Komentaja Jaakkola: ”Systeeminen epätasapaino” droonien torjunnassa on korjattava
Maanpuolustus | Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola sanoo, että Suomi seuraa tehostetusti tilannetta Puolaan kohdistuneiden ilmatilaloukkausten jälkeen.
Elina Kervinen HS
9:15 | Päivitetty 10:27
Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola sanoo, että Suomi seuraa tehostetusti tilannetta Puolaan kohdistuneiden Venäjän ilmatilaloukkausten jälkeen.
Jaakkola puhui maanantaina 253. maanpuolustuskurssin avajaisissa.
Hän sanoi, että turvallisuustilanne Suomen lähialueilla on jännitteinen, mutta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.
Jaakkola kuvasi ilmatilaloukkauksia uusimmaksi luvuksi turbulentissa tilannekehityksessä.
”Ottamatta kantaa viimeisten tapahtumien tahallisuuteen tai tahattomuuteen, muiden keinojen ohessa droonitkin ovat olleet epävarmuuden ja epävakauden loihtimisessa oiva väline, mahdollistaen helposti tahallisuuden kiistämisen”, hän sanoi.
Jaakkola totesi, että vastaavan laaja-alaisen vaikuttamisen määrä Euroopassa on parissa vuodessa kasvanut merkittävästi.
Puolan mukaan 19 Venäjän droonia loukkasi sen ilmatilaa viime keskiviikkona. Osan näistä Puola ja Nato ampuivat alas.
Jaakkola piti Puolan ja Naton toimintaa tilanteessa selvänä: valmiutta nostettiin ja voimaa käytettiin alueloukkausten torjunnassa.
Hän viittasi kuitenkin yleisemmin droonien torjuntakykyyn, jota on kiireellisesti kehitettävä.
”On tietenkin kustannustehotonta vastata halpojen droonien uhkaan arvokkailla kehittyneillä asejärjestelmillä, ja tämä systeeminen epätasapaino onkin korjattava.”
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) sanoi puheessaan muun muassa, että Suomi on saavuttamassa Naton uuden puolustusmenotavoitteen 2030-luvulla.
Nato-maat linjasivat kesällä, että niin sanottuun kovaan puolustukseen olisi käytettävä 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2035 mennessä.
Tämän lisäksi puolustusta ja turvallisuutta tukeviin menoihin olisi laitettava 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Jos valtiovarainministeriön ennusteet toteutuvat, tarkoittaa 3,5 prosentin taso jopa 14 miljardin euron vuotuisia panostuksia puolustukseen, Häkkänen laski. Tämä on nykytasoon verrattuna noin kaksinkertainen satsaus puolustukseen.
Hallitus asettaa syksyllä parlamentaariseen työryhmän ratkomaan puolustuksen pitkän aikavälin kehittämistä.
Häkkänen nosti puheessaan vahvasti esiin Kiinan ja myös Pohjois-Korean ja Iranin roolin Venäjän hyökkäyssodan mahdollistajana.
Kiina tukee Venäjää merkittävällä tavalla, hän sanoi.
Venäjän vienti Kiinaan on sitten vuoden 2021 kasvanut merkittävästi erityisesti öljyn ja kaasun osalta. Kiina on myös antanut Venäjälle merkittävissä määrin sotilaallista ja teknologista apua ja toimittanut Venäjälle muun muassa drooneihin tarvittavia komponentteja, Häkkänen muistutti.
Lisäksi Venäjä kiertää sille asetettuja pakotteita käymällä kauppaa muun muassa Kiinan ja muiden liittolaisten kanssa.
Häkkänen sanoi, että Venäjän heikompi asema lisää sen vaarallisuutta.
”Putin joutuu ottamaan lisää riskejä ja turvautumaan entistäkin enemmän muun muassa Kiinan ja Pohjois-Korean tukeen.”
www.hs.fi
