Juu, ja ensi kerran kuultuani tämän teeman kymmeniä vuosia sitten mietin, että kysyyköhän vihollinen vielä ennen operaatioitaan, että onko jo valmista?
Jääkäriprikaati-90 -organisaatio?
- Viestiketjun aloittaja Protheon_93
- Aloitus PVM
Juu, ja ensi kerran kuultuani tämän teeman kymmeniä vuosia sitten mietin, että kysyyköhän vihollinen vielä ennen operaatioitaan, että onko jo valmista?
Tietenkin, muutenhan se olisi salakavala yllätyshyökkäys. Niistä YK suuttuu ja toruu pahasti...
Alkamisenkin olisi hyvä olla joku tiistainen iltapäivä. Maanantaina on vielä viikonloppukrapula, perjantaina jo siintävä viikonloppu mielessä ja viikonloppunahan ei olla paikalla...
JR49
Respected Leader
Oudoltahan se kuukausien valmistautumisaika kuulostaa. Joku viisaampi palstalla varmasti meitä valistaa näistä asioista.
Omalta kohdaltani, minähän otin soihdun kantaakseni Jeltsinin aikaan, Neuvostoliiton romahtamisen nostattaman pölyn seassa. Sinä olet aito Kylmän Sodan soturi. Olettaakseni naapurilla on ollut huomattavia eroja hyökkäysvalmiudessa, kun verrataan kasarin puolta väliä ja ysärin ylempää puoliskoa.
Mutta mistäs näistä tietää.
Meille 90-mallin mukaan koulutetuille selitettiin sisseilyä samaan tyyliin. Ja toinen esimerkki oli, että pataljoona/prikaati olisi lyöty hajalle. Jonka jälkeen tilanteen mukaan omalle puolelle pyrkimistä. Tai sitten haitata vihollisen toimintaa sen mihin enää voimat riittää.
Enkä kyllä muista että kukaan olisi ääneen miettinyt miten olisi onnistunut henkilökohtasesti tästä kovassa tilanteessa
Oletettiinkohan että Varsovan Liitto ja Nato ajautuvat kuukausien mittaiseen kriisiin. Jolloin sitten sodan uhka olisi käsin kosketeltavissa Mäntyniemessä.
Jotta olisi saatu lupa LKP:lle?
Varmaan se 6kk LKP on ollut "jopa 6 kk", eli siihen on laskettu hyvin pölyttyneiden ja ruosteisten joukkojen koulutus ja varustaminen koko puolimiljoonaisella armeijalla.
Varmaan nopeasti lähteviä joukkoja on ollut tuhansia +RVL, viikossa kymmeniä tuhansia, ja siitä sitten eteenpäin rauhallisemmin.
Mites? YH ja Talvisodan alku. Eihän sitä pitäisi valmistautua siihen edelliseen sotaan...
Oletteko muuten huomanneet, ettei tuosta YH:sta juuri puhuta enää?
SissiK:t kouluttivat paljon varusmiesjohtajia. jokainen sissikoulutuksen saanut alik olisi saanut johdettavakseen 3-9 kpl näitä ohiammuttuja. Sissi/tiedustelukoulutuksen saanut miehistö oli varattu prikaatien ja pataljoonien tiedusteluosastoihin.
JR49
Respected Leader
Muutetaan nyt vielä varmuuden vuoksi "muutama kuukausi". En nyt muista mistä selkärangasta tuo 6 kk tuli
, ei ehken parhainta mahdollista faktaa.Näin se varmasti on ollut. Ekat käskytyserät nopeasti. Puolimiljoonaiselle porukalle ei ole ollut kaikille kunnollista varustusta, niin meneehän siinä aikaa, ennen kuin Perkin majurit olisivat saavat jaettavakseen Ruotsista hankitut Garl Gustavit ja jenkeiltä ostetut M16:t viimeisille porukoille.
JR49
Respected Leader
Sota se on nuorten miesten/naisten hommaa siksikin suurelta osin, etteivät osaa miettiä vielä turhan tarkasti isompaa kuviota.
En minäkään silloin muista itse miettineeni, tai kenenkään muunkaan, miten olisi onnistunut. Jos joku olisi kysellyt, niin vastaus olisi varmaankin ollut "loistavasti".
Se oli vielä jotenkin käsitettävissä, että vaunuja olisimme menettäneet nopeasti paljon, mutta että pataljoona/prikaati olisi lyöty hajalle... Ei sitä osannut miettiä.
Ja ihan hyvä, ettei kaikkia riskejä tiedäkään. Se on ihan sama kuin perheen perustamisen ja lapsenteon kanssa, olisko lähtenyt jos kaiken olisi tiennyt etukäteen
Itse mietin motivaatiota. Vasta nyt miten temppu olisi tehty.
Silloisella kunnolla olisi mennyt hyvin se pari päivää.
Sota se on nuorten miesten/naisten hommaa siksikin suurelta osin, etteivät osaa miettiä vielä turhan tarkasti isompaa kuviota.
En minäkään silloin muista itse miettineeni, tai kenenkään muunkaan, miten olisi onnistunut. Jos joku olisi kysellyt, niin vastaus olisi varmaankin ollut "loistavasti".
Se oli vielä jotenkin käsitettävissä, että vaunuja olisimme menettäneet nopeasti paljon, mutta että pataljoona/prikaati olisi lyöty hajalle... Ei sitä osannut miettiä.
Ja ihan hyvä, ettei kaikkia riskejä tiedäkään. Se on ihan sama kuin perheen perustamisen ja lapsenteon kanssa, olisko lähtenyt jos kaiken olisi tiennyt etukäteen
Kun oli jo siihen ikään mennessä katellut isoja kuvioita. Niin komppania taso tuntu niin helpolta.
Kustaanmiekka
Kenraali
Laitan tähän liitteeksi 26-sivuisen pdf-dokumentin Suomen PV:n sissisodankäynnin ajatusmaailmasta (tutkielma) sodan jälkeiseltä ajalta 2010-luvulle asti jos jotain mp-netin lukijaa kiinnostaa lukea.
RÄJÄHTÄVÄÄ TYHJYYTTÄ – SISSISODANKÄYNNIN MENETELMÄT JA KÄSITTEET OSANA SUOMEN SOTILAALLISTA PUOLUSTUSTA TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN
Tutkielmassa on mm. pohdintaa 1971-2010 aikakauden sissitoiminnasta:
Pohdintaa aikakauden 1971–2010 käsitteistöstä
Vuodesta 1971 lähtien sissisodan ja sissitoiminnan käsitteistö sidottiin voimakkaasti käyttöön otettuun alueelliseen puolustusjärjestelmään.
Vaikka sissisodankäynnin menetelmillä pyrittiinkin tasoittamaan suurvallan ja pienen maan välisiä eroja, oli määritelmätasollakin selvää, etteivät vastarintaliikkeet tai koko valtakunnan käsittävä sissitoiminta olleet sotilaallisen maanpuolustuksen ainoita keinoja.
Määritelmien mukaan kyseessä oli pikemminkin teoria täydentävästä menettelytavasta alueille, jotka saattoivat yllätyksen, alivoimaisuuden tai tarkoituksenmukaisen luovuttamisen kautta joutua vastustajalle.
Alueellista puolustusjärjestelmää on eräissä yhteyksissä myös tulkittu sissisotadoktriiniksi, mutta tämä yleistys on lähteiden valossa harhaanjohtava.
On totta, että sissitoiminta liitettiin osaksi puolustusjärjestelmää, mutta sananmukaisesta sissisodankäynnistä ei tullut Suomen puolustuksen ydintä.
Sissitoimintaa ja sen teoreettista määritelmää kuitenkin hyväksikäytettiin osana ennaltaehkäisevää suhteellista pelotetta, koska se oli maastoon ja olosuhteisiin sekä taloudelliseen tilanteeseen sopiva keino korottaa hyökkääjän kustannuksia.
Sissitoiminta sopi myös taistelun jatkamiseen epäonnistuneen yllätyshyökkäyksen jälkeenkin, vaikka teoreettinen perusajatus oli kuitenkin maahyökkäyksen kynnyksen kohottaminen uhkaamalla tappioilla ja hyökkääjän joukkojen sitomisella selustaan.
Vuodesta 1979 lähtien vakiintunut sissitoiminnan määritelmä oli jatkoa 1960-luvun aikana todettuihin materiaalipuutteisiin, joiden epäiltiin vaikuttavan Suomen puolustamiseen vielä useita vuosia – jopa vuosikymmeniä.
Sissitoiminnasta löytyi oikein määriteltynä riittävän uskottava pelote ja poliittisesti korrekti puolustustapa ylivoimaistakin vihollista vastaan.
RÄJÄHTÄVÄÄ TYHJYYTTÄ – SISSISODANKÄYNNIN MENETELMÄT JA KÄSITTEET OSANA SUOMEN SOTILAALLISTA PUOLUSTUSTA TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN
Tutkielmassa on mm. pohdintaa 1971-2010 aikakauden sissitoiminnasta:
Pohdintaa aikakauden 1971–2010 käsitteistöstä
Vuodesta 1971 lähtien sissisodan ja sissitoiminnan käsitteistö sidottiin voimakkaasti käyttöön otettuun alueelliseen puolustusjärjestelmään.
Vaikka sissisodankäynnin menetelmillä pyrittiinkin tasoittamaan suurvallan ja pienen maan välisiä eroja, oli määritelmätasollakin selvää, etteivät vastarintaliikkeet tai koko valtakunnan käsittävä sissitoiminta olleet sotilaallisen maanpuolustuksen ainoita keinoja.
Määritelmien mukaan kyseessä oli pikemminkin teoria täydentävästä menettelytavasta alueille, jotka saattoivat yllätyksen, alivoimaisuuden tai tarkoituksenmukaisen luovuttamisen kautta joutua vastustajalle.
Alueellista puolustusjärjestelmää on eräissä yhteyksissä myös tulkittu sissisotadoktriiniksi, mutta tämä yleistys on lähteiden valossa harhaanjohtava.
On totta, että sissitoiminta liitettiin osaksi puolustusjärjestelmää, mutta sananmukaisesta sissisodankäynnistä ei tullut Suomen puolustuksen ydintä.
Sissitoimintaa ja sen teoreettista määritelmää kuitenkin hyväksikäytettiin osana ennaltaehkäisevää suhteellista pelotetta, koska se oli maastoon ja olosuhteisiin sekä taloudelliseen tilanteeseen sopiva keino korottaa hyökkääjän kustannuksia.
Sissitoiminta sopi myös taistelun jatkamiseen epäonnistuneen yllätyshyökkäyksen jälkeenkin, vaikka teoreettinen perusajatus oli kuitenkin maahyökkäyksen kynnyksen kohottaminen uhkaamalla tappioilla ja hyökkääjän joukkojen sitomisella selustaan.
Vuodesta 1979 lähtien vakiintunut sissitoiminnan määritelmä oli jatkoa 1960-luvun aikana todettuihin materiaalipuutteisiin, joiden epäiltiin vaikuttavan Suomen puolustamiseen vielä useita vuosia – jopa vuosikymmeniä.
Sissitoiminnasta löytyi oikein määriteltynä riittävän uskottava pelote ja poliittisesti korrekti puolustustapa ylivoimaistakin vihollista vastaan.
EI sulla ole arkistoa 2005 prikaatien rakentamisesta ja suunnittelusta.
En tiedä itsekään varmaksi mitä mulla on. Tuhansien asiakirjojen järjestämätön arkisto ilman lähdetietoja.
Itellä hävisi muutossa 3 muuttolaatikollista vanhoja lehtileikkeitä, lehtiä jne.
Ja juuri ajalta ennen nettiä.