Israel

Aaron Lea ja Boruch Taskin esittävät analyysin, jossa käsitellään järjestystä ja semanttista hygieniaa globaalin poliittisen tilanteen kontekstissa. Käännös tekstistä suomeksi kuuluu seuraavasti:


**Paine järjestyksen ja semanttisen hygienian kielenä**

Lännen Lähi-idältä saama oppi on selvä: vastustaminen kaaosta vastaan on mahdollista ainoastaan paineen kautta – diplomatian, talouden, teknologian – eikä moraalisilla vakuutteluilla. Moraali on aina ollut lännen väline paremmuuteen, mutta se ei enää toimi. Kamppailussa HAMASia vastaan tarvitaan järjestelmä: alueellinen eristäminen, rahoitusvirtojen dekriminalisointi, humanitaarisen avun demilitarisointi sekä kärsimyksen desakralisointi. Venäjän federaatiota (RF) vastaan on edelleen kehitettävä sanktioiden kieltä: kriminalisoitava veronkiertopalvelut, kuljetuksen ja jälleenvakuutuksen näennäiset omistajat, käynnistettävä monenkeskinen valvonta clearing-menettelyille sekä järjestelmällisesti estettävä kaksikäyttötuotteiden ja -toimintojen toimitukset. Lisäksi on painostettava alkutoimivaltioita siirtymään Venäjän kanssa vaihtokauppaan. Laki voi aseistaa demokratioita: esimerkiksi vastuuta on laajennettava sijaistoimijoiden ja sabotaasien käyttöön, kyberhyökkäykset on luokiteltava sotilaallisiksi toimiksi ja osallisuuteen liittyvää jurisdiktiota on laajennettava – ilman näitä avauksia sotilaallisen konfliktin laajentamisen edellytykset kasvavat.

Semanttisen hygienian ylläpitäminen on erityisen tärkeää, koska terrorismi ruokkii vääristyneitä merkityksiä: "lapset" muuttuvat "kilviksi", "suvereniteetti" "aggressioluvaksi", "historian vääristämät" "heikkouksien suosimiseksi". Diplomatia ei takaa järjestyksen palauttamista, jos kieli valehtelee. Yhdistetty ROSHAMAS (Venäjän ja Hamasin poliittinen koneisto) valehtelee jatkuvasti, koska valhe on heidän luonnollinen vallankäytön välineensä.

Luotettavat ”saniteettivyöhykkeet” – Israelin ja arabivaltioiden liitot, NATO:n tuki Ukrainalle – täytyy katkaista proxy-palvelujen ketjut, selventää epäselvyydet kansainvälisessä lakandamentti-konventiossa (NVC), vahvistaa kyberturvallisuutta ja paljastaa Kremlin sabotaasi Lähi-idässä. Maailman täytyy päästä eroon EREFIN (Venäjän) ja HAMASin entropiasta saadusta "vuokrantuotosta", joka muuttuu näiden systeemien hengityshapeksi ja elämän vereksi. Narratiivien selkeys on palautettava: rauhallinen elämä alkaa sopimusten sijasta ehdotuksilla, jotka tarkoittavat ainoastaan sitä, mitä niissä viestitään, eivätkä jotain muuta, kuten ROSHAMAS jatkuvasti vääristää niitä. Vasta silloin globaalin sodan rajalla tasapainoilevan maailman kaaoksen matemaattisten todennäköisyyksien hillitsemiseen on paremmat mahdollisuudet.

Aaron Lea, Boruh Taskin
 
Viimeksi muokattu:
Gazan nälästä ja humanitaarisesta katastrofista. Mayalta tuli uusi video. Hän ja hänen teaminsa bongaa gazalaisia bloggereita,tällä kertaa Joku Natasha, vakio asiakas Gazan herkkupaikassa laittanut uutisia. Helmikuusta kiinni ollut makeisia myyvä tasokas kahvila Abu al Saud Sweets taas avasi ovensa. Natasha valittaa myös kyllästyneensä uuteen Iphonen sinisen väriin. Suunnittelee ostaa valkoista.
Natasha tykkää tasokkaista paikoista, nyt kuvasi gazalaisen pizzeriankin.
Natasha siis asuu sekä Gazassa ja näköjään matkustikin paljon edes takaisin. Nyt pysyy siellä. Ajemmin Hamasin luvalla ja/tai ulkomaalaisella passilla Egyptin rajan kautta päässyt matkustamaan, uskokaa pois, vaikka mihin. Nyt raja suljettu. Natashalla tai hänen miehellä/perheellä näköjään varaa vaikka mihin, joku kuva otettu selvästi Euroopassa, mutta leivoskahvila ja pizzeria ovat Gazassa. Ja nämä ovat nyt, reaaliajassa. Mutta meille näytetään vain pommitetut paikat, tylsää..kun siellä ihan normaali elämää ehjälla alueella.
Joten Suomen ehkä kannattaa miettia pitääkö lähettää seuraavat vuosittaiset 4,5 miljoona "nälkänäkeville" sinne. Vai kannattako miettia jospa täällä kerta annettaisi nämä rahat suomalasille köyhille, heillä ei taatusti koskaan ole vaara syödä näin komeasti kun Gazassa syödään.
 
Gazan nälästä ja humanitaarisesta katastrofista. Mayalta tuli uusi video. Hän ja hänen teaminsa bongaa gazalaisia bloggereita,tällä kertaa Joku Natasha, vakio asiakas Gazan herkkupaikassa laittanut uutisia. Helmikuusta kiinni ollut makeisia myyvä tasokas kahvila Abu al Saud Sweets taas avasi ovensa. Natasha valittaa myös kyllästyneensä uuteen Iphonen sinisen väriin. Suunnittelee ostaa valkoista.
Natasha tykkää tasokkaista paikoista, nyt kuvasi gazalaisen pizzeriankin.
Natasha siis asuu sekä Gazassa ja näköjään matkustikin paljon edes takaisin. Nyt pysyy siellä. Ajemmin Hamasin luvalla ja/tai ulkomaalaisella passilla Egyptin rajan kautta päässyt matkustamaan, uskokaa pois, vaikka mihin. Nyt raja suljettu. Natashalla tai hänen miehellä/perheellä näköjään varaa vaikka mihin, joku kuva otettu selvästi Euroopassa, mutta leivoskahvila ja pizzeria ovat Gazassa. Ja nämä ovat nyt, reaaliajassa. Mutta meille näytetään vain pommitetut paikat, tylsää..kun siellä ihan normaali elämää ehjälla alueella.
Joten Suomen ehkä kannattaa miettia pitääkö lähettää seuraavat vuosittaiset 4,5 miljoona "nälkänäkeville" sinne. Vai kannattako miettia jospa täällä kerta annettaisi nämä rahat suomalasille köyhille, heillä ei taatusti koskaan ole vaara syödä näin komeasti kun Gazassa syödään.
@Maidan . Vaikka kuinka paljon kuin inhoankin Hamasin agendaa, niin Gazan kaistaleella alueella asuu silti ihan oikea kansa. Ihmiset pyrkivät löytämään kaaoksenkin keskeltä sen ruutiinin ja normaaleja juttuja selvitääkseen jotenkin henkisesti. Se, että Gazan kaistaleen rakennuskannasta 80% on tuhoutunut/vauriotunut jättää toki 20% ehjääkin jäljelle, muttei se tarkoita, etteikö suurin osa eläisi kohtalaisessa maanpäällisessä helvetissä ilman toimivaa infraa ja kattoa pään päällä.

Sinulta tulee välillä ihan oivallisiakin lainauksian ja olet hyvin paljastanut Hamasin propagandaa yms. mutta saturoit myös tätä keskustelua näillä viesteillä jotka vähättelevät tai jopa mitätöivät Gazan ahdinkoa ja tilannetta. Ikään kuin koko kansan täytyisi kieriä mudassa nälkäisinä, jotta heidän auttamisensa olisi oikeutettua. Tietynlaista epäinhimillistämistä, mikä saa aina tuntokarvat pystyyn.
 
@Maidan . Vaikka kuinka paljon kuin inhoankin Hamasin agendaa, niin Gazan kaistaleella alueella asuu silti ihan oikea kansa. Ihmiset pyrkivät löytämään kaaoksenkin keskeltä sen ruutiinin ja normaaleja juttuja selvitääkseen jotenkin henkisesti. Se, että Gazan kaistaleen rakennuskannasta 80% on tuhoutunut/vauriotunut jättää toki 20% ehjääkin jäljelle, muttei se tarkoita, etteikö suurin osa eläisi kohtalaisessa maanpäällisessä helvetissä ilman toimivaa infraa ja kattoa pään päällä.

Sinulta tulee välillä ihan oivallisiakin lainauksian ja olet hyvin paljastanut Hamasin propagandaa yms. mutta saturoit myös tätä keskustelua näillä viesteillä jotka vähättelevät tai jopa mitätöivät Gazan ahdinkoa ja tilannetta. Ikään kuin koko kansan täytyisi kieriä mudassa nälkäisinä, jotta heidän auttamisensa olisi oikeutettua. Tietynlaista epäinhimillistämistä, mikä saa aina tuntokarvat pystyyn.
1761904965789.webp
1761905023502.webp
1761905058109.webp
 
Näitä tulee lisää ja paljon, alla vanha uutinen vuodelta 2009:

Kymmenen vuoden aikana palestiinalaisalueen väkiluku on noussut liki 40 prosenttia yli 1,4 miljoonaan.

 
@Lepukki 1761907945902.webp
1761908023001.webp
Näitäkö "tavallisia Gazalaisia ja lapsia" säälit? He eivät säälisi juutalaisia. Israelilaisia sotilaita kuollut siellä jo 1000, terroristien lukuja ei ole tiedossa, Hamasin "tiedottaminen" minulle on yhtä valehtelua. Korruptoituneet edustajat kaikista avustusjärjestöistä yms samoin.
Katso, kun pojat esiintyy aseistettuna ja harjoittavat tappamista - äidit katsoo sivusta ylpeänä omista johadisteista, minulla on paljon postattava. Kuten jo kertonut tunneliverkosto on ongelma terroristien eliminoimiseksi. Israelilaiset totesi että pitää keksia joku toinen keino. Joku aine,jolla se laajene ja jatkaa laajentamista.
Muuten terroristit ovat aika ehjänä, ne pakenevät tunneleihin, niihin pääsee niin monista taloista, silloin kun heitä pommitetaan. Hamasin on antautuva, ja lähes kaikki miehet, poikalapsia myöten ovat terroristeja, vauvat eivät tietenkään, mutta vauvojen äidit ovat ylpeitä että pojasta tulee jhadisti. Tytötkin ovat aktiivisia. Niistäkin on kuvia. Aikuiset naisetkin siellä marssi kaavuissa,aseet roikkumassa miliisina toimiessaan. Tytötkin halukkaita laittaa shaheed vyö. Olen kertonut jo yhdestä tapauksesta, miten vakavasta sairaudesta terveeksi hoidettu tyttö palasi israelilaiseen sairaalaan shaheed vyö päällä. Oli tulossa kontrolliin, mutta jäi kiinni onneksi. Monen sairaalan henkilökunnan ja potilaan henki säästyy.
 
Matkailu Gazassa. Osa1.
Jotta olisi käsitys millaista siellä on, ja huom.kuvien oton aikana meille ei mitään muuta toitotettu että siellä on nälkä, vaikka siellä on kultakaupatkin, ja on elittialue, jossa asuu keski-ja suurituloiset, se on rannalla, (sitä ei kuvattu), on muitakin kauppoja, on ravintoiloita, on kauppakeskus, Gasaan päässeet jopa turistit ennen 7.10.2023.
Siellä on joitakin historiallisia nähtävyyksiä.
Ruoka kaupungissa aina ollut yllinkyllin, vihanneksia, hedelmia.
1761921140496.webp

1761921191539.webp

1761921241059.webp

Tämä vain yhden turistin kuvuksia, jokaisen alueen kuvaamisen yhteydessä maininta, "tässä on nähtävä", "ja tuohon ei saa mennä, siellä pakolaisten katu".
Ei saa mennä ja vaaroitus että on vaarallistakin. Luonnollisesti, sinne ei edes päästetä kuvaamaan. Ja huom.Hamasin teroja ei näy missään. Usein he kävelee siviilivaatteissa. Ylipäänsä kuvien ottamista varten täytyy kysyä lupaa valvoojilla, eli heiltä, mitä saa kuvata mitä ei saa.
Pakolaisten kadut, niitä on muutama Gazassa, saa kuvata vain Hamasin luvalla, siellä asutaan teltoissa, ja siellä kuvataan näitä Palewood otoksia. Ja lehdistö otoksia. Hamas on hyvin tarkka sitä, ja olen varma että näitäkin turisteja seurattu tarkasti.
Teltta-alueilla tehdään kuvauksia eniten, esim.kerätään lapsia, annetaan heille likaisia ämpäreitä, näin syntyy "dokumentit" kovasta nälästä, kun ne tungeksii näiden ämpäreidän kanssa, kun kuvaus loppuu, kaikki menee entiseksi, siellä pitääkin olla kaikki risaista ja ihmisiä liikataan tarkoituksella kuvausta varten. Jos liian siisti olemus, niin äkkiä sirotellaan pölyä ja hiekkaa päälle. Telttaalueella on arvioitu olevaan noin 10% Gaza sektorin asukkaista. Tarkkoja lukuja ei ole missään.

@Lepukki
 
Viimeksi muokattu:
Varakkaat Gazalaiset rakentavat koko ajan uusia taloja itselleen meren rantaan, kaikkiin alueisiin, jossa rikkaat asuu, ei edes pääse.
1761922288461.webp

1761922521694.webp
Tällä alueella on kaksi loistohotellia:
"ArcMed Mashtal" ja "Mathaf". Viimeisessä on oma arkeologinen museo, jossa muinaiset kolikot, vaasit yms. Hotellin omistajalla on iso kokoelma, hän on keräilija itse ja näyttää muillekin.
1761922907638.webp
Tavallinen katu. Paljon ruokakauppoja ja kojuja kuten näette. Ruokakauppoja omistavat vain HAMASin kuuluvia jäseniä, eli ne sakki, jolle Suomikin lähettää vuosittain 4,5 miljoona euroa. Koska sinne lähetetään kaikissa muista maistakin ympräri maailmaa ja kaikkia muita kanavia, voin vain kuvitella lopuusummaa. Kuulemma hyvin rikkaat gazalaiset Hamas johdon kärjestä eivät edes asuu Gazassa, vaan "paremmissa paikoissa" sen ulkopuolella.
Gazalaisista suurin osa ei tee mitään työtä, ja kuinka heitä palkitaan terroriteosta, juutalaisten tappamisesta, vankilassa istumisesta yms olen antanut taulukkoa aiemmin. Ja käsitteestä "pakolainen monessa sukupolvessa".
(Lisäkuvia)

Gaza kurjuuden propagandalla aivopestyjä eivät haluaa edes katsoa tämän toisen Gazan olemassaoloa. Kuten eivät suostu ymmärtämään että on olemassa kahta Gaza. En tiedä nyt kuinka paljon näistä rakennuksista nyt jäljellä..Kun aina näytetty vain rauniot, jotta näyttäisi mahdollimman pahalta ja nyt näytetään rauniot - luottamukseni on mennyt.
Tuntuu että joitakin kuvia hävisi netista, kai siksi että pitää olla ns "virallisia" kuvia. Noh, itse asiassa sitä teltta-gazaa näytetty yllinkyllin suomalaisessa mediassa. Eihän meille kerrottu, että Rafahin (Egyptin raia) kautta pääsee kuka haluaa, terroristit pääsee Hamasin luvalla pois helposti. Toinen vaihtoehto ulkomaan passi. Perjaatessa kuka tahansa voinut poistua sieltä, jos on rahaa, koska korruptio. Ja sitä kautta matkustettukin myös takaisin.
Taisin jo kirjoittaa, että ns "pakolaiskatujen" teltoissa asuvista asukkaista on oikeasti köyhiä, mutta heitä köyhinä ei pitää Israel, vaan Hamas. Heitä myös pakotetaan olla siellä, heitä kohdellaan huonosti, hakataankin. Muille gazalaisille ihan hyvä olla näillä avustuksilla, joita tulvi maailmasta, näillä rahoilla olisi voitu myös rakentaa talojakin heille, mutta sitten Hamasilta loppuu hyvät tulot, ja ne ovat ahneita, rahaa pitää olla itsellään ja aseisiin, tietenkin. Siksi ns eliitti siellä asuu niin kuin Maya kuvailut: kädessä Iphonit ja herkuttelevat kahviloissa. Miten asutaan huviloissa rannalla, ei ole tietoa, mutta 5 tähden hotelleissa on uima-altaat.
Lisäksi: kyllä nämä kaikki "kansainväliset avustajat" ja "lääkärit ilman rajoja"yms tietävät mikä on todellisuus siellä. He itse usein istuvat enimmäkseen loistohotellien ravintoloissa ja paremmissa paikoissa, joille ei tavallisille gazalaisille ole usein mitään asiaa.
Koko Gaza on 40 km pitkä ja noin 10 km leveä kaistale.
 

Liitteet

  • 1761923366759.webp
    1761923366759.webp
    103 KB · Luettu: 3
Viimeksi muokattu:
Tässä on mielenkiintoinen kertomus, vaikka kohta 25 v vanha.
Raportti helvetistä, eli Gazan kaista turistin silmin (kesäkuu 2002)

Johdanto
Tunnustan heti alkuun – kukaan ihminen ei suhtautunut ymmärtäväisesti siihen, miten edes suhteellisen kunnollisen, järkevän ihmisen, joka on kotoisin akateemisesta perheestä, opettajien kasvattama ja ystävä järkensä kanssa, päähän saattoi tulla ajatus lähteä matkalle, ja vieläpä Gazan kaistalle, joka sijaitsee palestiinalaishallinnon alueella!
Kuitenkin selitys oli varsin yksinkertainen – ylitsevuotava energia, jatkuva uuden ja äärimmäisen etsintä, kaikki tämä rajallisella budjetilla ja opiskelijan käytössä olevan vapaa-ajan puitteissa. Jos ei ole varaa ylittää valtamerta, miksei siis lähtisi lähempänä sijaitseviin paikkoihin? Kyllä, ne ovat levottomia alueita, mutta...
Tuohon aikaan opiskelin Haifan yliopistossa Israelissa. Vapaata viikonloppua oli sekä minulla että vanhalla ystävälläni Selalla (jonka tuntemme kertomuksista "Kroatia, Unkari, Italia 1999", "Venäjällä ulkomaalaisen kanssa 2002" ja muista [www.sela-v.com/ru/rememb.html]). Hän työskenteli eräässä tietokonefirmassa, kutsukaamme sitä nimellä "X", ja hänellä oli käytössään yrityksen Daewoo Racer -merkkinen auto. Hän ei myöskään vastustanut suunnitelmaani lähteä tavoittelemaan jännittäviä elämyksiä ja kohti Gazaa. Minä puolestani työskentelin iltaisin turvallisuusfirmassa, ja minulla oli virka-ase, merkiltään Beretta, ja kaksi täyttä lipasta ammuksia siihen.
Tämä tapahtui lokakuussa 2001, kun palestiinalaisalueet olivat jälleen räjähtäneet uuden Intifadan liekkeihin, kun Israelin kaupunkien kadut vilisivät poliiseja ja sotilaita, kun tuskin päivääkään kului ilman palestiinalaisten "Jihadin" ja "Hamasin" taistelijoiden järjestämiä välikohtauksia ja terrori-iskuja. Aika ei ollut otollisin edes leppoiseen kotona oleiluun, saati sitten tavallisiin bussi- tai junamatkoihin, sillä joka hetki kulkuneuvoon saattoi nousta seuraava itsemurhaterroristi, räjähteisiin kiedottuna ja sairaassa mielikuvituksessaan haaveillen siitä, kuinka 40 neitsyttä odottaisi häntä paratiisin porteilla.
Gazan kaista – se on kapea, Jumalan hylkäämä kuivunut maakaistale, noin 40 kilometriä pitkä ja viisi kilometriä leveä. Tällä pienellä alueella, joka ulottuu pitkin Välimerta, asuu noin kaksi miljoonaa palestiinalaista. Toisin kuin Länsirannalla, nämä alueet saavuttivat lähes täydellisen itsenäisyyden Israelista jonkin ajan kuluttua Oslon sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Jonkin aikaa "rais" (Yasser Arafatin) hallinto ylläpiti näennäistä järjestystä alueellaan. Kuitenkin pian kävi selväksi, että uusi hallinto ei pystynyt kontrolloimaan tilannetta. Terroristijärjestöjen voima ja vaikutusvalta kasvoivat räjähdysmäisesti, hallitseva eliitti korruptoitui täysin, ja eurooppalaisten ja amerikkalaisten humanitaarinen apu katosi Arafatin ja hänen kumppaniensa taskuihin. Kaiken tämän lisäksi alueella oli yli 50 % työttömyyttä, säätelemätön syntyvyys (yksi maailman korkeimmista!) ja tavallisten talonpoikien ja työläisten epätoivoa.
(Jatkuu...)
 
Viimeksi muokattu:
Suunnitelmat matkalle
Israelin turvallisuuspalvelu ("Shabak") vaatii erityistä lupaa Gazan alueen vierailua varten. Luvan voi saada vain Erezin rajanylityspisteen kautta. Joskus lupa myönnetään rajanylityksen yhteydessä, mutta useimmiten lupaa pitää hakea etukäteen, mikä vie 2–3 päivää. Tällaisen luvan saaminen ei ole helppoa; hakemusta varten tarvitaan erittäin painavat syyt. Tilannetta voisi verrata tilanteeseen Tšetšeniassa, jonne ulkopuolisen henkilön on nykyään melkein mahdoton päästä. Sitä vastoin riski joutua joko aseellisten joukkojen tai vihaisten sotilaiden ja poliisien käsiin on suuri. Matkaa suunnittelevan tulisi ottaa huomioon, että tällaisen yrityksen seuraukset jäävät täysin hänen omalle vastuulleen.

Palvellessani aikoinaan sotilaana Israelin armeijassa minulla oli kunnia viettää jonkin aikaa Gazan alueella. Tuolloin tiesin, että Israelin ja Gazan välillä toimii kolme keskeistä rajanylityspistettä: "Erez" (Ashkelonin eteläpuolella), "Nahal Oz" ja "Kisufim". Päätimme toimia älykkäästi. Ajoimme Haifasta 180 kilometriä Erez-rajanylityspisteelle Gazan sisäänkäynnille, parkkeerasimme auton ja suuntasimme rajaterminaalin suuntaan.

Kymmenet palestiinalaisten kuljetusajoneuvot, lastattuna maataloustuotteilla, odottivat jonossa tarkastusta ja toivoivat pääsevänsä tänään Israelin alueelle. Satoja synkännäköisiä, hikisiä ja tummaihoisia miehiä, arabialaisia rakennustyöläisiä, seisoi tungoksessa bussipysäkillä odottaen busseja, jotka kuljettaisivat heidät työpaikoilleen Israelissa. Heitä valvoivat muutamat aseistautuneet sotilaat. Jos bussi ei saavu, heidän on palattava takaisin Gazaan. Päivä on mennyt hukkaan, eikä palkkaa tule. Palestiinalaisilla työntekijöillä ei ole lupaa liikkua vapaasti Israelin alueella. Vastuussa heistä on palkkaava osapuoli (israelilainen alihankkija), jonka tehtävänä on noutaa heidät, kuljettaa heidät työpaikalle, palauttaa heidät takaisin ja raportoida jokaisen työntekijän liikkeistä. Jos yksikin työntekijä ei palaa määräaikaan mennessä, alihankkijalle koituu vakavia ongelmia, ja työntekijä itse voi joutua pidätetyksi.

Näitä tiukkoja toimenpiteitä on sovellettu, sillä oli mukana myös lukuisten aseellisten iskujen uhka Israelin alueella. Terroristit voivat pyrkiä siirtymään töihin kansainvälisiä rakennustöitä tekevänä työvoimana. Siksi valtion turvallisuussyistä vain yli 35-vuotiaat palestiinalaiset, joilla on perhe ja vähintään kaksi lasta, voivat työskennellä Israelissa. Näillä ihmisillä on menetettävää. Voisin todeta, että nämä toimenpiteet ovat valitettavasti tarpeen terrorismia vastaan taistelemiseksi.

...Ja niin, suuntasimme terminaalia kohti. Aluksi kukaan ei kiinnittänyt meihin huomiota. Kävelimme nopeasti katse maassa. Hetkittäin jopa vaikutti siltä, että Gazan autonomiaan pääseminen olisi kokonaan vapaata - muuten emme olisi päässeet kävelemään niin pitkälle. Pian sotilaat kuitenkin pysäyttivät meidät, aivan kuin olisivat lukeneet ajatukseni. Pysähdyimme, ja he lähestyivät meitä.

Kävimme lyhyen keskustelun, jonka aikana sotilaat vahvistivat meille, että vapaata kulkua ei sallita. Meidän täytyisi esittää tarvittavat asiakirjat. Lisäksi meille ehdotettiin suuntaamista hallintorakennukseen, jossa kyseiset luvat varsinaisesti myönnetään.
 
Kävi ilmi, että Gazaan kohdistuva maahantulokielto koskee vain israelilaisia, mutta turistit voivat matkustaa sinne omalla vastuullaan, tietysti. Esitimme molemmat toiset passimme – Selan Britannian passin ja minun Venäjän passini. Tämä ei tietysti auttanut, ja virkailija, joka puhui kanssamme, pudisteli masentuneena päätään: 'Te kun olette vakavan oloisia miehiä, olette palvelleet armeijassa, tiedätte miten asiat toimivat – ja silti teette tällaisia typeriä juttuja!' Hän lisäsi, että maahantulokielto on voimassa yksinomaan meidän turvallisuutemme vuoksi, vaikka pohjimmiltaan hän varoitti meitä israelilaisten Gazassa kohtaamista vaaroista – ja määräysten noudattaminen tai niiden sivuuttaminen on meidän oma päätöksemme. Hän jopa selitti, miten päästä Gazaan toisella tavalla, ilman mitään erityislupia. Rajavartijoille tuli selvittää, että olimme menossa johonkin israelilaiseen siirtokuntaan (Gazassa alueella oli yhteensä noin 12 siirtokuntaa). Joissain tapauksissa sisään pyrkivälle järjestettäisiin saattue, joka koostuisi kahdesta maasturista. Kun siirtokuntaan saapui, oli odotettava, että rajavartijat lähtivät pois, minkä jälkeen sai vapaasti poistua siirtokunnan alueelta ja jatkaa matkaa Gazaan. Tämä tuli kuitenkin tehdä toisella tarkastuspisteellä, 'Nahal Ozilla', joka sijaitsi noin puolen tunnin ajomatkan päässä terminaalista. Heti on syytä huomauttaa, että nykyisin, sääntöihin tehtyjen muutosten jälkeen, tällainen toiminta palestiinalaisalueella katsottaisiin sotilaiden toimesta erityisvalvontajärjestelmän rikkomiseksi, ja siten kuka tahansa, joka päättäisi käydä samaa reittiä kuin me, riskeeraisi joutuvansa vankilaan vähintään kolmeksi kuukaudeksi, ellei jopa vuodeksi.

Me kuitenkin toimimme näin. Syötyämme lounasta eräässä tienvarsikahvilassa jatkoimme matkaa ja olimme tunnin kuluttua perillä. Toisin kuin Erezissä, tämä tarkastuspiste oli paljon vaatimattomampi. Ei terminaaleja, ei rakennuksia – vain rajavartioasema, hiekkasäkkejä, betonilohkareita keskellä tietä, rajavartijoiden vaunu, ja siinä kaikki. Meitä tuskin tarkastettiin, vain katsottiin suomalaiset henkilötodistuksemme, Selan ajokortti ja toivotettiin hyvää matkaa. Yksi sotilas ehdotti meille lopuksi, että odottaisimme saattueen mukanaoloa, mutta me kieltäydyimme kohteliaasti vedoten ajanpuutteeseen. Hän kohautti vain olkapäitään, hymyili vinosti ja sanoi: 'Eikö pelota, vai?' ja palasi takaisin vaunuunsa.

Gazan alue
Sadan metrin päästä ohitimme palestiinalaisten järjestyksenvalvojien vaunun, ja pitkässä, vinossa tangossa liehui palestiinalaisten lippu. He olivat torkkumassa, loikoillen omalla jeepillään. Näytti siltä, etteivät he edes huomanneet meitä. Tie kiemurteli elottomien, kuivien takiaisilla peitettyjen dyynien keskellä. Toisinaan tien sivussa näkyi puoliksi sortuneita talonrähjiä, joiden liepeillä kulki aasilaumoja. Kontrasti juuri jättämäämme Israeliin oli valtava – kuin olisi siirtynyt sivilisaatiosta Afrikan unohdettuun kylään...
 
Kilometrien päässä viiden ajomatkan jälkeen saavuimme risteykseen, jonne oli sijoitettu armeijan tarkkailupiste. Vähän oikealle sijaitsi israelilainen Kfar-Daromin siirtokunta. Päätimme poiketa sinne pysäköidäksemme automme. Gazaan meneminen autolla, jossa on israelilaiset keltaiset rekisterikilvet, olisi ollut vaarallista. Siirtokuntaan pääsyssä sotilaat tarkistivat asiakirjamme, ja vasta sen jälkeen automaattiset portit avautuivat kitisten – mutta vain noin kahden metrin verran, ettei joku "odottamaton vieras" pääsisi livahtamaan perässämme.

Siirtokunnassa asuu muutama sata asukasta, kaikki uskonnollisia juutalaisia, pääosin lähtöisin Yhdysvalloista, päätellen heidän aksentistaan. Suloisia omakotitaloja, kerhotalo, päiväkoti, uima-allas, runsaasti vihreää ja kukkia, uusia, kalliita autoja – huolettomat äidit ulkoilevat lasten kanssa. Maallinen paratiisi – jos hetkeksi unohtaa, että vain kilometrin päässä elävät miljoonat ärtyneet ja ääriliikkeisiin kallistuvat palestiinalaiset. Siirtokuntaa ympäröi kaksoisaidat piikkilangasta, ja useita kymmeniä aseistettuja sotilaita seuraa ympäröiviä kukkuloita istuen bunkkereissa, jotka on sijoitettu Kfar-Daromin ympärysmaille. Surullista, valitettavasti.

Parkkeerasimme auton ja saman tien, kun olimme sulkeneet ovet, paikalle ilmestyi useita poliiseja, jotka halusivat nähdä asiakirjamme. Näytimme ne heille. He kysyivät, mitä tarkoitusta varten olimme saapuneet Kfar-Daromiin. Selitimme, että aiomme mennä Gazaan, ja haluamme jättää automme tänne iltaan asti. Poliisit kurtistivat kulmiaan yllättyneinä ja kysyivät, oliko meillä kaikki hyvin pään sisällä. Vilkaisimme toisiamme ja nyökkäsimme, että kyllä, kaiken pitäisi olla kunnossa.

Huomasin, että yksi poliiseista oli venäläinen – hänen aksenttinsa paljasti sen. Käännyin hänen puoleensa heti venäjäksi puhuen. Tämä nuori mies, nimeltään Igor, oli tullut viisi vuotta sitten Novosibirskistä. Yllättäen selvisi myös, että toinen hänen kollegansa puhui venäjää ja oli kotoisin Bakusta! Poliisit olivat erittäin yllättyneitä kohtaamisestamme. He sanoivat, että ideamme oli järjetön, Gazassa on vaarallista nyt eikä sinne ole suositeltavaa mennä. Mutta eipä meitä saanut suostuteltua luopumaan aikeistamme!

Jo viiden minuutin päästä, kymmenen sotilaan hämmästyneiden katseiden saattelemana, jätimme siirtokunnan ja astuimme päätiellä kävellen. Siellä otimme keltaisen palestiinalaisen taksin ja jatkoimme matkaamme suoraan Gazan kaupunkiin. Tästä hetkestä lähtien "muutuimme" turisteiksi. Israelilaiset asiakirjamme olimme varmuuden vuoksi jättäneet autoon Kfar-Daromiin, ja toiset, venäläiset ja brittiläiset passit, olimme siirtäneet housujemme taskuihin, palestiinalaisia tarkastuksia varten.

Taksin matkustajat katselivat meitä salavihkaa, ja aloimme puhua englantia, ettemme herättäisi epäilyksiä siitä, missä nämä kaksi tyyppiä olivat oikein ilmestyneet, keskellä tietä, vain viiden minuutin päässä israelilaisesta tukikohdasta. Yksi matkustajista kysyi, mistä olemme kotoisin, ja myönsimme rehellisesti, että Venäjältä ja Englannista. Ihmiset rauhoittuivat.
 
Saavuimme Gazaan. Valtava kaupunki, joka muistuttaa yhtä suurta, laiminlyötyä rakennustyömaata. Epäsäännöllisiä yksikerroksisia ja kaksikerroksisia rakennuksia, pölyä, rikkinäisiä teitä, laitumella kulkevia aaseja ja talojen seinillä valtavia Saddam Husseinin muotokuvia. Tässä se siis on – islamilaisen terrorismin keskus, joka ravistelee paitsi Lähi-itää, myös koko maailmaa. Juuri täältä on lähtöisin tuhansia itsemurhaterroristeja, ja täällä toimii kymmeniä islamilaisia fundamentalistisia järjestöjä, jotka julistavat pimeyttä ja pahuutta uskottomille.

Kaupungin keskusta on modernimpi – viisi ja jopa kymmenkerroksisia rakennuksia, enimmäkseen uusia taloja. Paljon mainontaa, väentungosta, lukuisia autoja ja linja-autoja. Ohitimme rantakadun - se näytti ihan sivistyneeltä ja hienolta, kaunis promenadi, paljon ravintoloita ja kahviloita. Valitettavasti se oli erittäin likainen ja pölyinen. Muuten, tämä pölyinen tunne seurasi meitä koko oleskelumme ajan kaupungissa. Taksikuski osoitti meille paikallisten "kansan palvelijoiden" huviloita. Arafatin, Abu Mazenin ja Mohamed Dahlanin huvilat sijaitsevat meren rannalla ja kooltaan ne eivät häviä Hollywood-tähtien huviloille.

Jokaisessa kaupungin risteyksessä on vanhoja BMP-ajoneuvoja, jotka Venäjä lahjoitti Arafatille 1990-luvun alussa. Niillä istuvat ylpeän näköisesti viiksekkäät sotilaat kädessään Kalašnikov-aseet. Pysähdyimme Gazan pääkadulle. Tuntui kuin olisimme Egyptissä, aivan kuin olisimme päätyneet yhdelle Kairossa vilkkaista kaduilta! Ihmiset, jotka eivät ole tottuneet turisteihin, katselivat meitä ohikulkiessaan hämmästyneinä ja käänsivät katseensa vielä ohitettuaan meidät. Aluksi tämä vaivasi ja jopa epäilytti meitä, mutta myöhemmin emme enää kiinnittäneet siihen huomiota.

Siellä täällä näkyi julisteita intifadan sankareista – miehistä, jotka olivat peittäneet kasvonsa huivilla (kuten Arafatin huivilla), joista näkyivät vain silmät. Heillä oli toisessa kädessään ase ja toisessa Koraani. Joissakin julisteissa oli kuvia nuorista pojista ja tytöistä, joilla oli räjähteiden vyöt mukanaan. Kuvien alla oli arabialaisia tekstejä, jotka kommentoivat näitä julmia kuvia: ”Syntynyt tappamaan vihollisen”, ”Äiti, Allah antakoon anteeksi minulle!” ja niin edelleen. Erityisesti minua kauhistutti hyvin yleinen juliste, jossa oli valokuva äidistä kymmenen lapsensa ympäröimänä, ja jokaisella lapsella, mukaan lukien äidin sylissä olevalla vauvalla, oli itsemurhapommittajan vyö räjähteineen. Alla oleva teksti: "Minun lapseni – Allahin soturit." Ei kommentteja.

Käännyimme sivukujalle ja päädyimme basaarille. Täällä myydään kaikkea, vihanneksista ja hedelmistä kuluneisiin kenkiin ja rikkinäisiin sukkiin. Tämä ei ole turistibasaari, kuten se, johon turistit viedään Naama Bayssa Sharm El-Sheikhissä! Tämä on ankara todellisuus, köyhien, nälkäisten ja epätoivoisten ihmisten arkielämää. Täältä ei löydy matkamuistoja, mutta jokainen kauppias katsoi velvollisuudekseen ripustaa esille niiden ihmisten muotokuvia, joita palestiinalaiset pitävät sankareinaan – Saddam Hussein, Osama Bin Laden, Yasser Arafat, Muammar Gaddafi ja muita, vähemmän tunnettuja henkilöitä.

Ruokailimme jossain hieman siistimmässä ravintolassa yhdellä keskustan kaduista. Annos kebabia, ranskalaisia, salaatteja ja kolaa maksoi noin 3 dollaria. Ja se oli kallista, sillä sama ruoka maksaisi vähemmän "vaatimattomassa" paikassa jopa kolminkertaisesti vähemmän! Halusimme kuitenkin syödä siististi ja mukavasti. Naapuripöydässä istui turisteja, ja heidän puheestaan päätellen tajusimme heidän olevan ranskalaisia.
 
@Maidan . Vaikka kuinka paljon kuin inhoankin Hamasin agendaa, niin Gazan kaistaleella alueella asuu silti ihan oikea kansa. Ihmiset pyrkivät löytämään kaaoksenkin keskeltä sen ruutiinin ja normaaleja juttuja selvitääkseen jotenkin henkisesti. Se, että Gazan kaistaleen rakennuskannasta 80% on tuhoutunut/vauriotunut jättää toki 20% ehjääkin jäljelle, muttei se tarkoita, etteikö suurin osa eläisi kohtalaisessa maanpäällisessä helvetissä ilman toimivaa infraa ja kattoa pään päällä.

Sinulta tulee välillä ihan oivallisiakin lainauksian ja olet hyvin paljastanut Hamasin propagandaa yms. mutta saturoit myös tätä keskustelua näillä viesteillä jotka vähättelevät tai jopa mitätöivät Gazan ahdinkoa ja tilannetta. Ikään kuin koko kansan täytyisi kieriä mudassa nälkäisinä, jotta heidän auttamisensa olisi oikeutettua. Tietynlaista epäinhimillistämistä, mikä saa aina tuntokarvat pystyyn.
Noi Hamas-primitiivit edustavat ihmiskunnan absoluuttista vihollista, piste.
Ei mitaan yhteista polkua eteenpain.
Koskaan.
 
Ja loppuosa..Kirjoitan tämä lähinnä siksi että jos joku halua avata silmät mitä "free-palestine" on oikeasti. Ja mikä on Gaza. Raivostuttava että sitä teatterista maksetaan maltaita. Saman suuntainen kertomus oli ystävältä, paisti kirjoitin hieman väärin että oli samanlaista kun Israelista, en löydä enää sitä kohta, ei se samanlaista ollut kun joiltakin harvoista nähtävyksiltä.
Ja free-palestain höpinä on keksitty kai islamisaation edistämiseksi, mitä jotkut lyhytnäköiset henkilöt YK:sta yms ahneuttaan edistävät. Tai tyhmyyttä.
Tässä on teksti käännettynä suomeksi:

Ennen lähtöämme lähestyimme heitä ja tervehdimme. Kävi ilmi, että he olivat kanadalaisia Quebecistä. Gazassa he työskentelevät YK:n tehtävässä, joka jakaa humanitaarisia tavaralähetyksiä. Me puolestamme kerroimme turistitarinan välttääksemme tarpeettomia kysymyksiä – se oli rauhoittavampaa. Kävimme Gazan vanhassa moskeijassa – muinaisessa rakennuksessa kaupungin vanhan osan syvyyksissä. Seurasimme kapeita katuja, joiden varsilla virtaava likavesi pestiin pois kaupoista ja sisäänkäynneistä. Näin päädyimme moskeijan pääsisäänkäynnille. Kymmeniä kerjäläisiä syöksyi luoksemme mumisten suosikkiloitsuaan: "Baksish, baksish". Nousimme kengistämme, sujautimme ne reppuun (jotta suutuksissaan olevat kerjäläiset eivät varastaisi niitä "anteliaisuutemme" vuoksi). Moskeija oli todella kaunis, mutta erittäin huonossa kunnossa ja likainen. Mattojen peittämään lattiaan astuttaessa ilmasta tulvahti epäpuhtaita jalkoja muistuttava haju. Sisäpihalta avautui upea panoraamanäkymä minareettiin ja suihkulähteeseen.

Moskeijan pihalla luoksemme tuli muuan hyvin pukeutunut siviilipukuinen mies, joka kätteli meitä ja alkoi kysellä, keitä olemme, mistä olemme ja mistä tulemme. Toistimme tarinamme venäläisestä ja brittiläisestä turistista. Hän seurasi meitä melko tungettelevasti ja jatkoi kysymysten esittämistä: miten tykkäämme Gazasta, aiommeko yöpyä siellä ja niin edelleen. Vastasimme, ettemme aio – myöhemmin illalla palaamme Israeliin, jossa meitä odottaa hotelli yhdessä kibbutzissa. Hän nyökkäsi ymmärtäväisesti, mutta jatkoi sinnikästä seuraamistamme. Lopulta hän yhtäkkiä ehdotti, että jos olemme kiinnostuneita islamista, muslimien kulttuurista ja historiasta, hän mielellään opastaisi meidät erääseen keskukseen, missä meille kerrottaisiin ja selitettäisiin paljon islamista. Katselimme toisiamme, sillä riskit olivat suuret – mistä tietää, kuka hän oli ja minne hän aikoi meidät viedä? Toisaalta, oli hyvinkin mahdollista, että hän oli vain muslimikäännytystyössä, pyrkien saattamaan meidät islamilaiselle keskukselle, ilman mitään rikollista tarkoitusta. Lopulta suostuimme. Hän kätteli meitä iloisesti ja lähdimme yhdessä matkaan. Tarvittiin vain viisi minuuttia kävelyä tullaksemme koulua muistuttavaan rakennukseen. Nuoria palestiinalaisia oli paikalla tungokseksi asti, ja he katselivat meitä kiinnostuneina. He johdattivat meidät yhteen huoneeseen, jossa istui useita arvovaltaisia miehiä. Kaikki kättelivät meitä. Seinällä roikkui Lähi-idän kartta, josta Israel puuttui kokonaan. Sen sijaan kartassa luki "Palestiina" ylhäältä alas asti. Huomionarvoista oli myös, että Israelin Syyrian alueilta valtaamat Golanin kukkulat oli merkitty osaksi "Palestiinaa". Luultavasti isänmaallisten tunteiden ohella kartografit eivät olleet kiinnittäneet siihen huomiota – sellaista sattuu! Israelin olemassa olevia kaupunkeja ei mainittu kartassa lainkaan, tai sitten niissä oli käytetty niiden arabikielisiä nimiä.

Seuraavaksi huoneessa olevat miehet esittelivät itsensä – kuten olin arvannut, he olivat muslimimissionäärejä. He yrittivät selvittää uskonnollisia näkemyksiämme ja myöhemmin – näkemyksiämme Lähi-idän konfliktista. He kertoivat, miten sionismi on kauhistuttava pahuus ja Israel terroristivaltio. Myönnettäköön, että sisälläni kiehui, mutta ulospäin en paljastanut tunteitani; nyökkäsin vain kohteliaasti keskustelukumppaneilleni. Annoin vastaväitteen vain kerran – sanoin, että mielestäni joukossaan viattomia ihmisiä räjäyttävä itsemurhaterroristi ei ole lainkaan hurskas muslimi vaan pahuuden ruumiillistuma, joka käyttää islamia omien tarkoitusperiensä edistämiseen. Tämä kommentti herätti kiivasta vastustusta läsnäolijoissa. He selittivät, ettei kyseessä ole terroristi, vaan Palestiinan vapauttamiseksi taisteleva henkilö, joka uhraa itsensä. Keskustelu päättyi siihen. Keskustelukumppanit totesivat, että olimme joutuneet Israel-propagandan vaikutuksen alle, eikä keskustelu kanssamme ollut heidän mielestään hyödyllistä.

Voin vain kuvitella, mitä olisi tapahtunut, jos he olisivat saaneet tietää, että heidän edessään olleet epämääräiset "turistit" olivat entisiä Israelin sotilaita! Kyllä, riski oli todellakin suuri. Poistuimme tästä epämiellyttävästä paikasta ja pysäytimme taksin, pyytäen kyydin Kfar Daromin risteykseen. En tiedä, oliko pelkoni liioiteltua, mutta minusta tuntui, ettei oleskelu Gazassa ollut enää tarpeellista. Puoli tuntia myöhemmin meidät jätettiin Israelin siirtokunnan lähelle, ja vielä tunnin kuluttua ylitimme rajan ja olimme jälleen Israelin puolella. Vain silloin, nojaten tuoliani vasten, otin esiin farkkutakkini sivutaskusta sen saman "Beretta"-pistoolin, joka oli mukanani koko päivän. Miksi otin sen mukaan? Siinä oli kai ylimääräistä riskiä – jos palestiinalaiset olisivat löytäneet aseeni, he eivät enää olisi epäilleet, ettemme olleet lainkaan turisteja. No, kaikki päättyi hyvin, ja vain toivon, että tulee vielä aika, jolloin kuka tahansa voi vierailla näillä alueilla ilman asetta ja pelkoa henkensä puolesta.

Alexander Lapshin
09.07.2002 12:27
 
@Maidan no huh huh, taisin iskeä ihon alle? Työpäivä ohi ja muksut nukkumassa niin päätin kurkata foorumille ja täällähän onkin tapahtunut :P. En oikein ymmärrä mitä haluat todistella ja kenelle. Reaktioisi kertoo ehkä toisaalta ehkä jotain.
 
@Maidan no huh huh, taisin iskeä ihon alle? Työpäivä ohi ja muksut nukkumassa niin päätin kurkata foorumille ja täällähän onkin tapahtunut :P. En oikein ymmärrä mitä haluat todistella ja kenelle. Reaktioisi kertoo ehkä toisaalta ehkä jotain.
Noh, reaktio aina ollut samanlainen, olisi Putler kyseessä, tai islamisti terroristit, jos haistan jotain vaara niin kirjoitan. Varmaan huomanut että burkha kiellot meneillään, nyt siihen liittynyt Ruotsikin. Palewood ja free-palestine mellakointi ja islamistien terrorismi pitää lopettaa.
Niin, ja postaan mielellään, GPT kääntää..jostain syystä tuntuu ettet ole ainoa lukija täällä, harmi että ajattelet näin..itsekin olen oppinut aika paljon kun lukenut postaamani tekstit.
 
Ajattelen miten? Mitä edes voisit tietää minun ajattelustani kun niin harvoin postailen. Minä taas kirjoitan joskus myös kun mennään joissakin asioissa vähän liian pitkälle. Israel ketju on mielenkiintoista seurattavaa, mutta minulle ei tuo mitään lisäarvoa se, että montako mansikkaa missäkin kulmassa myydään tai mikä iphone jollakin bloggaajalla on. Kritiikkini oli viestiketjun liiallista täyttämistä kohtaan ja sitä, kun jotain tahoa epäinhimillistetään.

Epäinhimillistäminen kertoo minulle, että valmistaudutaan mentaalisesti jonkin sellaiden pahan tekemiseen tai hyväksymiseen, mitä ihminen ei normaalisti toiselle ihmiselle tekisi. Myös ihan perus tappamisen psykologiaan liittyvää. Viestittelyssäsi on välillä viitteitä siitä.

Ajattelustani: vakaa Isrealin kannattaja, taidankin lausua taas iltarukouksen Israelin puolesta. Hamasia ja sen agendaa inhoan, vihaan koko sydämmestäni ja paljon mitä on tapahtunut on varmasti jonkinlaisen sallimuksen seurausta. Silti, oli kyseessä palestiinalainen tai venäläinen, ihmisiä hekin ovat. Äitejä, isiä, poikia ja tyttäriä. Erilaisilla taustoilla ja mielillä, inhimillisillä tarpeilla. En voi samalla olla kokematta myös sääliä niitä kohtaan, jotka eivät tätä kaikkea väkivaltaa toivoneet ja näitäkin ihmisiä varmasti on. Jos se on väärin jonkun mielestä, niin sitä pidän huolestuttavana. En tiedä onko tämä kaikki hävitys loppujen lopuksi Israelinkaan etu vai vain Bibin etu. Hamasin kannatus tulee olemaan vielä pitkään laajaa tämänkin jälkeen, ehkä jopa vahvempaa kuin koskaan?

Oli niin tai näin, niin kuolema Hamasille ja sen agendalle, mutta samalla olkaamme armollisia toisillemme ja nähkämme ihmiselämä arvokkaana ja lahjana, oli se kuinka surkeaa tahansa.
 
Silti, oli kyseessä palestiinalainen tai venäläinen, ihmisiä hekin ovat
Tuo kuulostaa jo manipulaatiolta, ja aika rajulta.
Ei ole olemassa palestinalaista kansallisuutta. Gazan alueella asuvat nimenomaan arabit ja heidän pääuskonto on islam. Vaikka itse Gazan arabit ovat yrittäneet harhauttaa vetoamalla että he saattaa olla jotain muinaisten filestinalaisten jälkeläisiä, tätä ei tukenut mikään tehty geneettinen testi. Kyllä he ovat vain arabit.
Kun Roman imperiumin keisari Hadrianus tuli valtaamaan Judea aluetta, jossa asuneet sekä juutalaiset, ja mm arabien heimot, niin juutalaiset eivät halunneet Roman imperiumia sinne, he nostivat kapinaa. Huom. ei arabit nostaneet, vaan nimenomaan juutalaiset. Juutalaisia oli enemmistönä siellä. Hadrianus suuttui juutalaisille kapinasta niin paljon, että kostoksi nimesi Judea aluetta Palaestinaksi (Syrian Palaestinaksi) viitaten että joskus siellä meriteitse tullut joku muinainen kansa, hän ei edes tarkoittanut arabeja, mutta jo siihen aikaankin tämä "muinainsen kansan" asutus ja kulttuuri, oli hävinnyt jo lopullisesti, käytännössä jälkiä jättämättä. Jos se olisi jotain merkittava, niin tuskin olisi hävinnyt. Jo keisarin tulon aikana sinne heistä ei ollut mitään jäljellä - vaan lähinnä elänyt legendaa, oletuksella että jostain Antaljan alueelta meriteitse tuli laivalla kalastus retken aikana joku ja sitten asettui asumaan ja sitten ne vain hävisi, pienen lukuisuuden takia kenties.
Juutalaisten kapinan jälkeen Hadrianus aloitti juutalaisten vainon ja karkoitukset.

Se sitä nimesta ja törkeästä valheesta että juutalaiset muka tulivat "palestinalaisten" maille "miehettäjinä". Ei. Juutalaisey tulivat kotiin, synnyinmaalle, esi-isien maalle. Judea alueen nimena muuten viittaa juutalaisiin. Jude - juutalainen. Se oli heidän maa. Kun Israel valtio perustettiin, juulaiset saaneet maat pahimmasta päästä, mitä siellä oli ylipäänsä. Juutalaiset myös ostaneet maata mm syrialaisilta omistajilta, he taas myyneet maata juutalaisille kovan hintaan, kun maat joutuneet juutalaisten käsiin, ne saivat maata kukoistamaan.
Kun Israel valtiota perustettiin YK päätöksellä, täysin laillisesti, koko alue oli silloin Brittien mandaatin hallinnassa, eikä minkään Palstinan.
Tarkoitus oli elämä kaikken kanssa sulassa sovussa, mutta Gazan arabien kanssa tämä valitettavasti oli mahdotonta.

Israelin alueella asuu monia muita kansallisuuksia arabien lisäksi, druseja esim,, he kutsuvat itseään israelilaisiksi, mutta vain tämä tietty arabien (gazalaisten) joukko ei halua elää rauhanomaisesti. Ne eivät halunneet mitään sivistynyttä kehitystä ja normaalia elämä ylipäänsä, vain halusi tapella islamin nimen vedoten.
Huomasitko yhden postaamani kuvasta portaat, jonka symboolina yllätys-yllätys..ohjus. Se on ainoa mitä he sai aikaiseksi 700 km tunnelien ja geton lisäksi - omalla alueella. Roskannet kaiken mihin koskeneet, aloittaneet jotain ja lopettaneet, siksi jos vitsisit lukemaan hieman mitä kirjoitin sen sijan että kritisoit minua - siellä lukeekin "Gaza näyttää keskeneräiseltä sotkuisalta rakennustyömaalta". "Rakennusten välissä on tunkiota".
Raha Gazaan uppoa kuitenkin aivan hirveitä määriä, miljardeja, mutta he vain pysyy samana - vihan, islamismin tiellä ja sotkun keskuudessa. Myös heidän 2:ssa Hartiassa lukee "Israelin tuhoaminen".
Kun Israel väsyi tähän touhuun ja lähti sieltä kokonaan antaen sille autonomian (huom!), sanonut nyt lippu käteen, tehkää mitä haluatte, rakentakaa aluetta mieluisaksi, kehittäkää aluetta nyt rauhassa ilman meitä ja mitä gazalaiset tekikin - ne valitsi heti ensi töikseen Hamasin, ja alkanut kunnon terrorismi. Vimmainen tunnelien kaivaminen ja toista tuhatta ohjusiskua Israelin päin. Muuhun ne eivät kyenneet.
Jopa PA, Palestiinan Administratio ei haluaa mitään erillistä valtiota, mutta kun Gazan arabit päätti huutaa koko maailmalle "free-palestine". Mistä he haluavat "free" kukaan tervejärkinen ihminen ei tajua. Totta kai, siellä ahdasta, kun hallitsematon lisääntyminen, koska avustuksilla eläminen, siellä on varmaan planeettamme suurin syntyvyysprosentti. Olisiko 4,3 lasta per nainen. Oletko nähnyt uimarannat siellä koskaan helteillä?

Joten rukoilkaa arabien ja juutalaisten puolestaan kuka halua, ei siinä mitä pahaa. Kunhan ei unohdeta, että yllätys-yllätys, ei edes naapurimaiden arabitkaan haluaa näitä gazan arabeja (=ns palestiinalaisia) omalle alueelleen. Historia jo osoittanut että Jordaniassa he heti järjesti sotkua, sota ja terroria, joka paikassa, mihin tulivatkin. Egyptikaan halua heitä. Israel ei myöskään luonnollisesti. Siksi oli pakko saartaa sitä aluetta itsesuojeluksi.
Jos heillä olisi edes yksi järkevä päämäärä, mutta ei, ei muuta kun huudot "free-palestine" terrorismeineen, jonka päämäränä islamisaatio, kaaos, "Kuolema Israelille" ja järkyttävä kaksinaamainen ja valheellinen Israelin vastainen propagandaa.
Koko "palestiinalaisuus" on vain tekosyy - Israelin tuhoaminen.
Ainoa vientituote mitä heillä on nyt - terrorismi.
Valitettavasti jotkut muutkin tahot hyötyy kun siellä jatkuva jännite, no KGB:n ja NL osuudesta tietävät kaikki. Demokraatian tuhoamisesta haaveilevat muutkin tahot..
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top