Intin skipannut

Koira3

Alokas
Juu eli otsikko kertoo kaiken, tosin hieman vääristetyllä tavalla. Vähän taustatietoja eka.

Tosiaan olen 94 -syntynyt mies joka sai siis C-paperit (en muista oliko C vai E, todenäkösesti C). Meikällä on alaselässä munuaisissa vajaatoiminnan sairaus joka on kyllä hyvällä mallilla. Uusiutunut muutamaan otteeseen, mutta tiedän itse, että jos noudatan/ syön hyvin niin se ei uusiudu. Joudun siis ottamaan ainakin tällä hetkellä pillereitä aamuin ja illoin lääkärin mukaan. Itse kyllä koen, että pärjäisin ilman niitä ja muutaman vuoden siäsällä (ennen 26-vuotta) olen lopettanut hyvin todenäköisesti kaikki pillerit.

Merkittävämpi sairaus on erbin pareesi. Se on ollut syntymästä lähtien ja tulee aina olemaan. Tosin se on vaan vasemmassa kädessä. Ei ole kuitenkaan mikään maailman pahin. Lääkärintarkastuksessa en ehtinyt selitellä kun ehti lätkästä paperit käteen yllämainitun sairauden takia.

Eli eli, haluaisin tietää: onko mitenkään mahdollista päästä armeijaan jos sota syttyisi? Olen kuitenkin hyvin isänmaallinen ja rintamalle haluaisin vaikka väkisin jos sota syttyisi. Vai mikä olisi kohtaloni? Olen kuitenkin hyvässä kunnossa (paitsi kestävyys, mutta kuntoilu on jo aloitettu !) eli n.184cm, 76-77kg. Vai onko mitenkään mahdollista sodan sattuessa päästä C miehestä A/B mieheksi?

Kiitos jo näin etukäteen!
 
Lääketieteellisiin syihin en ota kantaa. Sen sanon, että sodan sattuessa tuskin pääsisit rintamalle. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, ettei asepalvelusta suorittamattomalla miehellä tehdä siellä käytännössä mitään, ja nykysodat tuntuvat olevan lyhyitä, päivien tai viikkojen kahakoita. Niissä ajoissa ei keritä kouluttamaan lisää miehiä, eikä siihen ole syytäkään ihan heti, kun koulutettua, sijoittamatonta reserviä kuitenkin löytyy. Periaatteessa tietysti jos (tulevan) sodan jälkeen syttyisi uusi "jatkosota", niin sitten saattaisit hyvinkin olla koulutettavien listalla.

Jos kuitenkin ehdottomasti haluaisit taistelukentälle sodan syttyessä, niin kehottaisin odottelemaan, että pärjäät ilman säännöllistä lääkitystä, ja sen jälkeen Puolustusvoimiin yhteyttä ja uutta lääkärintarkastusta, että pääsisikö sitä inttiin. Ja jotain näyttöä (lääkärinlausunto tms.), ettei tuo "erbin pareesi" ole ongelma.
 
Vilkaise tämä, jos vaikka diagnoosisi löytyisi sieltä.
 
Kyllä 'kotirintamalta' (jos sellaista varsinaisesti tulee olemaankaan) löytyy varmasti tärkeitä tehtäviä. Eikä ne ole mitenkään häpeällisiä tms.
 
Tetra kirjoitti:
Kyllä 'kotirintamalta' (jos sellaista varsinaisesti tulee olemaankaan) löytyy varmasti tärkeitä tehtäviä. Eikä ne ole mitenkään häpeällisiä tms.

Samaa mieltä tästä - kokonaismaanpuolustus on todella laaja alue, eivätkä läheskään kaikki tärkeät tehtävät tapahdu rynkky kourassa. Esim väestönsuojelusta sekä palo- ja pelastustoimesta löytyy kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisen tärkeää tekemistä erittäin paljon. Melkein uskaltaisin väittää että nämä tehtävät antavat sotilaallista maanpuolustustusta paremmat mahdollisuudet palvella maataan (eikä vain harjoitella sitä), nimittäin näiden alueiden osaamiselle on käyttöä myös rauhan aikana. SPR, VaPePa ja VPK tulevat mieleen ensimmäisenä.
 
Koira3 kirjoitti:
Juu eli otsikko kertoo kaiken, tosin hieman vääristetyllä tavalla. Vähän taustatietoja eka.

Tosiaan olen 94 -syntynyt mies joka sai siis C-paperit (en muista oliko C vai E, todenäkösesti C). Meikällä on alaselässä munuaisissa vajaatoiminnan sairaus joka on kyllä hyvällä mallilla. Uusiutunut muutamaan otteeseen, mutta tiedän itse, että jos noudatan/ syön hyvin niin se ei uusiudu. Joudun siis ottamaan ainakin tällä hetkellä pillereitä aamuin ja illoin lääkärin mukaan. Itse kyllä koen, että pärjäisin ilman niitä ja muutaman vuoden siäsällä (ennen 26-vuotta) olen lopettanut hyvin todenäköisesti kaikki pillerit.

Merkittävämpi sairaus on erbin pareesi. Se on ollut syntymästä lähtien ja tulee aina olemaan. Tosin se on vaan vasemmassa kädessä. Ei ole kuitenkaan mikään maailman pahin. Lääkärintarkastuksessa en ehtinyt selitellä kun ehti lätkästä paperit käteen yllämainitun sairauden takia.

Eli eli, haluaisin tietää: onko mitenkään mahdollista päästä armeijaan jos sota syttyisi? Olen kuitenkin hyvin isänmaallinen ja rintamalle haluaisin vaikka väkisin jos sota syttyisi. Vai mikä olisi kohtaloni? Olen kuitenkin hyvässä kunnossa (paitsi kestävyys, mutta kuntoilu on jo aloitettu !) eli n.184cm, 76-77kg. Vai onko mitenkään mahdollista sodan sattuessa päästä C miehestä A/B mieheksi?

Kiitos jo näin etukäteen!

Sanon tämän ihan täytenä miehenä: pidä huoli itsestäsi ja terveydestäsi, se on ykkönen. Älä tarkastele itseäsi "kelpaamisen" perustein, se on väärin, se on perseestä. Ja sota ei osaltamme minun käsittääkseni olisi enää sitä, mitä se oli 70 vuotta sitten, ei taatusti. Siviiliyhteiskunta tarvitsee tukea kriisissä ja siinä on paikkansa jokaisella, usko pois. Ihminen ei ole välttämättä ase kourassa mahtava, yhtäkaikki voi tehdä palveluksia yhteisölleen ja maalleen ilman, että vuotaa hurmeensa kopterirynnäkön alla.
 
Koira3 kirjoitti:
Eli eli, haluaisin tietää: onko mitenkään mahdollista päästä armeijaan jos sota syttyisi? Olen kuitenkin hyvin isänmaallinen ja rintamalle haluaisin vaikka väkisin jos sota syttyisi.

Huoli pois, jos Suomi päätyy tulevaisuudessa täysimittaiseen sotaa niin koko maa on rintama tavalla tai toisella vaikka laukaustakaan ei kuuluisi.

Aseellinen palvelu perinteisenä jantterina ei ole ainoa keino palvella isänmaata. Tositoimiin pääset jo rauhan aikana lähimmässä Vapaapalokunnassa tai VAPEPA:ssa tai vaikkapa Punaisen ristin avustustyössä ulkomailla.
 
Koira3 kirjoitti:
Juu eli otsikko kertoo kaiken, tosin hieman vääristetyllä tavalla. Vähän taustatietoja eka.

Tosiaan olen 94 -syntynyt mies joka sai siis C-paperit (en muista oliko C vai E, todenäkösesti C). Meikällä on alaselässä munuaisissa vajaatoiminnan sairaus joka on kyllä hyvällä mallilla. Uusiutunut muutamaan otteeseen, mutta tiedän itse, että jos noudatan/ syön hyvin niin se ei uusiudu. Joudun siis ottamaan ainakin tällä hetkellä pillereitä aamuin ja illoin lääkärin mukaan. Itse kyllä koen, että pärjäisin ilman niitä ja muutaman vuoden siäsällä (ennen 26-vuotta) olen lopettanut hyvin todenäköisesti kaikki pillerit.

Merkittävämpi sairaus on erbin pareesi. Se on ollut syntymästä lähtien ja tulee aina olemaan. Tosin se on vaan vasemmassa kädessä. Ei ole kuitenkaan mikään maailman pahin. Lääkärintarkastuksessa en ehtinyt selitellä kun ehti lätkästä paperit käteen yllämainitun sairauden takia.

Eli eli, haluaisin tietää: onko mitenkään mahdollista päästä armeijaan jos sota syttyisi? Olen kuitenkin hyvin isänmaallinen ja rintamalle haluaisin vaikka väkisin jos sota syttyisi. Vai mikä olisi kohtaloni? Olen kuitenkin hyvässä kunnossa (paitsi kestävyys, mutta kuntoilu on jo aloitettu !) eli n.184cm, 76-77kg. Vai onko mitenkään mahdollista sodan sattuessa päästä C miehestä A/B mieheksi?

Kiitos jo näin etukäteen!

Oletkin saanut jo paljon vastauksia, mutta tässä vielä yksi:

Palveluskelpoisuusluokka C tarkoittaa juuri sitä, että vapautus on annettu rauhan ajaksi ja palveluskelpoisuus voidaan arvioida uudestaan liikekannallepanon aikana.
Jos luokka on kuitenkin E, niin palveluskelpoisuus arvioidaan uudelleen esim 1-3 vuoden päästä ja silloin on ihan hyvä mahdollisuus päästä varusmiespalvelukseen jos terveydentila kohenee ja lääkehoidon tarve lakkaa ennen kuin täytät 25.

Vaikka olisit nyt C, niin silti kannattaa ottaa yhteyttä aluetoimistoon ja pyytää uutta tarkastusta jos olet muutaman vuoden päästä mielestäsi riittävän hyvässä kunnossa ja edelleen haluat suorittaa asepalveluksen. Lääkäri sitten arvioi senhetkisen palveluskelpoisuuden, ja oma motivaatio on tärkeässä osassa kun punnitaan onko haitta lievä (= selviää palveluksesta sen kanssa) vai vakava (= joutuu todennäköisesti keskeyttämään).

Sitten on toki muitakin hyviä tapoja kantaa kortensa kekoon, ei se vapautus kenenkään arvoa vähennä kun se on saatu todellisesta syystä.
 
Mainittakoon vielä sellainenkin asia, että moni asepalveluksen hyvin suorittanut saa uuden sijoituksen "siviili"hommista, jos heillä on esim. sellaista osaamista mitä tarvitaan muualla kuin taistelujen keskellä.

Siis esimerkiksi joku sähköverkoista tietävä ja niitä operoiva ei välttämättä tetsaa etulinjassa, vaikka olisikin ollut komppanian paras nurmipora aikoinaan. Eli maanpuolustusta on monenlaista, ja se "tappotyö" tms. on vain yksi osa-alue sitä kuten tässä aiheessa on monesti sanottu.
 
Eräs tuttavani vapautettiin palveluksesta sokeritaudin vuoksi. Haki sittemmin pv:n hommiin, tuli valituksikin (tväl/vstomies) mutta ei ehtinyt aloittaa kun varuskunta lakkautettiin (Kuuskajaskari).
 
Sanon tämän ihan täytenä miehenä: pidä huoli itsestäsi ja terveydestäsi, se on ykkönen. Älä tarkastele itseäsi "kelpaamisen" perustein, se on väärin, se on perseestä. Ja sota ei osaltamme minun käsittääkseni olisi enää sitä, mitä se oli 70 vuotta sitten, ei taatusti. Siviiliyhteiskunta tarvitsee tukea kriisissä ja siinä on paikkansa jokaisella, usko pois. Ihminen ei ole välttämättä ase kourassa mahtava, yhtäkaikki voi tehdä palveluksia yhteisölleen ja maalleen ilman, että vuotaa hurmeensa kopterirynnäkön alla.

No, juurikin näin. On todella monta tapaa palvella isänmaata kriisinkin aikana, vain pieni osa (tosin tärkeä sekin) kokonaisuudesta on siellä kärkikomppanian eturivissä.
 
Vaikka olisit nyt C, niin silti kannattaa ottaa yhteyttä aluetoimistoon ja pyytää uutta tarkastusta jos olet muutaman vuoden päästä mielestäsi riittävän hyvässä kunnossa ja edelleen haluat suorittaa asepalveluksen. Lääkäri sitten arvioi senhetkisen palveluskelpoisuuden, ja oma motivaatio on tärkeässä osassa kun punnitaan onko haitta lievä (= selviää palveluksesta sen kanssa) vai vakava (= joutuu todennäköisesti keskeyttämään).

Siinä se tulikin jo!

Jos kysyjä tuntee jossain vaiheessa parantuneensa ja/tai kuntonsa muuten olevan sellainen, että pystyy suorittamaan varusmiespalveluksen, niin yhteys aluetoimistoon ja sitä kautta lääkäriin uudelleen arvioitavaksi. Lääkäri sitten toteaa tilanteen ja muuttaa palveluskelpoisuuden jos siihen on perusteita.
 
Back
Top