No avataan ketju.
Harmi että se A400 lähtikin takaisin kotiin. Kai se käynti liittyi lentonäytökseen kuitenkin?
Itämeren turvallisuustilanne
- Viestiketjun aloittaja Jukkis
- Aloitus PVM
Harmi että se A400 lähtikin takaisin kotiin. Kai se käynti liittyi lentonäytökseen kuitenkin?
Jatkot mieluusti tähän ketjuun.
Toi vissiin Red Arrowsin tarvikkeita. RIATissa esiintyi A400M ilmassa ja oli kyllä aika huikea esitys kuljetuskoneeksi.
nooo -- tämän kerran ..
@Merten sheriffiSotilaallinen jännite kasvaa rauhattomalla Itämerellä
Venäjä haluaa kohdella Itämerta melkein kuin omaansa, mutta Nato ei sellaiseen alistu. Siksi aalloilla käydään nyt vaarallista hippaleikkiä.
KUVA
Venäjä aloitti hyvin lyhyellä varoitusajalla merisotaharjoituksen, johon Ruotsi vastasi nostamalla sotilaallista valmiuttaan.
Kuva: Antonia Sehlstedt / TT News
Julkaistu: 20:15
Itämeripäivää vietetään torstaina rauhattomissa tunnelmissa, sillä Venäjä aloitti hyvin lyhyellä varoitusajalla merisotaharjoituksen, johon Ruotsi vastasi nostamalla sotilaallista valmiuttaan. Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Jan Thörnqvist sanoi Dagens Nyheter -lehdelle, että sotilaallinen aktiivisuus Itämerellä on nyt tasolla, jollaista ei ole nähty sitten kylmän sodan.
Itämeri ei ole koskaan ollut mikään rauhan meri, mutta nyt siitä on tulossa yhä rauhattomampi.
Venäläisten merisotaharjoituksen ajoitus saattaa liittyä esimerkiksi Valko-Venäjän tilanteeseen, mutta taustalla on vuosia jatkunut sotilaallisen jännityksen lisääntyminen Itämeren alueella. Harppaus huonompaan koettiin Krimin vuoden 2014 miehityksen jälkeen. Silloin sotilastoiminta Itämerellä vilkastui selvästi, eikä se ole sittemmin rauhoittunut. Siitä on tullut uusi normaali.
Itämerellä on aina taisteltu vallasta, sillä meren kaikki rannikot eivät ole koskaan olleet saman valtion vallassa samalla tavalla kuin esimerkiksi Rooma hallitsi aikoinaan Välimerta omana mare nostruminaan. Marjo T. Nurmisen tuoreessa kirjassa Itämeren tarina kerrotaan, että menneiden merisotien muistona Itämeren pohjassa makaa satoja usein hyvin säilyneitä sotalaivojen hylkyjä viikinkiajoilta toiseen maailmansotaan.
Aluksi Itämeren ylivallasta taistelivat kiivaimmin tanskalaiset ja saksalaiset hansakaupungit, myöhemmin Ruotsi ja Venäjä. Itämeren ja erityisesti Suomen historian kannalta ratkaiseva käännekohta koettiin vuonna 1703, kun Pietari Suuri päätti perustaa hallintokaupunkinsa Suomenlahden pohjukkaan. Siitä lähtien Venäjä on pitänyt Itämerta elintärkeänä etupiirinään – ja niin se tekee yhä.
Pietarin kaupunki, Kaliningradin tukikohta, massiiviset öljykuljetukset ja meren pohjassa kulkevat kaasuputket tarkoittavat kaikki sitä, että Venäjällä on Itämerellä todella paljon pelissä. Jännitys ensi vuonna valmistuvaksi suunnitellun Nordstream 2:n ympärillä tiivistyy koko ajan.
Nykyinen sotilaallisen jännitteen kasvaminen Itämerellä johtuu osaltaan siitä, että Venäjä haluaa kohdella merta melkein kuin omaansa, mutta Nato ei sellaiseen alistu. Siksi aalloilla käydään nyt vaarallista hippaleikkiä.
Isojen nahistellessa vallasta Suomelle ja muille Itämeren pienille rantavaltioille tärkeintä on, että merireitit ja pääsy valtamerille pysyvät auki. Suomi onkin vahvistamassa selvästi Merivoimia Laivue 2020 -ohjelmalla. Vanhoja aluksia korvataan neljällä modernilla monitoimikorvetilla. Hampaikseen ne saavat tehokkaat israelilaiset Gabriel 5 -pintatorjuntaohjukset.
Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet viime vuosina yhteistyötään. Miinalaiva Uusimaa on parhaillaan Tukholman lähellä pidettävissä yhteistoimintaharjoituksissa. Ne eivät kuitenkaan liity Ruotsin operaatioon eteläisemmällä Itämerellä.
Viime viikolla torpedo palasi kymmenien vuosien jälkeen Merivoimien arsenaaliin, kun ohjusvene Tornio laukaisi harjoituksissa Ruotsista lainatun TP-45-torpedon. Torpedoase vahvistaa selvästi Suomen kykyä sukellusvenetorjuntaan. Koeammuntaa varten merellä olivat melkein kaikki Merivoimien alukset, eli kyseessä oli Suomen mittakaavassa todella iso operaatio.
Asiasta ei kuitenkaan tehty sen suurempaa julkista numeroa. Suomalaisilla ei ole siihen samanlaista tarvetta kuin ruotsalaisilla, jotka ovat elvyttämässä puolustuskykyään ja haluavat tehdä sen selväksi myös muille Itämeren valtioille.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
Venäjä haluaa kohdella Itämerta melkein kuin omaansa, mutta Nato ei sellaiseen alistu. Siksi aalloilla käydään nyt vaarallista hippaleikkiä.
KUVA
Venäjä aloitti hyvin lyhyellä varoitusajalla merisotaharjoituksen, johon Ruotsi vastasi nostamalla sotilaallista valmiuttaan.
Kuva: Antonia Sehlstedt / TT News
Julkaistu: 20:15
Itämeripäivää vietetään torstaina rauhattomissa tunnelmissa, sillä Venäjä aloitti hyvin lyhyellä varoitusajalla merisotaharjoituksen, johon Ruotsi vastasi nostamalla sotilaallista valmiuttaan. Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Jan Thörnqvist sanoi Dagens Nyheter -lehdelle, että sotilaallinen aktiivisuus Itämerellä on nyt tasolla, jollaista ei ole nähty sitten kylmän sodan.
Itämeri ei ole koskaan ollut mikään rauhan meri, mutta nyt siitä on tulossa yhä rauhattomampi.
Venäläisten merisotaharjoituksen ajoitus saattaa liittyä esimerkiksi Valko-Venäjän tilanteeseen, mutta taustalla on vuosia jatkunut sotilaallisen jännityksen lisääntyminen Itämeren alueella. Harppaus huonompaan koettiin Krimin vuoden 2014 miehityksen jälkeen. Silloin sotilastoiminta Itämerellä vilkastui selvästi, eikä se ole sittemmin rauhoittunut. Siitä on tullut uusi normaali.
Itämerellä on aina taisteltu vallasta, sillä meren kaikki rannikot eivät ole koskaan olleet saman valtion vallassa samalla tavalla kuin esimerkiksi Rooma hallitsi aikoinaan Välimerta omana mare nostruminaan. Marjo T. Nurmisen tuoreessa kirjassa Itämeren tarina kerrotaan, että menneiden merisotien muistona Itämeren pohjassa makaa satoja usein hyvin säilyneitä sotalaivojen hylkyjä viikinkiajoilta toiseen maailmansotaan.
Aluksi Itämeren ylivallasta taistelivat kiivaimmin tanskalaiset ja saksalaiset hansakaupungit, myöhemmin Ruotsi ja Venäjä. Itämeren ja erityisesti Suomen historian kannalta ratkaiseva käännekohta koettiin vuonna 1703, kun Pietari Suuri päätti perustaa hallintokaupunkinsa Suomenlahden pohjukkaan. Siitä lähtien Venäjä on pitänyt Itämerta elintärkeänä etupiirinään – ja niin se tekee yhä.
Pietarin kaupunki, Kaliningradin tukikohta, massiiviset öljykuljetukset ja meren pohjassa kulkevat kaasuputket tarkoittavat kaikki sitä, että Venäjällä on Itämerellä todella paljon pelissä. Jännitys ensi vuonna valmistuvaksi suunnitellun Nordstream 2:n ympärillä tiivistyy koko ajan.
Nykyinen sotilaallisen jännitteen kasvaminen Itämerellä johtuu osaltaan siitä, että Venäjä haluaa kohdella merta melkein kuin omaansa, mutta Nato ei sellaiseen alistu. Siksi aalloilla käydään nyt vaarallista hippaleikkiä.
Isojen nahistellessa vallasta Suomelle ja muille Itämeren pienille rantavaltioille tärkeintä on, että merireitit ja pääsy valtamerille pysyvät auki. Suomi onkin vahvistamassa selvästi Merivoimia Laivue 2020 -ohjelmalla. Vanhoja aluksia korvataan neljällä modernilla monitoimikorvetilla. Hampaikseen ne saavat tehokkaat israelilaiset Gabriel 5 -pintatorjuntaohjukset.
Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet viime vuosina yhteistyötään. Miinalaiva Uusimaa on parhaillaan Tukholman lähellä pidettävissä yhteistoimintaharjoituksissa. Ne eivät kuitenkaan liity Ruotsin operaatioon eteläisemmällä Itämerellä.
Viime viikolla torpedo palasi kymmenien vuosien jälkeen Merivoimien arsenaaliin, kun ohjusvene Tornio laukaisi harjoituksissa Ruotsista lainatun TP-45-torpedon. Torpedoase vahvistaa selvästi Suomen kykyä sukellusvenetorjuntaan. Koeammuntaa varten merellä olivat melkein kaikki Merivoimien alukset, eli kyseessä oli Suomen mittakaavassa todella iso operaatio.
Asiasta ei kuitenkaan tehty sen suurempaa julkista numeroa. Suomalaisilla ei ole siihen samanlaista tarvetta kuin ruotsalaisilla, jotka ovat elvyttämässä puolustuskykyään ja haluavat tehdä sen selväksi myös muille Itämeren valtioille.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
Tästä lähtien tägään sinut aina jos haluan lukeanooo -- tämän kerran ..
Sotilaallinen jännite kasvaa rauhattomalla Itämerellä
Venäjä haluaa kohdella Itämerta melkein kuin omaansa, mutta Nato ei sellaiseen alistu. Siksi aalloilla käydään nyt vaarallista hippaleikkiä.
KUVA
Venäjä aloitti hyvin lyhyellä varoitusajalla merisotaharjoituksen, johon Ruotsi vastasi nostamalla sotilaallista valmiuttaan.
Kuva: Antonia Sehlstedt / TT News
Julkaistu: 20:15
Itämeripäivää vietetään torstaina rauhattomissa tunnelmissa, sillä Venäjä aloitti hyvin lyhyellä varoitusajalla merisotaharjoituksen, johon Ruotsi vastasi nostamalla sotilaallista valmiuttaan. Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Jan Thörnqvist sanoi Dagens Nyheter -lehdelle, että sotilaallinen aktiivisuus Itämerellä on nyt tasolla, jollaista ei ole nähty sitten kylmän sodan.
Itämeri ei ole koskaan ollut mikään rauhan meri, mutta nyt siitä on tulossa yhä rauhattomampi.
Venäläisten merisotaharjoituksen ajoitus saattaa liittyä esimerkiksi Valko-Venäjän tilanteeseen, mutta taustalla on vuosia jatkunut sotilaallisen jännityksen lisääntyminen Itämeren alueella. Harppaus huonompaan koettiin Krimin vuoden 2014 miehityksen jälkeen. Silloin sotilastoiminta Itämerellä vilkastui selvästi, eikä se ole sittemmin rauhoittunut. Siitä on tullut uusi normaali.
Itämerellä on aina taisteltu vallasta, sillä meren kaikki rannikot eivät ole koskaan olleet saman valtion vallassa samalla tavalla kuin esimerkiksi Rooma hallitsi aikoinaan Välimerta omana mare nostruminaan. Marjo T. Nurmisen tuoreessa kirjassa Itämeren tarina kerrotaan, että menneiden merisotien muistona Itämeren pohjassa makaa satoja usein hyvin säilyneitä sotalaivojen hylkyjä viikinkiajoilta toiseen maailmansotaan.
Aluksi Itämeren ylivallasta taistelivat kiivaimmin tanskalaiset ja saksalaiset hansakaupungit, myöhemmin Ruotsi ja Venäjä. Itämeren ja erityisesti Suomen historian kannalta ratkaiseva käännekohta koettiin vuonna 1703, kun Pietari Suuri päätti perustaa hallintokaupunkinsa Suomenlahden pohjukkaan. Siitä lähtien Venäjä on pitänyt Itämerta elintärkeänä etupiirinään – ja niin se tekee yhä.
Pietarin kaupunki, Kaliningradin tukikohta, massiiviset öljykuljetukset ja meren pohjassa kulkevat kaasuputket tarkoittavat kaikki sitä, että Venäjällä on Itämerellä todella paljon pelissä. Jännitys ensi vuonna valmistuvaksi suunnitellun Nordstream 2:n ympärillä tiivistyy koko ajan.
Nykyinen sotilaallisen jännitteen kasvaminen Itämerellä johtuu osaltaan siitä, että Venäjä haluaa kohdella merta melkein kuin omaansa, mutta Nato ei sellaiseen alistu. Siksi aalloilla käydään nyt vaarallista hippaleikkiä.
Isojen nahistellessa vallasta Suomelle ja muille Itämeren pienille rantavaltioille tärkeintä on, että merireitit ja pääsy valtamerille pysyvät auki. Suomi onkin vahvistamassa selvästi Merivoimia Laivue 2020 -ohjelmalla. Vanhoja aluksia korvataan neljällä modernilla monitoimikorvetilla. Hampaikseen ne saavat tehokkaat israelilaiset Gabriel 5 -pintatorjuntaohjukset.
Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet viime vuosina yhteistyötään. Miinalaiva Uusimaa on parhaillaan Tukholman lähellä pidettävissä yhteistoimintaharjoituksissa. Ne eivät kuitenkaan liity Ruotsin operaatioon eteläisemmällä Itämerellä.
Viime viikolla torpedo palasi kymmenien vuosien jälkeen Merivoimien arsenaaliin, kun ohjusvene Tornio laukaisi harjoituksissa Ruotsista lainatun TP-45-torpedon. Torpedoase vahvistaa selvästi Suomen kykyä sukellusvenetorjuntaan. Koeammuntaa varten merellä olivat melkein kaikki Merivoimien alukset, eli kyseessä oli Suomen mittakaavassa todella iso operaatio.
Asiasta ei kuitenkaan tehty sen suurempaa julkista numeroa. Suomalaisilla ei ole siihen samanlaista tarvetta kuin ruotsalaisilla, jotka ovat elvyttämässä puolustuskykyään ja haluavat tehdä sen selväksi myös muille Itämeren valtioille.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
Olipa laiha pääkirjoitus eikä pitänyt mitään erikoisempaa meille foorumin sotaloordeille.
letkuspede
Ylipäällikkö
letkuspede
Ylipäällikkö
Muistetaan edelleen se että harjoittelu tähän vuoden aikaan ihan normaalia ja kaikki tekee tätä. Talvella hieman haastavampaa. Ei normaalista poikkeavaa ja jo vuosia jatkunut.
Välillä tuntuu, että Eestin pojan puolesta hoidetaan käytännössä kaikki hommat ystävävaltioiden toimesta. Hankkisivat itsekin joskus kuranttia kalustoa ja osallistuisivat talkoisiin.
letkuspede
Ylipäällikkö
En lähde arvioimaan sen enempää ystävistä tai kalustosta saati talkoista.
TeVu
Kapteeni
Eikös kaikki Baltian maat ole NATOssa? Missäs oli Liettuan ja Latvian joukot?
Kumpujen yöstä
Kapteeni
Odottavat Yhdysvalloissa että pilliin puhalletaan. Kyllä ne sieltä tulevat. Ilmatuen yms sälän kanssa.
letkuspede
Ylipäällikkö
Ihan nyt ei itämerelle osu mutta samaan ajankohtaan.
www.verkkouutiset.fi
Taisi Kaliningradin oikaista hieman myös eräs amerikkalainen hyökkäyskopterikin Black Hawk. En nyt jaksa kaivaa kuvaa.
Edit: ok
Suomen lähialueilla poikkeuksellista sotilastoimintaa | Verkkouutiset
Suomen lähialueilla poikkeuksellista sotilastoimintaa | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Taisi Kaliningradin oikaista hieman myös eräs amerikkalainen hyökkäyskopterikin Black Hawk. En nyt jaksa kaivaa kuvaa.
Edit: ok
Viimeksi muokattu:
letkuspede
Ylipäällikkö
Yhdysvaltojen strategisten pommittajien sijoittaminen Eurooppaan ei ole sattumaa. Globaalit jännitteet kasvavat, ja Pohjois-Eurooppa on yhä leikkipaikka sotilaallisten lihaksien näyttämiselle Venäjän ja Naton välisen rajat ylittävän poliittisen epäluottamuksen aikana.
thebarentsobserver.com
Norwegian fighters fly alongside six B-52 bombers
The U.S. long-range nuclear-capable bombers were met by F-16s from Bodø air base in northern Norway after a flight path across the Arctic.
thebarentsobserver.com
Siellä on Merkel ottanut yhteyttä molempiin hölmölöihin. Aiheena 500 kultaketju nuorukaista joita pitäisi hieman jakaa. Vastuunkantoa nääs...
ak.tied
Greatest Leader
Eilen US SOF porukan C60 lensi Oslosta Ruotsin halki Viroon ja teki tunnin ajan matalalla lähestymysharjoituksia Ämariin laskeutumatta. Myös Saksan ilmavoimat lentäneet Viroon tänään aktiivisesti. Jotain kuhinaa tässä nyt on mielestäni ilmassa. Tai ehkä foliohattuilen nyt liikaa 
Spämmään nyt näitä kuvia.. Korpen vetää pidempää lenkkiä tänään Baltia leveydeltä. RAF Sentinel R1 on Kaliningradin piiritysvuorossa.
Spämmään nyt näitä kuvia.. Korpen vetää pidempää lenkkiä tänään Baltia leveydeltä. RAF Sentinel R1 on Kaliningradin piiritysvuorossa.
