, kehitystoimintaa, sillä saralla voimme tehdä paljon, Haglund kertoo.

Ministerin mukaan puolustusliitosta on hyvä käydä julkista keskustelua.

– Puolustusliittoa ei pidä sulkea pois, mutta se ei ole tämän päivän juttu.
 
Mielestäni Ruotsi ei ole puolustuspolitiikaltaan kylliksi vakaa maa, jotta sen kanssa kannattaisi liittoutua nykyistä enempää, paitsi tietenkin sellaisessa tapauksessa, että Ruotsi haluaisi maksaa jonkinlaista suojelurahaa.
 
Antakaahan minulle sodan ajan sijoitukseni mukainen osuus tuosta "miljardin euron lisärahasta", ja minä lupaan että neljän viikon kuluessa sodan ajan joukkoni suorituskyky on parempi kuin nyt. Saattaapa vaikuttaa parin muunkin porukan suorituskykyyn siinä samalla.

Enkä varmasti ole tässä yksin.

Jos asiaa tehdään parlamentaaris-tulosneuvottelu-terssi-kehysperiaatteella, niin saahan siihen aikaa turaantumaan. Jos taas uskotaan että on oikeasti kiire, niin aika monta juttua onnistuu toisin.

Sivumennen, jos uskotaan että on oikeasti kiire, niin ilman lisärahaakin alkaa tapahtua ihan eri tahtiin kuin syvässä rauhan tilassa.
 
yle 23.3.2014 klo 19:50
MPKK:n pääopettaja Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöstä:
Puolustusliittoja on monenlaisia

Yle Uutiset haastatteli everstiluutnantti Jyri Raitasaloa Suomen ja Ruotsin mahdollisesta puolustusliitosta. Yle Uutisten teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista kannattaisi puolustusliiton perustamista Ruotsin kanssa. Mutta kuinka yhteensopivia Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat?
23.3.2014++Jyri+Raitasalo.jpg

Everstiluutnantti Jyri Raitasaloa haastattelee Teemu Toivola.
Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 54 prosenttia suomalaisista kertoi kannattavansa puolustusliiton perustamista Ruotsin kanssa. Puolustusliitossa molempien maiden armeijat olisivat tarvittaessa toistensa apuna. Puolustusliiton vastustajia on 36 prosenttia suomalaisista. 10 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Mutta kuinka lähellä tällainen puolustusliitto sitten olisi käytännössä? Yle Uutiset kysyi asiaa Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettajalta, everstiluutnantti Jyri Raitasalolta.

Kuinka järkevä puolustusliitto olisi sotilaallisesti?

– Tällä hetkellähän Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä kehitetään ja syvennetään. Voidaan sanoa, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tässä on kyllä se järkevin tie jatkaa yhteistoimintaa. Tämä niin sanottu puolustusliiton kehittäminen sitten on ikään kuin yksi vaihtoehto pidemmällä aikavälillä.

Millä tavalla mahdollinen puolustusliitto näkyisi käytännössä, millaisia konkreettisia vaikutuksia sillä olisi Suomen puolustusvoimiin?

– Puolustusliittoja voidaan rakentaa usealla eri periaatteella. Se, mikä tässä mielipidetiedustelussa oli taustalla, oli se, että Ruotsin ja Suomen puolustusvoimat voivat tarvittaessa auttaa toisiaan, jos toinen joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat kehittää yhteistyössä niin kuin nyttenkin kansallisia ratkaisuja ja puolustusjärjestelmiä. Tässä mielessä tämän mielipidetiedustelun perusteella ei olisi mitään automatiikkaa sille, kuinka paljon pitäisi esimerkiksi rauhan aikana toimintoja lisätä.

Kuinka paljon puolustusliitto hyödyttäisi Suomea taloudellisesti?

– Silloin kun puhutaan kansallisten puolustusjärjestelyiden ja -järjestelmien kehittämisestä, niin on kyllä hyvä pitää mielessä, että omaa aliresurssointia ei voi ulkoistaa muille. Elikä kyllä niin puolustusliitossa olevilla mailla kuin kansalliseen puolustukseen turvautuvissa maissa on pidettävä huoli siitä, että resurssit oman puolustuskyvyn ylläpitämiseen ovat riittävät. Tässä mielessä on kyllä nähtävissä, että niin Suomella kuin Ruotsilla on tulevina vuosina pikemminkin tarvetta lisätä resursseja puolustukseen kuin vähentää niitä.

Kuinka yhteensopivia Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat jo tällä hetkellä? Kuinka suuri muutos puolustusliitto olisi?

– Kyllähän tietysti molemmilla mailla on omat kansalliset järjestelynsä. Ja vaikka tällainen yleinen länsimainen kehitys kulkeekin kohti yhteisiä standardeja, niin kyllä tässä tietysti vielä työtä olisi tehtävä, jotta Suomi ja Ruotsi saisivat järjestelmänsä yhteen. Mutta pitäisin kyllä isoimpana päätöksenä nimenomaan poliittisen tason päätöstä tällaisen niin sanotun puolustusliiton rakentamisesta. Ja kun jos sellainen sitten aikanaan tultaisiin tekemään, niin kyllä tekniset järjestelmät sen jälkeen riittävillä resursseilla saadaan kuntoon.

Mitä teille sanoo, että tässä kyselyssä yli puolet kannattaisi puolustusliittoa, kun taas Nato-kyselyissä on jääty selvästi alempaan kannatukseen?

– Näkisin kyllä, että tässä kyselyssä tämän suuren puolella olevien määrän johtuvan aika paljon myös siitä, että tässä kysyttiin sillä tavalla, että jos Suomi ja Ruotsi rakentaisivat valmiutta tarvittaessa auttaa toinen toistaan. Ja siinä mielessä voitaisiin sanoa, että tämä on tällainen puolustusliiton kevytversio. Tässä esimerkiksi ei ollut kyse yhteisten joukkojen tmv. rakentamisesta.
 
Mielestäni Ruotsi ei ole puolustuspolitiikaltaan kylliksi vakaa maa, jotta sen kanssa kannattaisi liittoutua nykyistä enempää, paitsi tietenkin sellaisessa tapauksessa, että Ruotsi haluaisi maksaa jonkinlaista suojelurahaa.

Valitettavasti joudun olemaan samaa mieltä...Suomi-Ruotsi -liitossa olisi kyllä monella tapaa järkeä, ennen kaikkea juuri lokaalisuuden vuoksi: kun ollaan naapureita, ei ole todennäköistä että toisen maan seikkailut vetävät toisen sotaan - toisin kuin voisi käydä Naton kanssa. Lisäksi sotilasliitto voisi nostaa tietynlaista 'tilannetajua' kriisien aikana. Historiallisesti tiedämme (esimerkiksi juuri toisessa ketjussa puhutusta Norja/Tanska -kuviosta) että huonot, ideologisesti sokaistuneet tai putkinäköiset poliitikot voivat sössiä puolustusvalmistelut. Valmis puolustusliitto jossa olisi tiettyjä ennalta sovittuja 'failsafeja' saattaisi pitää päättäjät paremmin varuillaan.

Valitettavasti Ruotsin kyky sitoutua tällaisiin järjestelyihin olisi aika kyseenalainen. Yhdet vaalit ja koko pöytä pyyhkäistään uusiksi ja seuraava hallitus saattaakin alkaa ajamaan Nato-jäsenyyttä, tai sitten pasifistit pääsevät valtaan ja torpedoivat kaikenlaiset sotilasliitot. Lisäksi ruotsalaisilla on ärsyttävä tapa kohdella muita pohjoismaita nuorempina yhtiökumppaneina.
 
Valitettavasti joudun olemaan samaa mieltä...Suomi-Ruotsi -liitossa olisi kyllä monella tapaa järkeä, ennen kaikkea juuri lokaalisuuden vuoksi: kun ollaan naapureita, ei ole todennäköistä että toisen maan seikkailut vetävät toisen sotaan - toisin kuin voisi käydä Naton kanssa. Lisäksi sotilasliitto voisi nostaa tietynlaista 'tilannetajua' kriisien aikana. Historiallisesti tiedämme (esimerkiksi juuri toisessa ketjussa puhutusta Norja/Tanska -kuviosta) että huonot, ideologisesti sokaistuneet tai putkinäköiset poliitikot voivat sössiä puolustusvalmistelut. Valmis puolustusliitto jossa olisi tiettyjä ennalta sovittuja 'failsafeja' saattaisi pitää päättäjät paremmin varuillaan.

Valitettavasti Ruotsin kyky sitoutua tällaisiin järjestelyihin olisi aika kyseenalainen. Yhdet vaalit ja koko pöytä pyyhkäistään uusiksi ja seuraava hallitus saattaakin alkaa ajamaan Nato-jäsenyyttä, tai sitten pasifistit pääsevät valtaan ja torpedoivat kaikenlaiset sotilasliitot. Lisäksi ruotsalaisilla on ärsyttävä tapa kohdella muita pohjoismaita nuorempina yhtiökumppaneina.

Ja kuten historiaa tunnetaan, niin Ruotsin päättäjät ovat ihan yhtä kykeneviä selkärangattomuuteen, kuin meilläkin.

tumblr_n2rlmgOanZ1szo7eyo1_1280.png
 
Back
Top