Ilmatorjunta

Uudet Shaded droonit lentävät tykkijörjestelmien kantaman ulkopuolella. Tämä lienee kehityksen kulku jatkossa.
Toisaalta ilman tykkejä ne lentäisivät matalammalla.
Kenties ajoneuvoihin kiinnitettyinä saisi lisää liikkuvuutta mitä ainakin molemmat osapuolet käyttävät Ukrainassa.

Ihan sama vaikka lentäisi 10 kilometrissä. Jossakin vaiheessa sen on pakko tulla matalalle, jos/kun sillä on tarkoitus osua maassa olevaan kohteeseen. Hankaloittaa tietenkin tykkien käyttöä puolustuslinjana, mutta mahdollistaa edelleen pienen aluemaalin (lentokenttä) tai pistemaalin (voimalaitos) suojaamisen tykeillä.
 
Ihan sama vaikka lentäisi 10 kilometrissä. Jossakin vaiheessa sen on pakko tulla matalalle, jos/kun sillä on tarkoitus osua maassa olevaan kohteeseen. Hankaloittaa tietenkin tykkien käyttöä puolustuslinjana, mutta mahdollistaa edelleen pienen aluemaalin (lentokenttä) tai pistemaalin (voimalaitos) suojaamisen tykeillä.
Ne tulee 90 asteen kulmassa alas niin että it ei kerkeä reagoimaan....
 
Ne tulee 90 asteen kulmassa alas niin että it ei kerkeä reagoimaan....

No, sittenhän ballistisia ohjuksiakaan ei voi torjua. Eiku, niitähän on just torjuttu tehokkaasti monessakin maassa...

Ja nyt puhutaan kertaluokkaa hitaammin lentävistä aseista. Halvaksi ja alisoonisena matkalentonsa lentäväksi suunnitellut Shahedit tuskin pystyvät syöksyssäkään kovin kummoisiin nopeuksiin. Jos optimistisesti päästäisiin 250-300 m/s hujakoille, niin esim. viidestä kilometristä aloitettu syöksy merenpinnantasolle kestää n. 16-20 sekuntia.

Se on ihan hyvä ja realistinen aikaikkuna onnistuneelle torjunnalle. Monilla alusten lähipuolustusjärjestelmillä aika havainnosta tulenavaukseen on vain sekunteja. Maasijoitteisilla C-RAM järjestelmillä sama juttu, esim. Rheinmetallin 35 mm Skyshieldille luvataan alle 4,5 sekuntia havainnosta tulenavaukseen. Ja tässä tapauksessahan keskikorkeuksilla lentävä maali on luultavasti jo valmiiksi seurannassa ja tykit suunnattu sitä kohti, jolloin tuli voidaan avata heti sen tullessa asejärjestelmän kantamalle.
 
No, sittenhän ballistisia ohjuksiakaan ei voi torjua. Eiku, niitähän on just torjuttu tehokkaasti monessakin maassa...

Ja nyt puhutaan kertaluokkaa hitaammin lentävistä aseista. Halvaksi ja alisoonisena matkalentonsa lentäväksi suunnitellut Shahedit tuskin pystyvät syöksyssäkään kovin kummoisiin nopeuksiin. Jos optimistisesti päästäisiin 250-300 m/s hujakoille, niin esim. viidestä kilometristä aloitettu syöksy merenpinnantasolle kestää n. 16-20 sekuntia.

Se on ihan hyvä ja realistinen aikaikkuna onnistuneelle torjunnalle. Monilla alusten lähipuolustusjärjestelmillä aika havainnosta tulenavaukseen on vain sekunteja. Maasijoitteisilla C-RAM järjestelmillä sama juttu, esim. Rheinmetallin 35 mm Skyshieldille luvataan alle 4,5 sekuntia havainnosta tulenavaukseen. Ja tässä tapauksessahan keskikorkeuksilla lentävä maali on luultavasti jo valmiiksi seurannassa ja tykit suunnattu sitä kohti, jolloin tuli voidaan avata heti sen tullessa asejärjestelmän kantamalle.
Ballistisetkin tulevat viistossa alas, pääosin. Mutta jos drone pääsee tasan kohteen päälle ja pystysyöksyyn ennen kuin sitä ammutaan, niin parempi saada räjäyttävä osuma siihen taistelukärkeen. Muuten käy niin että dronen runko kyllä silppuuntuu mutta suojattava kohde räjähtää siitä huolimatta. No, ei välttämättä yhdellä dronella, mutta jos niitä tulee useampi kymmenen niin joku kärki kyllä osuu tehtaan kokoiseen maaliin vaikka hajonnut runko riepottaisikin sitä miten sattuu.
 
Ballistisetkin tulevat viistossa alas, pääosin. Mutta jos drone pääsee tasan kohteen päälle ja pystysyöksyyn ennen kuin sitä ammutaan, niin parempi saada räjäyttävä osuma siihen taistelukärkeen. Muuten käy niin että dronen runko kyllä silppuuntuu mutta suojattava kohde räjähtää siitä huolimatta. No, ei välttämättä yhdellä dronella, mutta jos niitä tulee useampi kymmenen niin joku kärki kyllä osuu tehtaan kokoiseen maaliin vaikka hajonnut runko riepottaisikin sitä miten sattuu.

Rojuthan tulee aina alas, vaikka räjähtäisikin. Mutta kaiken kaikkiaan on hyvin positiivista, jos uhka räjähtää ilmassa, suistuu tarkoitetulta lentoradaltaan sivuun tai osuu kohteeseen sytytin rikkoutuneena jääden suutariksi.
 
Ne tulee 90 asteen kulmassa alas niin että it ei kerkeä reagoimaan....
Mitä noita videoita oon nähnyt niin harva drone on 90 on asteen kulmassa tullut maaliin. Ja tosiaan kai nuo ovat olleet jo pitempään seurannassa jos korkeella lentäät.
Ja voihan ohjuksista puolet korvata niillä raketeista kehitetyillä halvoilla pikkuohjuksilla, siis jos puhutaan tuosta K30 Biho järjestelmästä
 
No, sittenhän ballistisia ohjuksiakaan ei voi torjua. Eiku, niitähän on just torjuttu tehokkaasti monessakin maassa...

Ja nyt puhutaan kertaluokkaa hitaammin lentävistä aseista. Halvaksi ja alisoonisena matkalentonsa lentäväksi suunnitellut Shahedit tuskin pystyvät syöksyssäkään kovin kummoisiin nopeuksiin. Jos optimistisesti päästäisiin 250-300 m/s hujakoille, niin esim. viidestä kilometristä aloitettu syöksy merenpinnantasolle kestää n. 16-20 sekuntia.

Se on ihan hyvä ja realistinen aikaikkuna onnistuneelle torjunnalle. Monilla alusten lähipuolustusjärjestelmillä aika havainnosta tulenavaukseen on vain sekunteja. Maasijoitteisilla C-RAM järjestelmillä sama juttu, esim. Rheinmetallin 35 mm Skyshieldille luvataan alle 4,5 sekuntia havainnosta tulenavaukseen. Ja tässä tapauksessahan keskikorkeuksilla lentävä maali on luultavasti jo valmiiksi seurannassa ja tykit suunnattu sitä kohti, jolloin tuli voidaan avata heti sen tullessa asejärjestelmän kantamalle.
Syöksyssä 800 kmh ja 15 prosenttia tulee torjunnasta läpi.

Älä nyt sotke ballistisia ohjuksia droneihin.

 
Mitä noita videoita oon nähnyt niin harva drone on 90 on asteen kulmassa tullut maaliin. Ja tosiaan kai nuo ovat olleet jo pitempään seurannassa jos korkeella lentäät.
Ja voihan ohjuksista puolet korvata niillä raketeista kehitetyillä halvoilla pikkuohjuksilla, siis jos puhutaan tuosta K30 Biho järjestelmästä
Pakko ne on jollakin korvata ja säästää ihan oikeita ohjuksia varten. . Tuhannen kpl päivätahtia kun tulee droonia taivaalta niin kustannustehokas pitää olla.
 
Syöksyssä 800 kmh ja 15 prosenttia tulee torjunnasta läpi.

Älä nyt sotke ballistisia ohjuksia droneihin.


800 km/h on 222 m/s eli tulee siis hitaammin kuin aiemmassa laskutoimituksessani ja aikaa torjuntaan on näin ollen enemmän.

Kun linkkisi mukaan 15% tulee läpi, niin Ukrainan torjuntaprosenttihan on siis 85%! Tuo on hyvä saavutus, kun huomioidaan, miten alkeellisilla vehkeillä siellä joudutaan isolta osin toimimaan. Laadukkaita, moderneja länsimaisia ohjus- ja tykkijärjestelmiä on vain rajallisesti ja olkapääohjukset, itkot, Sergeit, elso ym. toivotaan-toivotaan -tason vehkeet näyttelevät suurta roolia. Varmasti modernilla tykkijärjestelmällä torjuntatodennäköisyys on vielä huomattavasti korkeampi, lähellä sataa prosenttia, mutta niitä ei sitten määrällisesti valitettavasti ole riittävästi.

These adaptations make them harder to intercept by truck-mounted machine guns and standard mobile fire units typically used by Ukrainian forces.
Ukraine’s defenses include jamming drone GPS guidance systems using electronic warfare, as well as employing machine guns and advanced anti-aircraft systems like Germany’s Oerlikon Skynex. Despite this, the average hit rate for drones remains around 15%, FT says.
 
800 km/h on 222 m/s eli tulee siis hitaammin kuin aiemmassa laskutoimituksessani ja aikaa torjuntaan on näin ollen enemmän.

Kun linkkisi mukaan 15% tulee läpi, niin Ukrainan torjuntaprosenttihan on siis 85%! Tuo on hyvä saavutus, kun huomioidaan, miten alkeellisilla vehkeillä siellä joudutaan isolta osin toimimaan. Laadukkaita, moderneja länsimaisia ohjus- ja tykkijärjestelmiä on vain rajallisesti ja olkapääohjukset, itkot, Sergeit, elso ym. toivotaan-toivotaan -tason vehkeet näyttelevät suurta roolia. Varmasti modernilla tykkijärjestelmällä torjuntatodennäköisyys on vielä huomattavasti korkeampi, lähellä sataa prosenttia, mutta niitä ei sitten määrällisesti valitettavasti ole riittävästi.
Jätit mainitsematta mm skynexin mikä mainittu artikkelissa. Luultavasti Ukrainan sodan aikainen budjetti on ollut moninkertainen verraten Suomen rauhan ajan budjettiin.

Ennen torjunta prosentti oli huomattavasti parempi koska myös Shaded lensivät kk ja tykkien kantamalla ja vielä hitaasti...
 
Jätit mainitsematta mm skynexin mikä mainittu artikkelissa. Luultavasti Ukrainan sodan aikainen budjetti on ollut moninkertainen verraten Suomen rauhan ajan budjettiin.

Ennen torjunta prosentti oli huomattavasti parempi koska myös Shaded lensivät kk ja tykkien kantamalla ja vielä hitaasti...

Minä mainitsin modernit länsimaiset ohjus- ja tykkijärjestelmät. Mutta fakta on, että niitä on rajallisesti. Jos koko Ukraina olisi katettu Patrioteilla, Nasamseilla ja Skynexeillä, niin miksi siellä ajelisi vielä ukkoja Hiluxeilla Stingerit, NSV:t ja Sergeit lavalla? Aivan, koska niitä teknoaseita ei ole määrällisesti likimainkaan riittävästi.

Noin sinänsähän tuota Skynexiä on ylistetty Ukrainassa eli tykit todistettavasti toimivat Shahedeja vastaan. Ihan sama, missä kulmassa tulevat... Harmi vain, että niitä on Ukrainalla kokonaista kaksi järjestelmää. Ei kaksi sataa tai kaksi tuhatta, vaan kaksi...

The German government transferred its second Skynex air defense system to Ukraine in late April 2024. The two systems are currently the only units in operational use in the world.


Meillä suomalaisilla on onneksi se etu, että emme ole sodassa. Eli jos otamme uhan vakavasti ja vippaamme vähän lisää velkaa maailmanmarkkinoilta, niin voimme laittaa tilauksen sisään isostakin määrästä ja ehdimme odotella toimituksia. 5 prosenttia BKT:sta, here we cum!
 
Viimeksi muokattu:
Minä mainitsin modernit länsimaiset ohjus- ja tykkijärjestelmät. Mutta fakta on, että niitä on rajallisesti. Jos koko Ukraina olisi katettu Patrioteilla, Nasamseilla ja Skynexeillä, niin miksi siellä ajelisi vielä ukkoja Hiluxeilla Stingerit, NSV:t ja Sergeit lavalla? Aivan, koska niitä teknoaseita ei ole määrällisesti likimainkaan riittävästi.

Noin sinänsähän tuota Skynexiä on ylistetty Ukrainassa eli tykit todistettavasti toimivat Shahedeja vastaan. Ihan sama, missä kulmassa tulevat... Harmi vain, että niitä on Ukrainalla kokonaista kaksi järjestelmää. Ei kaksi sataa tai kaksi tuhatta, vaan kaksi...




Meillä suomalaisilla on onneksi se etu, että emme ole sodassa. Eli jos otamme uhan vakavasti ja vippaamme vähän lisää velkaa maailmanmarkkinoilta, niin voimme laittaa tilauksen sisään isostakin määrästä ja ehdimme odotella toimituksia. 5 prosenttia BKT:sta, here we cum!
Toivoa saa että Ukrainasta on opittu että sodan alkaessa sillä soditaan mitä on . Loput on toiveita ja haaveita kunnes rakentaa omat laitteet.
Eikä siinä , Ukraina on reilusti Suomea suurempikin joten kyllä siellä suojattavaa lääniä riittää.
 
Toivoa saa että Ukrainasta on opittu että sodan alkaessa sillä soditaan mitä on . Loput on toiveita ja haaveita kunnes rakentaa omat laitteet.
Eikä siinä , Ukraina on reilusti Suomea suurempikin joten kyllä siellä suojattavaa lääniä riittää.
Niin että Ukraina sotii nyt vain niillä Patrioteilla, Nasamsseilla yms järjestelmillä mitä sillä oli ennen sotaa?
 
C-RAM on ehkä yksi vaihtoehto kun Horneteista vapautuu tykkejä muuhun käyttöön?
Lukot ja yksittäiset niveljohteet saattavat olla ainoat yhteensopivat osa M61A2:n ja Phalanxin/Centurionin välillä. Ehkä aseen runko. Putket ovat Hornetin M61A2:ssa mallia kevennetty, joka tuskin on sopiva Phalanxin isommalle ammustäytölle. Lisäksi Hornetin tykissä putket on tuettu etupäästä koneen runkoon laakerilla, jota ilman putkipakka liikkuu hervottomasti. Mitenhän se on Phalanxissa toteutettu?
 
Niin että Ukraina sotii nyt vain niillä Patrioteilla, Nasamsseilla yms järjestelmillä mitä sillä oli ennen sotaa?
Ensimmäiset tuli -23 keväällä. Ja oliko riittävästi. Paljonko on kuollut ukrainalaisia puutteiden vuoksi...
 
Ensimmäiset tuli -23 keväällä. Ja oliko riittävästi. Paljonko on kuollut ukrainalaisia puutteiden vuoksi...
Uusien asejärjestelmien käyttöönotto ottaa oman aikansa vaikka apua olisi tarjolla sodan ensimmäisestä päivästä lähtien.

Eli kannattaa hankkia niitä järjestelmiä ja osaaminen niiden käyttöön jo hyvän sään aikana joten on edes teoriassa mahdollista saada nopeasti täydennykset hyötykäyttöön.
 
Uusien asejärjestelmien käyttöönotto ottaa oman aikansa vaikka apua olisi tarjolla sodan ensimmäisestä päivästä lähtien.

Eli kannattaa hankkia niitä järjestelmiä ja osaaminen niiden käyttöön jo hyvän sään aikana joten on edes teoriassa mahdollista saada nopeasti täydennykset hyötykäyttöön.
Kuten kirjoitin. Sillä mennään mitä pilliin viheltäessä on.
 
Lukot ja yksittäiset niveljohteet saattavat olla ainoat yhteensopivat osa M61A2:n ja Phalanxin/Centurionin välillä. Ehkä aseen runko. Putket ovat Hornetin M61A2:ssa mallia kevennetty, joka tuskin on sopiva Phalanxin isommalle ammustäytölle. Lisäksi Hornetin tykissä putket on tuettu etupäästä koneen runkoon laakerilla, jota ilman putkipakka liikkuu hervottomasti. Mitenhän se on Phalanxissa toteutettu?
No tehdään niistä kevyemmistä piipuista sitten jotain norsupyssyjä.
 
Back
Top