Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta..

jurppi

Ylipäällikkö
#1
Onnittelut Suomelle ensimmäisestä vuosisadasta itsenäisenä valtiona!

Ensimmäinen sata vuotta on kohta ohitse. Se ei ole sujunut kovinkaan helposti.

Jo heti alkuun asetettiin Suomen itsenäisyys koetukselle Pietarista johdettujen bolsevikkein toimesta, jotka organisoivat sekä yllyttivät suomalaiset sosialistit aseelliseen kapinaan vain muutaman kuukauden ikäistä ja juuri itsenäisyysjulistuksensa antanutta hallitusta/maan hallintoa vastaan.

Talvisodassa jatkettiin itsenäisyytemme puolustamista Neuvostoliittoa ja sen aloittamaa hyökkäystä Suomen itsenäisyyttä vastaan. Stalin jopa perusti Suomelle uuden hallituksen jota lähdettiin saattamaan valtaan Neuvostoliin asevoimien toimesta.

Myös jatkosodassa venäläisiä sekä loppuvaiheessa myös Saksaa vastaan taisteltiin valtiollisen itsenäisyytemme varmistamisesta. Suurin uhrauksin ja rimaa hipoen säilytimme itsenäisyytemme vaikka jouduimmekin vuosikymmeniksi sitoutumaan Neuvostoliiton saneleman rauhansopimuksen Suomea sitoviin ehtoihin ja alistetuksi myös kahdenkeskiseen ns. YYA-sopimukseen Neuvostoliiton kanssa. Vasta Neuvostoliiton valtiollinen ja hallinnollinen romahdus toi Suomelle vapautuksen sodan jälkeisen painostuksen alaisina tehdyistä sitoumuksista Neuvostoliittoa kohtaan.

Kiitokset kaikille niille jotka ovat joutuneet uhrautumaan Suomen itsenäisyyttä puolustaessaan.

P.S.

Vieläkään emme ole päässeet täysin irti Venäjän vaikutuksesta. Venäjä on kautta aikojen pyrkinyt luomaan yksipuolisesti monenlaisia oikeutuksia naapurimaidensa alistamiseksi. Lainaus Putinin puheesta 1.12.2016
Venäjän vallankumouksesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Puheessaan Putin sanoi edellyttävänsä tutkijoilta vallankumousvuoden 1917 objektiivista tutkimista. BBC:n Venäjän-kirjeenvaihtajan mukaan Putin puhui ”perusteellisesta analyysista” vallankumousten syistä Venäjällä.
Voimme olla varmoja että vielä sadan vuoden jälkeen myös Suomen itsenäistyminen sekä maamme irtaantuminen Venäjästä tullaan "käsittelemään objektiivisesti" venäläisten historian tutkimuksessa.
 

veffeade

Eversti
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#3
Obs: Kasselkaahan sitten 6.12. paraati tarkkaan. Voipi löytyä tuttuja naamoja tuolta ?. Juniori 1. Kadettijoukkueessa... :D...
 
#5
Jep. 6.12.2017. Paitsi että taisi itsenäisen Suomen taival päättyä 1995.
 
#6
Suomen itsenäisyyspäivää on toki hienoa juhlistaa ja muutenkin viettää vaikka aamusta iltaan, mutta jos on yhtään kehitystä seurannut, niin voi herätä kuplastaan siihen ikävään todellisuuteen, että Suomen suvereeni toimijuus muodostumassa olevan EU-liittovaltion syrjäisenä laitaprovinssina on jopa heikompi kuin 1800-luvun Suomen suuriruhtinaskunnalla tai Ruotsin valtakunnan osana. Siinä mielessä kaikki itsenäisyyspäivän juhlinta on valitettavasti pelkkää silmänlumetta, jossa juhlitaan kunniakkaan menneisyyden varjolla jotain, mitä ei enää nykypäivänä ole.

Koska overtonin ikkunaa ollaan kaiken isänmaallisuuden ja kansallisvaltioihin viittaavan osalta kovaa vauhtia sulkemassa, niin pian jopa kahden kynttilän pitäminen ikkunassa täyttää "äärioikeiston", "nationalismin" tai "vihapuheen" tunnusmerkit. Sallitun rajat ovat kiristymässä ja kansa hiljalleen sopeutuu tähän.

EU-liittovaltion näkökulmasta kansallisvaltioiden itsenäisyyspäivien viettäminen on sen agendan vastaista ja muistuttaa hallintoalamaisia vääristä asioista, jotka ovat ristiriidassa EU:n omien arvojen ja unelman kanssa.

Jos EU-liittovaltioagendan sallitaan toteutuvan. Tämä on hyvä teema Suomen 100-vuotisjuhlavuodelle.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#7
jossa juhlitaan kunniakkaan menneisyyden varjolla jotain, mitä ei enää nykypäivänä ole.
Tämä. Onko tosiaan takanamme kunniakas menneisyys ja tulevaisuus on tietymätön? Takana loistava tulevaisuus. Mikä on tilanne tänään de facto? Näitä tulee pohdittua ja hullua hurskaammaksi en ole tullut.
 
#8
Tämä. Onko tosiaan takanamme kunniakas menneisyys ja tulevaisuus on tietymätön? Takana loistava tulevaisuus. Mikä on tilanne tänään de facto? Näitä tulee pohdittua ja hullua hurskaammaksi en ole tullut.
Olen itse vahvasti maanpuolustushenkinen historian harrastaja. Tästä huolimatta minun täytyy todeta, että satavuotiasta Suomea pitää juhlia muutenkin kuin sotia muistelemalla. Näitäkin toki tulee muistaa. Pitäisi olla ylpeä rauhan ajan saavutuksista ja nykypäivästä sitä, mitä aikanaan tuolla turvatulla itsenäisyydellä on mahdollistettu. Voi aloittaa vaikka tällä listalla:

http://www.stat.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomimaailmankarjessa.html

Samalla voisi tehdä myös skenaarioita seuraavalle muutamalle kymmenelle vuodelle. Suomella ja suomalaisilla on edelleen kaikki mahdollisuudet pärjätä hyvin, se pitäisi muistaa kaiken nyyhkimisen keskellä.
 
#9
Jep. 6.12.2017. Paitsi että taisi itsenäisen Suomen taival päättyä 1995.
Ei se elo Suomessa ollut yhtä juhlaa ennen vuotta 1995, kuten varttuneempi väki muistaa:

  • Suomen itsenäisyys alkoi sisällissodalla.
  • Sitten luotettiin Kansainliittoon, liittoutumattomuuteen ja aseistariisuuntumiseen (Niukkas-linja ja malli-Cajander). Syttyi Talvisota.
  • Jatkosotaan lähdettiin onneksi varustautuneina Saksan (ja Ruotsin) suosiollisella avustuksella. Oltiinpa aseveljiäkin natsi-Saksan kanssa.
  • Lapinsodasta alkaen oltiinkin sitten Neuvosto-liitossa (YYA). Vaihtokauppaa käytiin, loikkareita palautettiin, ja Kekkoslovakia päätti itsenäisesti suomettumisestaan. Epäitsenäisyys päättyi, kun mestari oli meille suosiollinen ja Neuvostoliitto hajosi.
  • Uusitsenäisyyden aika alkoi pörssi- ja kiinteistöromahduksella, kotikutoisella pankkikriisillä sekä jättityöttömyydellä ja talouslamalla. Pieni pelko oli myös koko ajan /c:ssä, että Venäjällä vallankaappaus, juoppo presidentti tai muu syy johtaa katastrofiin.
  • Viiden vuoden itsenäisyyskokeilun jälkeen kansa oli valmis EU-jäsenyyteen.
Mutta ettei mene pelkästään synkistelyksi, nousi Suomi sentään maailman kärkeen, kun lasketaan (kesä)olympiakultamitalit per capita. Harvinaista herkkua vuoden 1995 jälkeen.
 
#10
Ei se elo Suomessa ollut yhtä juhlaa ennen vuotta 1995, kuten varttuneempi väki muistaa:

  • Suomen itsenäisyys alkoi sisällissodalla.
  • Sitten luotettiin Kansainliittoon, liittoutumattomuuteen ja aseistariisuuntumiseen (Niukkas-linja ja malli-Cajander). Syttyi Talvisota.
  • Jatkosotaan lähdettiin onneksi varustautuneina Saksan (ja Ruotsin) suosiollisella avustuksella. Oltiinpa aseveljiäkin natsi-Saksan kanssa.
  • Lapinsodasta alkaen oltiinkin sitten Neuvosto-liitossa (YYA). Vaihtokauppaa käytiin, loikkareita palautettiin, ja Kekkoslovakia päätti itsenäisesti suomettumisestaan. Epäitsenäisyys päättyi, kun mestari oli meille suosiollinen ja Neuvostoliitto hajosi.
  • Uusitsenäisyyden aika alkoi pörssi- ja kiinteistöromahduksella, kotikutoisella pankkikriisillä sekä jättityöttömyydellä ja talouslamalla. Pieni pelko oli myös koko ajan /c:ssä, että Venäjällä vallankaappaus, juoppo presidentti tai muu syy johtaa katastrofiin.
  • Viiden vuoden itsenäisyyskokeilun jälkeen kansa oli valmis EU-jäsenyyteen.
Mutta ettei mene pelkästään synkistelyksi, nousi Suomi sentään maailman kärkeen, kun lasketaan (kesä)olympiakultamitalit per capita. Harvinaista herkkua vuoden 1995 jälkeen.
Lisätäänpä tähän listaan se, että 1918 Suomen eliitistä iso osa halusi tehdä Suomesta Saksan vasallin. Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa mahdollisti todellisen itsenäisyyden.

Vasallisuuntauksen kannattajat muuten perustivat puolueen, nimeltään Kokoomus. Tästä asiasta voi syyttää nähdäkseni kokkareita hamaan ikuisuuteen samaan tapaan kuin kaikki demarit haluavat vallankumousta, keskustalaiset yya-sopimusta ym... Nykyään tosin Suomen suurin prinsessa on keskustapuolueesta ja kaiken lisäksi mies, mutta se on nykyaikaa. Inside everyone, whether girl or a boy, a princess! :)
 
Viimeksi muokattu:

jurppi

Ylipäällikkö
#11
Olen itse vahvasti maanpuolustushenkinen historian harrastaja. Tästä huolimatta minun täytyy todeta, että satavuotiasta Suomea pitää juhlia muutenkin kuin sotia muistelemalla. Näitäkin toki tulee muistaa. Pitäisi olla ylpeä rauhan ajan saavutuksista ja nykypäivästä sitä, mitä aikanaan tuolla turvatulla itsenäisyydellä on mahdollistettu. Voi aloittaa vaikka tällä listalla:

http://www.stat.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomimaailmankarjessa.html

Samalla voisi tehdä myös skenaarioita seuraavalle muutamalle kymmenelle vuodelle. Suomella ja suomalaisilla on edelleen kaikki mahdollisuudet pärjätä hyvin, se pitäisi muistaa kaiken nyyhkimisen keskellä.
Juuri näin..

Kaikista sodistamme huolimatta Suomi on selviytynyt vähintäänkin kohtuullisen hyvin verrattuna moniin muihin vastaaviin eurooppalaisiin kansakuntiin ja valtioihin. Käytännössä menestyminen on vaatinut kovaa työtä ja yhteishenkeä. Suomen valitsema vapaa ja demokraattinen yhteiskuntamalli on kaikessa tasa-arvoisuudessaan kyennyt luomaan pohjan menestykselle.

EU:n jäsenyys on antanut meille taloudellista varmuutta ja jatkuvuutta osana samanmielisten itsenäisten valtioiden ja kansojen yhteisöä.. Kaikki tämä on luonut pohjaa kansalaisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan turvallisuudelle. Suomalaiset ovat vapaana kansakuntana päättäneet olla ja pysyä mukana vapaiden maiden yhteisössä. Samalla tavalla me päätämme jatkossakin tulevaisuudestamme, itsenäisenä kansana ja valtiona. Ja, tottahan vapaassa maassa käydään (ja pitääkin käydä) keskustelua siitä mikä olisi parasta suomalaisten (ja Suomen) kannalta tulevaisuudessa. Päätetään sitten keskustelun jälkeen yhdessä äänestämällä mikä mielipide voittaa. Kansa saa mitä haluaa.

Sekin olisi hyvä huomioida ettei kuluneen sadan vuoden aikana mikään ole muuttunut Venäjällä. Siellä pyritään edelleen ylläpitämään ja luomaan edellytyksiä Venäjän vallan lisäämiseksi ja ulottamiseksi itsenäistyneiden naapurikansojen alueille. Sitä osoittaa mm. Putinin puhe 1.12. 2016 jossa hän nostaa esille tarpeen selvittää uudelleen sadan vuoden takaisia historiallisia tapahtumia, liittyen bolsevikkien toteuttamaan vallankumoukseen. Putinin esityksessä ei ole kysymys pelkästään historian harrastuksesta. Taustalta löytyy myös poliittisia tavoitteita. Osa niistä koskee myös Suomen itsenäisyyden laillisuutta/oikeutusta.

P.S. Liittyen kommenttiin tiettyjen suomalaisten toiveista, vahvemmasta liittoutumisesta Saksaan 1918.

Juuri näin tapahtui noihin aikoihin..monessakin yhteydessä. (jääkärien kouluttaminen, saksalaisten sotavoimien tulo Suomeen keväällä 1918, Hjelt'in ja kumppaneiden sopimukset Suomen/Saksan kanssa, jopa kuninkaan valinta jne, jne.) Kaikelle tälle on ymmärrettävät ja perustellut syynsä. Olivatpa itse asiat/tapahtumat hyviä tai huonoja Suomen kannalta. Kaikeksi onneksi Suomen nuori ja sekava hallintovalta kykeni hoitamaan/selviytymään näistä tapauksista. Osaksi myös ulkopuolisten tapahtumien (Saksan antautuminen syksyllä 1918 jne.) avustamana.

Muuten Suomen itsenäistyminen olisi toteutunut hyvin, mutta ikävä kyllä, eräiden äärilinjaa edustaneiden suomalaisten sosialistien ja pietarilaisten bolsevikkien agitoima punakapina johti juuri itsenäistyneen Suomen todelliseen koetukseen. Vaihtoehtona olisi ollut mahdollisuus valita myös Ruotsin sosiaalidemokraattien esimerkin mukaiset toimintatavat. Ja, todennäköisesti suurin osa sen aikaisesta vasemmistosta olisi halunnutkin laillisen, demokratiaan pohjautuvan yhteiskunnallisen kehityksen.
 
Viimeksi muokattu:
#12
Kuvia ja tarinoita itsenäisen Suomen alkuajoilta:

”Epärationaalisia antinaisia, joiden henki haisee juodulta vereltä” – Näin Suomi karsasti punaisia naisia
Toisinajattelijat-näyttely nostaa esille ihmisiä poliittisesta marginaalista ajalta ennen sotia.

Kulttuuri
Helsingin Sanomat
http://www.hs.paskamedia.fi

Helsingin Nuorisoseuran jäseniä Tuurholmassa (Tullisaari Laajasalossa) 1920-luvulla. (KUVA: Kansan Arkisto)
Veli-Pekka Leppänen
Julkaistu: 1.1. 5:00 , Päivitetty: 3.1. 7:43

Työpaikkailmoitus lehdessä syksyllä 1918: ”Juopot ja punaset älkööt hakeko tointa.”

Samoin vuonna 1918: valtiorikosoikeuden asiakirjassa luonnehditaan ”epärationaalisia antinaisia, joiden henki haisee juodulta vereltä”.

Tämä tapa puhua kuvaa aihe- ja ilmapiiriä, jota Virka-gallerian uusi näyttely Toisinajattelijat – poliittisia helsinkiläisnaisia 1920–40-luvuilla esittelee. Tuolloin maassa vallitsi poliittinen virkakielto ja naispunakaartilaisiin suhtauduttiin erityisen karsaasti.

Sisällissodassa lähes 500 naista oli teloitettu ja 4 000 naista sai vankilatuomion.

Ei ole salaisuus, että sodan jäljiltä suomalaiset olivat jakautunut kansa, ja että ensimmäinen tasavalta oli voittajien tasavalta.

Toisinajattelijat-näyttely kääntää tietoisesti katseen hävinneiden muttei lyötyjen elämään, 1920–40-luvun radikaalioppositioihin – erityisesti naisten näkökulmasta.

Esineitä ja kuvia sisältävän näyttelyn näytteillepano etenee kronologisesti, ja aineisto on erittäin runsasta: on pieniä ja valtavia valokuvia, kirjeitä, filmejä, äänimaisemaa, naisvankien piirroksia ja esineistöä.

Etsivä Keskuspoliisi teki paljon kotietsintöjä, joissa takavarikoituja kirjasia ja lentolehtisiä on runsaasti esillä vitriineissä. Tuskin poliisissa arvattiin, että nyt lavennamme historiakuvaa sadan vuoden päähän katselemalla kotietsintöjen saaliita.

Jotkut vappu- ja vaaliplakaatit iskivät hyvin aikansa hermoon, kuten ”Työväen luokkavoima facisti-taantumusta vastaan” (1929). Perinteisempiä, mutta yhtä perusteltuja olivat ”Åtta timmars arbetsdag bör tagas i bruk” (1922) ja ”Yhteiskunnan autettava sotaorpoja ja leskiä” (1929).


<img itemprop="image" src="//hs.mediadelivery.io/img/978/b347d387e59b4304b0536fa4952eea78.jpg" alt="Kaisa Junttilan piirros Hämeenlinnan naisvankilasta jatkosodan aikana.">
Kaisa Junttilan piirros Hämeenlinnan naisvankilasta jatkosodan aikana. (KUVA: Kansan Arkisto)

1920-luvulta on eräitä henkeäsalpaavan lumoavia dokumentteja. On valokuvaa nuoriso-osastojen veneiden vesillelaskusta Kaisaniemessä ja elävää kuvaa kesäriennoista Mustikkamaalla. Niin ikään lyhytfilmit, etenkin Työväen vapunvietto Helsingissä (1938), osoittavat millaisia väentungoksia koettiin vappuna Mäntymäellä.

Ja miten kirjoitti jo 1934 Katri Valahttp://www.hs.paskamedia.fi/haku/?search-term=Katri%20Vala: ”Mutta aseistetut rosvot marssivat / keskellä kaupunkia, / kukaan ei suojele, / kukaan ei vartioi. / Eikö kukaan pelkää?”

Osa näyttelystä tarkentuu muutamaan tunnetumpaan poliittiseen naisvankiin: Elvi Sinervoonhttp://www.hs.paskamedia.fi/haku/?search-term=Elvi%20Sinervoon, Hertta Kuusiseenhttp://www.hs.paskamedia.fi/haku/?search-term=Hertta%20Kuusiseen, Kaisa Junttilaan http://www.hs.paskamedia.fi/haku/?search-term=Kaisa%20Junttilaanja Martta Koskiseenhttp://www.hs.paskamedia.fi/haku/?search-term=Martta%20Koskiseen. Sinervon ja Koskisen vankikirjeitä täydentävät Junttilan jopa humoristiset piirrokset.

Kuvat Katajanokan vankilasta ja Hämeenlinnan naisvankilasta ovat karuja todistuskappaleita. Onpa esillä jopa peltiämpäri, jollaiseen naisvangin piti tehdä tarpeensa monen vuoden ajan.

Näyttely on koottu monin voimin. Kuraattori Ville Suhosenhttp://www.hs.paskamedia.fi/haku/?search-term=Ville%20Suhosen työtä tukevoittavat Pietari Koskisenhttp://www.hs.paskamedia.fi/haku/?search-term=Pietari%20Koskisen äänitaustat ja Tarja Väätäsenhttp://www.hs.paskamedia.fi/haku/?search-term=Tarja%20V%C3%A4%C3%A4t%C3%A4sen graafinen ote, samoin kuin useamman arkiston, museon ja kirjaston asiantuntemus.

Merkittävintä Toisinajattelijoissa on, että kansakunnan vaiheisiin ei nyt totutusti marssitakaan sisään paraatipuolelta, vaan takaovesta. Siinä saadaan tuntumaa jahdatun, rääkätyn ja marginaaliin painetun kansanosan elämään.

Moni katsoja yllättynee paitsi näiden ihmisten kovista elinehdoista myös heidän elämänhalustaan ja -ilostaan.

Toisinajattelijat aloittelee Suomen satavuotisjuhlintaa ennakkoluulottomasti. Jos juhlavuoden vietto jatkuu yhtä avoimen moniarvoisessa hengessä, voi edessä olla mielenkiintoisia kokemuksia. Suomi ei ehkä matkusta menneisyydenhallinnan jälkijunassa.

Lopuksi: kun astuu Sofiankadun puolelta näyttelyyn, heti vasemmalla vitriinissä on vakoilusta 1943 teloitetun Martta Koskisen http://www.hs.paskamedia.fi/haku/?search-term=Martta%20Koskisenompelukone, jonka hän testamenttasi ystävälleen Hertta Kuusisellehttp://www.hs.paskamedia.fi/haku/?search-term=Hertta%20Kuusiselle. Tyylikäs Singer.

Toisinajattelijat – Poliittisia helsinkiläisnaisia 1920–40-luvuilla. Näyttely avoinna 12.2.2017 asti. Virka-galleria. Helsingin kaupungintalo, Sofiankatu 1.

MAINONTA
inRead invented by Teads

(KUVA: Kansan Arkisto)
http://www.hs.paskamedia.fi/kulttuuri/art-2000005027963.html
 
#13
”Epärationaalisia antinaisia, joiden henki haisee juodulta vereltä”
Ah! Fantastisen loistavaa retoriikkaa, joka on lajissaan aivan verratonta! Tällaista sanojen sinffoniaa soisi intternetsissä käytettävän useamminkin.

Tuosta suoraan pari oivaa repliikkiä vaikka johonkin feminismiä tai "sukupuolikysymyksiä" käsittelevään keskusteluun.:)
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#14
Terrorismin vastaisten erikoisjoukkojen koulutuksessa on vuosikymmeniä koulutettu surmaamaan naisterroristit ensin rynnäkössä. Syynä se, että naispuoliset ovat aatteessaan huomattavasti miespuolisia fanaattisempia ja vähemmän taipuvaisia antautumaan.
 
#15
Nyt kun Suomen valtiolle tulee 100 vuotta mittariin, niin on sopiva hetki kääntää kehityksen kulku suotuisampaan suuntaan. Asenne ratkaisee!

Make Finland Great Again!
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#16
Nyt kun Suomen valtiolle tulee 100 vuotta mittariin, niin on sopiva hetki kääntää kehityksen kulku suotuisampaan suuntaan. Asenne ratkaisee!

Make Finland Great Again!
Eli "Make Finland Grand (Dutchy) Again! :p

Tiedät kyllä miksi sanon tuon.
 
Tykkäykset: PSS
#17
Eli "Make Finland Grand (Dutchy) Again! :p

Tiedät kyllä miksi sanon tuon.
Höpönlöpön. Ulkomailla pitkään asuneena sinun pitäisi olla vihkiytynyt rallienklannin saloihin jo sen verran, että ymmärrät sanojen gränd ja greit välisen semanttisen eron.

Jos menneisyydestä tarvitsee joku great-tyyppinen ratkaisumalli hakea, niin sitten ei muuta kuin reppu selkään ja uraliin niin, että nuppi tutisee. Etkös sinä sinne ollut menossa, vai oliko se joku muu?

Noh, ehkä ihan niin kauas ei sentään tarvitse edetä.
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
#18
"Suomalaisia suojasi sodalta uppiniskaisuus.

Suomalaiset olivat vuosikausia kamppailleet venäläisten yleisvaltakunnallisia niin sanottuja venäläistämistoimia vastaan. Venäläisillä ja suomalaisilla oli täysin eri käsitys Suomen autonomisesta asemasta. Suomalaisten mielestä kiistassa kyse oli perustuslaillisesta oikeustaistelusta, venäläisten mielestä kyse oli pitkälti valtakunnan yhtenäisyydestä ja puolustuksesta.

Suomen suuriruhtinaskunnalla oli ollut oma armeija, mutta se oli lakkautettu osana venäläistämistoimia 1900-luvun alussa. Venäjällä pelättiin, että Suomen oma armeija ei olisi kriisitilanteessa ehkä ollutkaan imperiumin puolella. Suomalaisille ei myöskään uskallettu antaa aseita Venäjän keisarikunnan armeijassa. Suomalaiset oli vapautettu yleisvaltakunnallisesta asevelvollisuudesta, koska venäläiset pelkäsivät asepalveluksen lisäävän suomalaisten kapinamieltä. Sen sijaan Suomi maksoi ns. sotilasmiljoonia korvauksena Venäjän valtakunnan kassaan.
"

yle.fi
Juttusarja Suomen itsenäistymisen vuosista alkaa – Tammikuu 1917: Uppiniskainen kansa
http://yle.fi/uutiset/3-9417230?origin=rss
 
#19
Emeritus-professori kommentoi.

Irlantilaishistorioitsijan mukaan puna-armeija olisi voinut miehittää Suomen, mutta Neuvostoliitto leppyi.

The Guardian -lehden yleisönosastolla käydään keskustelua Suomen valinnoista toisessa maailmansodassa. National University of Irelandin historian emeritusprofessori Geoffrey Roberts on vastannut kirjoittajalle, jonka mukaan Stalinin tekemä valloitus olisi ollut suomalaisille paljon pahempi vaihtoehto kuin Adolf Hitlerin liittolaisuus.

– Tosiasiassa Suomi liittoutui natsi-Saksan kanssa toisessa maailmansodassa ei estääkseen Neuvostoliiton valloitusta vaan voittaakseen takaisin Neuvostoliitolle talvisodan 1939-40 seurauksena menettämiään alueita. Rauhansopimus joka lopetti sodan maaliskuussa 1940 jätti Suomen itsenäisyyden koskemattomaksi, professori Geoffrey Roberts kirjoittaa.

– Vastuuton yhtyminen natsien hyökkäykseen Neuvostoliittoon oli se teko, joka vaaransi Suomen kansallisen olemassaolon ja maksoi kymmeniä tuhansia henkiä. Vuosina 1944-45 puna-armeija olisi voinut miehittää Suomen rankaisematta, mutta Stalin valitsi toisin, lähinnä koska Suomen johtajat myönsivät virheensä ja lupasivat puolueettomuutta ja ystävyyttä Neuvostoliitolle, professori tulkitsee.
https://www.verkkouutiset.fi/professori-the-guardianissa-ei-stalin-halunnut-miehittaa-suomea/

Stalin varjo Suomen yllä antaa asiasta hieman toisenlaisen kuvan.

Stalinin Suomea koskevat arkistot vihdoin julki, jymypaljastus Kekkosesta ja ”yöpakkasista”.

Merkittävään historiateokseen on saatu korkeimman neuvostojohdon Suomea koskevia dokumentteja ensi kertaa Venäjän federaation presidentin arkistosta. Se on entinen kommunistisen puolueen politbyroon arkisto, käytännössä puolueen pääsihteerin virka-arkisto. Sinne ei ulkomaisilla tutkijoilla ole juuri ollut pääsyä.

Dokumentit tuovat runsaasti uutta tietoa Neuvostoliiton Suomen-politiikasta ennen sotaa ja varsinkin välirauhan aikana 1940-41. Käy ilmi, että neuvostojohdon suunnitelmat ulottuivat tuolloin paljon laajemmalle kuin Suomessa tiedettiin. Hangon tukikohtaan tavoiteltiin laajennusta Saloon saakka.
https://www.docendo.fi/varjo-suomen-ylla-stalinin-salaiset-kansiot-timo-vihavainen-ohto-manninen-kimmo-rentola-sergei-zuravljov.html
 

vlad

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#20
En oikein tiedä mihin tämän sijoittaisin, mutta ehkäpä tästä ketjusta maamme itsenäisyyden ensimmäisistä vuosista kiinnostuneet löytävät tämän.

"Suomen ulkomaanedustustojen historialliset arkistot verkkoon

Ulkoministeriö avaa verkkopalvelun, joka sisältää kaikki Suomen ulkomaanedustustojen raportit vuosilta 1918–1926. Verkkopalvelu avataan Kansainvälisenä avoimen datan päivänä 3.3.2018."

Stalinista tammikuulta 1923:

Suomi57.jpg

Olisikin pitänyt paikkansa tämä luonnehdinta Stalinista, "...jolta puuttuu johtajalle välttämätön päättäväisyys" - mutta ei niin ei.

Ja linkki UM:n sivuille: http://um.fi/Public/default.aspx?contentid=372598&contentlan=1&culture=fi-FI

Laitetaan vielä jokunen tagi: @Vonka @baikal @jurppi @skärdis @proileri
 
Top