Suomalaissotilaat lähetetään rintamalinjalle Irakissa
Operaatiopäällikön mukaan Pohjois-Irakin Kurdistanin koulutusoperaatio on ollut erittäin onnistunut. Suomalaisjoukkojen koko kasvaa syksyllä.
Ulkomaat 22.7.2016 2:00 Päivitetty: 22.7.2016 8:31
Anne Salomäki
Helsingin Sanomat
Puolustusvoimat
Suomalaiskouluttajat opettavat peshmergoille kenttälääkintää.
Pohjois-Irakin Kurdistaniin syyskuussa lähtevä suomalaisjoukko alkaa kouluttaa kurdijoukkoja rintamalinjassa. Tähän asti suomalaisjoukot ovat kouluttaneet taistelijoita lähimmillään 20 kilometrin päässä rintamalinjasta.
Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatinkenraali
Petri Hulkko kuvailee riskejä jonkin verran suuremmiksi kuin viime elokuussa Kurdistaniin lähteneellä joukolla. Ero ei kuitenkaan hänen mukaansa ole merkittävä.
”Alueen rintamalinja ei ole jatkuvassa liikkeessä, vaan tilanne on aika stabiili. Toki turvallisuustilanne voi muuttua äkillisestikin, mutta siihen varaudutaan”, Hulkko sanoo.
Puolustusministeriö kertoi maanantaina, että Suomi lisää äärijärjestö Isisin vastaisen liittouman toimintoihin osallistumistaan. Ensimmäinen noin 50 suomalaisen rauhanturvaajan
joukko meni kurdien itsehallintoalueelle Kurdistaniin kouluttamaan kurdien peshmerga-joukkoja viime elokuussa, ja syyskuussa joukkojen vahvuus nousee sataan sotilaaseen.
Hulkon mukaan rintamalinjalle lähteville suomalaisrauhanturvaajille on jonkin verran tiukemmat vaatimukset kuin kauempana kouluttaville. Uuteen joukkoon kuuluu vain palkattua henkilökuntaa, kun ensimmäisen vuoden aikana mukana oli myös reserviläisiä.
Irak on
ajautunut väkivallan kierteeseen. Vuonna 2003 maahan hyökkäsi terrorismin vastaista sotaa käyvä Yhdysvallat. Hyökkäyksen jälkeen Irakissa alkoivat taistella eri uskonryhmät, ja nyt sotimisessa on mukana myös Isis, joka pyrkii rakentamaan Irakiin ja Syyriaan omaa islamilaista valtiotaan.
Puolessatoista vuodessa
Isis on menettänyt neljänneksen alueistaan Syyriassa ja Irakissa. Suomalaisjoukkojen toiminta-alue Kurdistanissa on koko operaation ajan ollut kurdien hallussa, ja taistelijat pyrkivät turvaamaan Kurdistanin rajoja.
HS vieraili peshmergajoukkojen ja Isisin välisen sodan taistelutantereella Dakukin kaupungin eteläpuolella viime syksynä. Sana peshmerga on kurdia ja tarkoittaa ”sitä, joka kohtaa kuoleman”.
Suomalaisjoukkojen osalta lausunnot ja haastattelut on keskitetty Hulkolle. Muut pidetään poissa julkisuudesta heidän ja heidän läheistensä turvallisuuden vuoksi.
Hulkko kuvailee Kurdistanin operaatiota poikkeuksellisen onnistuneeksi. Suomalaiskouluttajat ovat saaneet aikaan konkreettisia tuloksia: esimerkiksi lääkintäkoulutuksen ansiosta kurdijoukkojen tappiot ovat vähentyneet. Hulkon mukaan kurdijoukot ovat ottaneet haltuun pieniä alueita Isisiltä vuoden aikana.
Painopiste on siirtynyt perustaistelijakoulutuksesta johtaja- ja kouluttajakoulutukseen. Hulkon mukaan tällä pyritään siihen, että paikalliset joukot voivat itse kouluttaa omia taistelijoitaan.
Peruskoulutusta annetaan edelleen asioissa, joissa taidot eivät vielä riitä, kuten ensiavussa ja improvisoitujen räjähteiden käsittelyssä. Rintamalinjalla kouluttavat rauhanturvaajat täydentävät selustassa annettua koulutusta.
Haasteita ovat aiheuttaneet peshmerga-taistelijoiden tasoerot. Nyt kurdit ovat alkaneet ottaa joukkoihinsa Suomen varuskunnan tyylisesti parikymppisiä miehiä ja naisia, mutta varsinkin alkuvaiheessa ikäerot olivat suuria.
Hulkko kertoo osan iäkkäistä taistelijoista siirtyneen tukitehtäviin, kun he ovat huomanneet jääneensä nuorempien jälkeen.
”Kouluttajina emme karsi ihmisiä, vaan pyrimme kouluttamaan joukon parhaan kyvyn mukaan. Taistelijat siirtyvät muihin tehtäviin vapaaehtoisesti.”
Vanhempi osastoesiupseeri
Hannu Teittinen puolustusministeriöstä kertoo koulutusmenetelmien olevan suomalaisjoukkojen vahvuus. Vaikka ikä- ja tasoerot ovat suuria, kouluttajat ovat saaneet hyvää palautetta opetuksestaan.
”Koulutettavilta tulee tosi hyvää palautetta siitä, että he saavat itse tehdä ja harjoitella. Ei ole pelkkää puhekoulutusta, vaan ensin kerrotaan, sitten näytetään malli ja sitten aletaan harjoitella”, Teittinen kuvailee.
Myös Teittisen mukaan syksyllä alkava koulutus on vaarallisempaa kuin vuosi sitten aloitettu juuri siksi, että toiminta tapahtuu lähellä sotarintamaa. Riskeihin on kuitenkin varauduttu ”asianmukaisella varustuksella”.
Teittinen korostaa, että Kurdistanissa haasteet ovat paljon pienempiä kuin Isisin valtaamilla alueilla.
Operaation jatkoa aletaan Teittisen mukaan suunnitella sitten, kun joukot ovat saapuneet paikalle. Koko ajan kerätään tietoa siitä, mitä odotetaan tapahtuvaksi ja millaisia pyyntöjä kansainvälinen yhteisö esittää.
”Loppuvuonna katsotaan, millaista tukea tarvitaan ja millaiset resurssit ja valmiudet sitä on antaa.”
Myös
ulkoministeriö ilmoitti keskiviikkona Suomen myöntävän Irakille 10 miljoonaa euroa lisätukea Isisiltä vapautettujen alueiden jälleenrakennukseen, humanitaariseen apuun ja miinanraivaukseen. Apulupaus tehtiin Washingtonin ministerikokouksen yhteydessä.
Puolustusvoimat
Suomalaisia keskustelemassa peshmergojen kanssa.
