Ei ollutkaan allahu enää niin akbar. Hienoa, kun mehmettivideon ääniraita ei ole täynnä allahuakbarointia.
Millähän ihmeen aivoakrobatialla aasintuntija saa mieleen, että siellä haluttaisiin demokratiaa ja vapautta? Tämä ajatusvääristymä on yksi suurimmista ongelmista lännessä, kun ajatellaan demokratian ja vapauksien olevan jonkinlainen universaalinen luonnonvakio, siis että näitä haluttaisiin tai että ne olisivat tietynlaisia sisällöltään. Varmasti näitäkin löytyy, mutta todennäköisyyksien varjolla taitaa olla lähinnä pieni osa. Ja toisaalta demokratian ja vapauksien kaipuu ei vielä tarkoita, etteikö juutalaisia haluttaisi hävittää.
Täytyy muistaa sekin, ettei demokratia vielä itsessään sisällä mitään ihmisoikeusdiipadaapoja, ne ovat demokraattisen päätöksenteon tuloksia. Vapaudetkaan eivät vielä meinaa universaaleita vapauksia kaikille, eihän näin ole Suomessakaan. Sehän voi meinata vapauksia vaikkapa enemmistönä oleville muslimeille, mutta muiden osalta ei ole niin nokonuukaa. Perustamme ajatuksemme liikaa oletuksillemme siitä, mitä demokratia ja vapaudet lähtökohtaisesti ovat ja virheellisesti peilaamme oletuksiamme myös muihin kulttuureihin. Lähihistorian demokratian muovautuvuudesta toimii hyvänä esimerkkinä vaikkapa Turkki, joka on edelleen lähtökohtaisesti demokratia, vaikkei ihan siltä aina tuntuisi.
