Itämeren turvallisuustilanne

Jukkis

Eversti
Komppaus.

Jo merialue erilaisine kohtaamisineen, harjoituksineen, ilmatoimintoineen jne. ansaitsee ketjun.

Jos venäläiset koneet ahdistelevat USA:laista tiedustelukonetta ja se pakenee Ruotsin ilmatilaan, niin minkä maan ketjuun tapahtuma kuuluisi? Tai monikansallinen sotaharjoitus johon jotkin muut maat reagoivat? Tai...

Lisäksi ovat nämä ilmatilaseurannan asiat, kriisit ja niiden seurannaisilmiöt, liikenne...
No avataan ketju.

Harmi että se A400 lähtikin takaisin kotiin. Kai se käynti liittyi lentonäytökseen kuitenkin?
 
Jatkot mieluusti tähän ketjuun.
nooo -- tämän kerran ..
;) @Merten sheriffi

Sotilaallinen jännite kasvaa rauhattomalla Itämerellä
Venäjä haluaa kohdella Itämerta melkein kuin omaansa, mutta Nato ei sellaiseen alistu. Siksi aalloilla käydään nyt vaarallista hippaleikkiä.

KUVA

Venäjä aloitti hyvin lyhyellä varoitusajalla merisotaharjoituksen, johon Ruotsi vastasi nostamalla sotilaallista valmiuttaan.
Kuva: Antonia Sehlstedt / TT News
Julkaistu: 20:15


Itämeripäivää vietetään torstaina rauhattomissa tunnelmissa, sillä Venäjä aloitti hyvin lyhyellä varoitusajalla merisotaharjoituksen, johon Ruotsi vastasi nostamalla sotilaallista valmiuttaan. Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Jan Thörnqvist sanoi Dagens Nyheter -lehdelle, että sotilaallinen aktiivisuus Itämerellä on nyt tasolla, jollaista ei ole nähty sitten kylmän sodan.

Itämeri ei ole koskaan ollut mikään rauhan meri, mutta nyt siitä on tulossa yhä rauhattomampi.


Venäläisten merisotaharjoituksen ajoitus saattaa liittyä esimerkiksi Valko-Venäjän tilanteeseen, mutta taustalla on vuosia jatkunut sotilaallisen jännityksen lisääntyminen Itämeren alueella. Harppaus huonompaan koettiin Krimin vuoden 2014 miehityksen jälkeen. Silloin sotilastoiminta Itämerellä vilkastui selvästi, eikä se ole sittemmin rauhoittunut. Siitä on tullut uusi normaali.


Itämerellä on aina taisteltu vallasta, sillä meren kaikki rannikot eivät ole koskaan olleet saman valtion vallassa samalla tavalla kuin esimerkiksi Rooma hallitsi aikoinaan Välimerta omana mare nostruminaan. Marjo T. Nurmisen tuoreessa kirjassa Itämeren tarina kerrotaan, että menneiden merisotien muistona Itämeren pohjassa makaa satoja usein hyvin säilyneitä sotalaivojen hylkyjä viikinkiajoilta toiseen maailmansotaan.

Aluksi Itämeren ylivallasta taistelivat kiivaimmin tanskalaiset ja saksalaiset hansakaupungit, myöhemmin Ruotsi ja Venäjä. Itämeren ja erityisesti Suomen historian kannalta ratkaiseva käännekohta koettiin vuonna 1703, kun Pietari Suuri päätti perustaa hallintokaupunkinsa Suomenlahden pohjukkaan. Siitä lähtien Venäjä on pitänyt Itämerta elintärkeänä etupiirinään – ja niin se tekee yhä.


Pietarin kaupunki, Kaliningradin tukikohta, massiiviset öljykuljetukset ja meren pohjassa kulkevat kaasuputket tarkoittavat kaikki sitä, että Venäjällä on Itämerellä todella paljon pelissä. Jännitys ensi vuonna valmistuvaksi suunnitellun Nordstream 2:n ympärillä tiivistyy koko ajan.


Nykyinen sotilaallisen jännitteen kasvaminen Itämerellä johtuu osaltaan siitä, että Venäjä haluaa kohdella merta melkein kuin omaansa, mutta Nato ei sellaiseen alistu. Siksi aalloilla käydään nyt vaarallista hippaleikkiä.


Isojen nahistellessa vallasta Suomelle ja muille Itämeren pienille rantavaltioille tärkeintä on, että merireitit ja pääsy valtamerille pysyvät auki. Suomi onkin vahvistamassa selvästi Merivoimia Laivue 2020 -ohjelmalla. Vanhoja aluksia korvataan neljällä modernilla monitoimikorvetilla. Hampaikseen ne saavat tehokkaat israelilaiset Gabriel 5 -pintatorjuntaohjukset.


Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet viime vuosina yhteistyötään. Miinalaiva Uusimaa on parhaillaan Tukholman lähellä pidettävissä yhteistoimintaharjoituksissa. Ne eivät kuitenkaan liity Ruotsin operaatioon eteläisemmällä Itämerellä.

Viime viikolla torpedo palasi kymmenien vuosien jälkeen Merivoimien arsenaaliin, kun ohjusvene Tornio laukaisi harjoituksissa Ruotsista lainatun TP-45-torpedon. Torpedoase vahvistaa selvästi Suomen kykyä sukellusvenetorjuntaan. Koeammuntaa varten merellä olivat melkein kaikki Merivoimien alukset, eli kyseessä oli Suomen mittakaavassa todella iso operaatio.


Asiasta ei kuitenkaan tehty sen suurempaa julkista numeroa. Suomalaisilla ei ole siihen samanlaista tarvetta kuin ruotsalaisilla, jotka ovat elvyttämässä puolustuskykyään ja haluavat tehdä sen selväksi myös muille Itämeren valtioille.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
 

Merten sheriffi

Greatest Leader
nooo -- tämän kerran ..
;) @Merten sheriffi

Sotilaallinen jännite kasvaa rauhattomalla Itämerellä
Venäjä haluaa kohdella Itämerta melkein kuin omaansa, mutta Nato ei sellaiseen alistu. Siksi aalloilla käydään nyt vaarallista hippaleikkiä.

KUVA

Venäjä aloitti hyvin lyhyellä varoitusajalla merisotaharjoituksen, johon Ruotsi vastasi nostamalla sotilaallista valmiuttaan.
Kuva: Antonia Sehlstedt / TT News
Julkaistu: 20:15


Itämeripäivää vietetään torstaina rauhattomissa tunnelmissa, sillä Venäjä aloitti hyvin lyhyellä varoitusajalla merisotaharjoituksen, johon Ruotsi vastasi nostamalla sotilaallista valmiuttaan. Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö Jan Thörnqvist sanoi Dagens Nyheter -lehdelle, että sotilaallinen aktiivisuus Itämerellä on nyt tasolla, jollaista ei ole nähty sitten kylmän sodan.

Itämeri ei ole koskaan ollut mikään rauhan meri, mutta nyt siitä on tulossa yhä rauhattomampi.


Venäläisten merisotaharjoituksen ajoitus saattaa liittyä esimerkiksi Valko-Venäjän tilanteeseen, mutta taustalla on vuosia jatkunut sotilaallisen jännityksen lisääntyminen Itämeren alueella. Harppaus huonompaan koettiin Krimin vuoden 2014 miehityksen jälkeen. Silloin sotilastoiminta Itämerellä vilkastui selvästi, eikä se ole sittemmin rauhoittunut. Siitä on tullut uusi normaali.


Itämerellä on aina taisteltu vallasta, sillä meren kaikki rannikot eivät ole koskaan olleet saman valtion vallassa samalla tavalla kuin esimerkiksi Rooma hallitsi aikoinaan Välimerta omana mare nostruminaan. Marjo T. Nurmisen tuoreessa kirjassa Itämeren tarina kerrotaan, että menneiden merisotien muistona Itämeren pohjassa makaa satoja usein hyvin säilyneitä sotalaivojen hylkyjä viikinkiajoilta toiseen maailmansotaan.

Aluksi Itämeren ylivallasta taistelivat kiivaimmin tanskalaiset ja saksalaiset hansakaupungit, myöhemmin Ruotsi ja Venäjä. Itämeren ja erityisesti Suomen historian kannalta ratkaiseva käännekohta koettiin vuonna 1703, kun Pietari Suuri päätti perustaa hallintokaupunkinsa Suomenlahden pohjukkaan. Siitä lähtien Venäjä on pitänyt Itämerta elintärkeänä etupiirinään – ja niin se tekee yhä.


Pietarin kaupunki, Kaliningradin tukikohta, massiiviset öljykuljetukset ja meren pohjassa kulkevat kaasuputket tarkoittavat kaikki sitä, että Venäjällä on Itämerellä todella paljon pelissä. Jännitys ensi vuonna valmistuvaksi suunnitellun Nordstream 2:n ympärillä tiivistyy koko ajan.


Nykyinen sotilaallisen jännitteen kasvaminen Itämerellä johtuu osaltaan siitä, että Venäjä haluaa kohdella merta melkein kuin omaansa, mutta Nato ei sellaiseen alistu. Siksi aalloilla käydään nyt vaarallista hippaleikkiä.


Isojen nahistellessa vallasta Suomelle ja muille Itämeren pienille rantavaltioille tärkeintä on, että merireitit ja pääsy valtamerille pysyvät auki. Suomi onkin vahvistamassa selvästi Merivoimia Laivue 2020 -ohjelmalla. Vanhoja aluksia korvataan neljällä modernilla monitoimikorvetilla. Hampaikseen ne saavat tehokkaat israelilaiset Gabriel 5 -pintatorjuntaohjukset.


Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet viime vuosina yhteistyötään. Miinalaiva Uusimaa on parhaillaan Tukholman lähellä pidettävissä yhteistoimintaharjoituksissa. Ne eivät kuitenkaan liity Ruotsin operaatioon eteläisemmällä Itämerellä.

Viime viikolla torpedo palasi kymmenien vuosien jälkeen Merivoimien arsenaaliin, kun ohjusvene Tornio laukaisi harjoituksissa Ruotsista lainatun TP-45-torpedon. Torpedoase vahvistaa selvästi Suomen kykyä sukellusvenetorjuntaan. Koeammuntaa varten merellä olivat melkein kaikki Merivoimien alukset, eli kyseessä oli Suomen mittakaavassa todella iso operaatio.


Asiasta ei kuitenkaan tehty sen suurempaa julkista numeroa. Suomalaisilla ei ole siihen samanlaista tarvetta kuin ruotsalaisilla, jotka ovat elvyttämässä puolustuskykyään ja haluavat tehdä sen selväksi myös muille Itämeren valtioille.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
Tästä lähtien tägään sinut aina jos haluan lukea:whistle:
 

TeVu

Kersantti
Välillä tuntuu, että Eestin pojan puolesta hoidetaan käytännössä kaikki hommat ystävävaltioiden toimesta. Hankkisivat itsekin joskus kuranttia kalustoa ja osallistuisivat talkoisiin.
Eikös kaikki Baltian maat ole NATOssa? Missäs oli Liettuan ja Latvian joukot?
 

letkuspede

Kenraali
Yhdysvaltojen strategisten pommittajien sijoittaminen Eurooppaan ei ole sattumaa. Globaalit jännitteet kasvavat, ja Pohjois-Eurooppa on yhä leikkipaikka sotilaallisten lihaksien näyttämiselle Venäjän ja Naton välisen rajat ylittävän poliittisen epäluottamuksen aikana.
 

ak.tied

Ylipäällikkö
Berliiniin laskeutumassa yhtäaikaa Ruotsin ilmavoimien Gulfstream Tukholmasta JA tunnusblokattu Bombardier 600 Helsingistä.

Uutisia tulossa? Nato-hakemukset Merkelille, heh. Ei vaan tunnu sattumalta, jotain vakavampia keskusteluja tiedossa?

0FB46DF8-71D5-4FAF-A226-3318EC560E31.jpeg960FC135-276C-46DE-B14E-C21D73679A7F.jpeg
 

Merten sheriffi

Greatest Leader
Berliiniin laskeutumassa yhtäaikaa Ruotsin ilmavoimien Gulfstream Tukholmasta JA tunnusblokattu Bombardier 600 Helsingistä.

Uutisia tulossa? Nato-hakemukset Merkelille, heh. Ei vaan tunnu sattumalta, jotain vakavampia keskusteluja tiedossa?

View attachment 43213View attachment 43214
Siellä on Merkel ottanut yhteyttä molempiin hölmölöihin. Aiheena 500 kultaketju nuorukaista joita pitäisi hieman jakaa. Vastuunkantoa nääs...
 

ak.tied

Ylipäällikkö
Myös Cessna Pariisista käytännössä samassa laskeutumisjonossa sekä Dassault Falcon Roomasta... isompi kokous ilmeisesti. Onko uutisissa mitään?

31BC6373-DC5E-4C90-8228-22E4B15040B3.jpeg4AEE440A-34B4-44FE-A0B5-4F71A09E00CB.jpeg
 

ak.tied

Ylipäällikkö
Eilen US SOF porukan C60 lensi Oslosta Ruotsin halki Viroon ja teki tunnin ajan matalalla lähestymysharjoituksia Ämariin laskeutumatta. Myös Saksan ilmavoimat lentäneet Viroon tänään aktiivisesti. Jotain kuhinaa tässä nyt on mielestäni ilmassa. Tai ehkä foliohattuilen nyt liikaa :)

Spämmään nyt näitä kuvia.. Korpen vetää pidempää lenkkiä tänään Baltia leveydeltä. RAF Sentinel R1 on Kaliningradin piiritysvuorossa.

44F24383-84EE-41C1-A9CE-A73C0F717CA2.jpeg
6D2E6BA7-32DF-40AF-9981-2C076572AE62.jpeg
 
Top