Järkevin varusmiespalvelus Parolassa tulevalle lääkäriopiskelijalle?

KIM

Kenraali
Jos kestävyysurheilua harrastava lihaksikas älykkö sattuisi suorittamaan varusmiespalveluksen Parolassa ennen lääkäriopintojen alkua, niin mikä olisi puolustusvoimien kannalta järkevin koulutus varusmiesaikana?

Tällä kuvitteellisella henkilöllä olisi kykyjen puolesta mahdollisuus päästä rukkiin oikeastaan jokaisesta mahdollisesta ja mahdottomasta palveluspaikasta, mutta miten lääkinnästä? Onko lääkintäjoukkueen johtaja lääkäri? Lääkintäaliupseereja ainakin on ilman siviilipuolen koulutusta.
 
Jos kestävyysurheilua harrastava lihaksikas älykkö sattuisi suorittamaan varusmiespalveluksen Parolassa ennen lääkäriopintojen alkua, niin mikä olisi puolustusvoimien kannalta järkevin koulutus varusmiesaikana?

Tällä kuvitteellisella henkilöllä olisi kykyjen puolesta mahdollisuus päästä rukkiin oikeastaan jokaisesta mahdollisesta ja mahdottomasta palveluspaikasta, mutta miten lääkinnästä? Onko lääkintäjoukkueen johtaja lääkäri? Lääkintäaliupseereja ainakin on ilman siviilipuolen koulutusta.
Lääkintäjoukkueen johtaja on lääkäri. Jos ei lääkintä-RUK ole tavoitteena, on ihan sama minkä koulutuksen suorittaa varusmiehenä. Oman kiinnostuksen mukaan kannattaa valita.

Lääkäriksi valmistumisen jälkeen suurella todennäköisyydellä reservin sijoitus kumminkin muuttuu ennen pitkää lääkintäpuolelle.
 
Lääkäristä lienee eniten hyötyä sodassa lääkärinä. Kallis, pitkä ja harvinainen siviilikoulutus, jolle on suuri tarve kenttäarmeijassa. Oikeastaan PV:n kannalta muut varusmieskoulutuksen linjat kuin lääkintä-RUK menevät hukkaan.

Toki jos salaa siviilikoulutuksensa ja ammattinsa PV:ltä, niin saattaahan siinä onnistua roikkumaan reservissä vaikka tulenjohtajana.
 
Eli ei ole mitään lääkintäpuolen rukkia muille kuin lääkärikoulutetuille. Minusta maallikkona tuntuu hölmöltä ajatus, että lääkäri joutuu joukkueenjohtajaksi lääkintäjoukkueeseen. Luulin, että lääkärin osaaminen menisi siinä hukkaan. Eihän esim. lääkärifirmassa toimitusjohtajan, talouspäällikön tai henkilöstöpäällikönkään tarvitse olla lääkäri. No mulla on todella monella alalla puutteelliset tiedot ja ymmärrys.

Olisko tuon avausviestin kuvitteellinen henkilö kuitenkin järkevintä laittaa lääkintämieskoulutukseen ja siitä aukkiin? Kyllä siinä jotain oppisi ja oppi olisi henkilön ja pv:n kannalta eduksi.

Toisaalta jos välttämättä haluaisi rukkiin, niin sitten jotain muuta kuin lääkintää.
 
Minusta maallikkona tuntuu hölmöltä ajatus, että lääkäri joutuu joukkueenjohtajaksi lääkintäjoukkueeseen. Luulin, että lääkärin osaaminen menisi siinä hukkaan. Eihän esim. lääkärifirmassa toimitusjohtajan, talouspäällikön tai henkilöstöpäällikönkään tarvitse olla lääkäri..
Se lääkärihän voi olla vaikkapa ryhmyrinä porukassa, joka pyörittää komppanian ensihoitopaikkaa. Lääkinnällinen tehtävä jossa lääkärin apuna on puolenkymmentä terveydenhuollon ammattilaista.

Lisää lääkinnällisiä tehtäviä löytyy pataljoonasta ja prikaatista. Kaikki selkeitä traumalääkärin tms tehtäviä erilaisten tiimien vetäjinä. Ei mene lääkärit hukkaan noissa hommissa. Sitten on evakuointien suunnittelua ja johtamista jatkohoitotarpeen mukaan yms joihin ei myöskään merkonomi tai maisteri käy, vaan pitää olla syvä ymmärrys lääkinnästä.

Kenttälääkinnän hallinnollisiin johtotehtäviin sijoitettavat lääkärit ovat tyypillisesti firman palkkalistoilla ja sottaisempi hoitotyö jää reserviläisille.
 
Olisko tuon avausviestin kuvitteellinen henkilö kuitenkin järkevintä laittaa lääkintämieskoulutukseen ja siitä aukkiin? Kyllä siinä jotain oppisi ja oppi olisi henkilön ja pv:n kannalta eduksi.

Toisaalta jos välttämättä haluaisi rukkiin, niin sitten jotain muuta kuin lääkintää.

Jos on jo opiskelupaikka lääkiksestä taskussa, kannattaa vielä sitäkin vaihtoehtoa harkita, että lukee kumminkin tutkinnon valmiiksi ennen inttiä. Saa sitten ison osan palvelusajasta tehdä käytännössä omaa siviilityötään, mutta myös oppia ammatillisesti ja sotilasopinnot taas tukevat omaa tulevaa sijoitusta. Se olisi järkevintä omasta mielestäni.

Mutta jos intin haluaa vain hoitaa alta pois ennen opintoja, niin ei kyllä kovin paljon kannata pohtia, hyödyttääkö se jotenkin tulevaisuudessa reserviläislääkärinä. Kun ei se paljon hyödytä kumminkaan.
 
Jos on jo opiskelupaikka lääkiksestä taskussa, kannattaa vielä sitäkin vaihtoehtoa harkita, että lukee kumminkin tutkinnon valmiiksi ennen inttiä. Saa sitten ison osan palvelusajasta tehdä käytännössä omaa siviilityötään, mutta myös oppia ammatillisesti ja sotilasopinnot taas tukevat omaa tulevaa sijoitusta. Se olisi järkevintä omasta mielestäni.

Mutta jos intin haluaa vain hoitaa alta pois ennen opintoja, niin ei kyllä kovin paljon kannata pohtia, hyödyttääkö se jotenkin tulevaisuudessa reserviläislääkärinä. Kun ei se paljon hyödytä kumminkaan.
Lääkärit, hammaslääkärit ja proviisorit sun muut ovat tosiaan niitä, jotka voivat oikeasti hyötyä kypsemmällä iällä palvelemisesta. Jokseenkin kaikissa muissa tapauksissa voi lämpimästi suositella säädettyä ikää.
 
Toisaalta jää ilman kasvattavaa kokemusta ja elämyksiä minkä taatusti saisi PsJk:ssa...
 
On näköjään lääkäreiden varusmiespalvelus aika paljonkin muuttunut niistä ajoista, jolloin olin itse enemmän kartalla näistä jutuista. Entisaikana kokelaslääkäri ja miehistöön kuuluva varusmieslääkäri saivat aika suuren osan palveluksestaan viettää terveyskeskuslääkärin hommissa varuskunnan terveysasemalla. Nyt on näköjään kokelaslääkäreiden koulutusta kehitetty enemmän sotilaalliseen suuntaan kuin työvoimaksi varusmiesten terveydenhuoltoon. En tiedä, viedäänkö kaikki talvella Lappiin arktiseen koulutukseen, mutta tässä jutussa sellaisesta kyllä puhutaan.

Tämän jutun mukaan PV suosittelee, että lääkiksestä opiskelupaikan saaneet menisivät inttiin vasta tutkinnon suoritettuaan. Tai ainakin yksi päällikkölääkäri, lääkintäkapteeniluutnantti Lundell suosittelee.

Moni suorittaa varusmiespalveluksensa heti lukion jälkeen, ennen opiskeluja. Puolustusvoimat kuitenkin suosittelee, että jos saa opiskelupaikan lääketieteellisestä, kannattaisi armeija käydä vasta valmistumisen jälkeen.


- Silloin meillä olisi mahdollisuus kouluttaa varusmiespalveluksessa lääkintähuollon tehtäviin. Se on optimaalisin tapa saada oikeanlainen koulutus. Koulutus voi olla eduksi omalla lääkärin uralla, sillä siihen sisältyy paljon ensihoitoa ja monipotilastilanteiden hoitoa, Lundell kertoo.

Lääkintä-RUKkiin pitää hakea ja päästä, mutta sellainen mielikuva minulla on, että sinne ei kovin ankara karsinta ole, vaan enemmän on omasta halukkuudesta kiinni. Voin tietysti olla väärässäkin, tuon suuntaista ekassa linkissä olevassa jutussa kyllä annetaan ymmärtää.
 
Meitä miinanpolkijoita kyllä riittää, mutta kuka meidät parsii kasaan jos ei lekureita ole?

Jos on jo opiskelupaikka lääkiksessä, kannattanee mielestäni ensin suorittaa lisensiaatin tutkinto loppuun ja suorittaa palvelus sen jälkeen lääkintäpuolella. Näin olen aikanaan evästänyt kupeitten hedelmää kun sai tiedon opiskelupaikasta ja nyt kun paperit ovat kourassa, palvelusasia on taas ajankohtainen.

Peruskoulutuskauden jälkeen lääkärien tiet vievät Room… eikun siis Riihimäelle, joka on liikenteellisesti solmukohdassa ja nykyisen litterakäytänteen aikana tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen seikkailuun pitkin poikin Suomea jos koti-ikävä ei lomilla vaivaa.
https://intti.fi/laakintaala

Tietysti jos itse haluaa käydä ”Suomen raskaan” ensin ja hakea elämyksiä nuorempana, niin mikäs siinä. Suosittelen erikoisjoukkoja joko PV:n tai Rajan puolella.

Näin NATO -aikana sotilasasioista työkseen kiinnostuneelle saattaa avautua erilaisia mahdollisuuksia, joista on vielä vaikea sanoa mitään.
 
Lääkärit, hammaslääkärit ja proviisorit sun muut ovat tosiaan niitä, jotka voivat oikeasti hyötyä kypsemmällä iällä palvelemisesta. Jokseenkin kaikissa muissa tapauksissa voi lämpimästi suositella säädettyä ikää.
Silloinkin 12 kk palvelus voi tuntua kurjalta jos on jo perhettä tai ainakin vakiintunut parisuhde. Kaverit lähtee työelämään tienaamaan ja rakentamaan uraa jne.
 
Silloinkin 12 kk palvelus voi tuntua kurjalta jos on jo perhettä tai ainakin vakiintunut parisuhde. Kaverit lähtee työelämään tienaamaan ja rakentamaan uraa jne.
Totta tuokin. Ei olla vielä siinä iässä, että olisi mielellääm pois kotoa. Mutta suppeasti ajatellen noin.
 
Jos jääkäristä tulee lääkäri niin kai hänelle alan hommia osoitetaan vaikka ei lääkintä-Rukkia takana olisikaan.

Ainakin toivon niin.
Pitäähän jonkun siellä evakuointisairaalassakin hoitaa kuntoon ne sotilaslääkärien kasaan harsimat aihiot. Vain hoitoketjun alkupää on sotilaallisesti organisoitu.
 
Jos jääkäristä tulee lääkäri niin kai hänelle alan hommia osoitetaan vaikka ei lääkintä-Rukkia takana olisikaan.

Ainakin toivon niin.
Osoitetaan kyllä, kun vaan pitää huolen tietojensa päivittämisestä.
Silloinkin 12 kk palvelus voi tuntua kurjalta jos on jo perhettä tai ainakin vakiintunut parisuhde. Kaverit lähtee työelämään tienaamaan ja rakentamaan uraa jne.
Tämä on keskeisesti asia, joka pitää valita etukäteen: hoitaako intin alta pois ja joko tykkää siitä tai ei. Vai valitseeko sen vaihtoehdon, että hoitaa palveluksen alta pois opintojen jälkeen, ja sen ratkaisun kanssa on tietysti pakko aikanaan elää. Vaikea monen vielä 19-vuotiaana on arvioida ja mahdoton tietää, miten kova paikka asepalvelus 25-27-vuotiaana lopulta on siviilielämän kannalta - onko perhettä tai parisuhdetta. Töitä tulee varmasti olemaan heti kun valmistuu.

Ainakin Nuorten lääkärien yhdistyksen jutun (linkitin hetki sitten) perusteella lääkintä-RUK ja sen jälkeinen kokelaslääkärien lisäkoulutus on todella mielenkiintoisen kuuloinen ja siitä hyvitetään erikoistumisopinnoissakin, niin ei se aika sentään nykyisellään hukkaan mene. Voi myös valita "terveyskeskuslääkärin" työn varuskunnan terveysasemalla ja palvella 255 päivää leppoisassa palveluksessa. Tai sivarina, palveluspaikkoja varmasti löytyy lääkärille mistä tahansa.

Arvelisin, että lähes kaikki lääketieteellisestä opiskelupaikan saaneet käyvät intin vasta tutkinnon suoritettuaan ja valtaosa lääkäreistä, jolla on jokin muu sotilaskoulutus, ovat käyneet intin ennen kuin ovat hakeneet lääkikseen tai ennen kuin opiskelupaikan saamisesta on ollut mitään tietoa.
 
Pitäähän jonkun siellä evakuointisairaalassakin hoitaa kuntoon ne sotilaslääkärien kasaan harsimat aihiot. Vain hoitoketjun alkupää on sotilaallisesti organisoitu.
Niinhän se menee. Reservin lääkintäupseereista ja muista reserviläislääkäreistä varmasti avainosaajat ja tarpeellinen määrä lääkäreitä muutenkin varataan siviilitehtävään, vaikka olisi muuten minkälainen reserviläinen PV:n kannalta. Onkologi, pediatri ja hematologi voinevat esimerkiksi luultavasti suurella varmuudella laskea itsensä VAP-porukkaan, jos vaan sairaalassa on listat pidetty ajan tasalla. Heitä on muutenkin vähän ja tarvetta on siviilipuolellakin, mutta erikoistumisosaamisesta on vähän hyötyä kenttälääkinnässä.

Nykyisin(kin) komppaniassa ensihoitopaikalla yksi lääkäri. Pataljoonassa lisäksi ensihoitoasemalla kaksi lääkäriä ja pataljoonan ensihoitokeskuksessa 10 lääkäriä. Kenttäsairaalassa on vielä 10 lääkäriä ja hammaslääkäri. Että tarvitaanhan niitä PV:ssäkin, mutta riittää siviiliinkin.

Oma luulotteluni on, että reservin lääkintäupseeri saa todennäköisemmin sijoituksen kenttälääkintään ja kertauskutsuja kuin varusmieslääkärinä palveluksen suorittanut miehistöön kuuluva reserviläinen (joka tositilanteessa kenttäarmeijan palvelukseen päätyessään taitaisi palvella sotilasvirkamiehen arvolla). Ja mitä suurempi osa lääkäreistä on naisia, sitä todennäköisemmin mieslääkäri saa sodan ajan tehtävän kenttälääkinnästä, olipa upseeri tai ei. Ellei naisten vapaaehtoinen asepalvelus saavuta tulevaisuudessa nykyiseen nähden huimasti suurempaa suosiota.
 
Jos jääkäristä tulee lääkäri niin kai hänelle alan hommia osoitetaan vaikka ei lääkintä-Rukkia takana olisikaan.

Ainakin toivon niin.
En muista kertauksissa enkä MAkkAranpaistoKaveriKerhossA kertaakaan, että lääkäriä olisi sijoitettu rymyporukkaan. Lääkikseen pääseminen ei välttämättä onnistu ensiyrittämällä ja joku on voinut ehtiä suorittaa palveluksen myös ennen opintojen alkamista.
 
En muista kertauksissa enkä MAkkAranpaistoKaveriKerhossA kertaakaan, että lääkäriä olisi sijoitettu rymyporukkaan. Lääkikseen pääseminen ei välttämättä onnistu ensiyrittämällä ja joku on voinut ehtiä suorittaa palveluksen myös ennen opintojen alkamista.
Itse muistan, eikä tästä pitkä aika ole. Ongelma oli joko se, ettei henkilö ollut päivittänyt tietojaan tai tieto ei ollut saavuttanut aluetoimistoa. Joka tapauksessa tiedot päivitettiin heti harjoituksen alussa ja henkilö siirtyi osaksi lääkinnän koulutusta, pystyi varmasti tuomaan lisää tietoa omalta osaltaan.
 
Tietysti jos itse haluaa käydä ”Suomen raskaan” ensin ja hakea elämyksiä nuorempana, niin mikäs siinä. Suosittelen erikoisjoukkoja joko PV:n tai Rajan puolella.

Sitten kun niitä todellisia elämyksiä olisi tarjolla, niin lääkäriä pidäteltäisiinkin takalinjoilla... Mahtaisi harmittaa? Vaikka tiedä sitten, sinänsä erikoisemmilla joukoilla voisi nimenomaan kuvitella olevan kysyntää lääkärille, joten etulinjan sijoitus voisi olla tavallista helpompi säilyttää siviiliammatista huolimatta.
 
Sitten kun niitä todellisia elämyksiä olisi tarjolla, niin lääkäriä pidäteltäisiinkin takalinjoilla... Mahtaisi harmittaa? Vaikka tiedä sitten, sinänsä erikoisemmilla joukoilla voisi nimenomaan kuvitella olevan kysyntää lääkärille, joten etulinjan sijoitus voisi olla tavallista helpompi säilyttää siviiliammatista huolimatta.


Jossain kaukopartio/ "retkikunta" reissussa voisi kuvitella erikoisrajajääkäri+lääkäri kombon omaavan hepun olevan hyvä lisä joukkoon.
 
Back
Top