Joitakin ajatuksia

Tintti

Korpraali
BAN
Terve kaikille, olen pitkään seurannut tätä foorumia, ja päätin lopulta itsekin osallistua keskusteluun.

Minua on monissa keskusteluissa häirinnyt se, että keskustelijat eivät saa jäsennettyä asiaa, koska he ovat sanojen määritelmien vankeja. Ihmisen aivothan ovat symbolikone ja sanat ovat symboleja, joita käytämme ymmärryksen muodostamiseen (toki aivot toimivat muutenkin kuin sanoilla, esimerkiksi visuaalinen hahmottaminen ei tarvitse sanoja). Mutta kaikki, mikä liittyy politiikkaan ja sosiaaliseen toimintaan, edellyttää aivoilta sanoilla operointia. Ei siis ole yhdentekevää, minkä merkityksen millekin sanalle on yleisesti ja/tai yksilöllisesti annettu.

Ja tässä tullaan ymmärtämisen ongelmaan, joka useimpia ihmisiä vaivaa: he ottavat sanat annettuina, esimerkiksi lukevat sanakirjasta, kyseenalaistamatta niille annettuja merkityksiä. Ihmisen älyllisen kehityksen ja ymmärryksen kannalta ei ole yhdentekevää, millaisen sillisalaatin kielen sanasto muodostaa, vaan sen pitää olla johdonmukainen ja ristiriidaton kokonaisuus. Tätä palstaa lukevat ovat tietoisia siitä, että ihmisten ajattelua yritetään jatkuvasti tietoisesti johdattaa harhaan, milloin uskonnon ,milloin politiikan tai jonkun muun sanan antaman savuverhon suojasta, mutta näissä kaikissa on aina kyse yhdestä ja samasta asiasta ja se voidaan kategorisoida yhden sanan sisään: Tämä sana on aate ja asia, käsite, minkä aate pitää sisällään on petos. Vanhimmat aatteet, eli suuret maailmanuskonnot, ovat paljaimpia, lukutaidottomankin ymmärrettävissä petoksiksi ja siksipä ne ovatkin osittain korvautuneet uudemmilla aatteilla, joita kutsutaan tieteiksi. Puolueet ovat rinnasteisia uskontokuntiin, loogisesti ne eivät tuo mitään uutta, mitä ei varhaisimmista uskontokunnista löytynyt.

Edellä kirjoitettu saattoi vaikuttaa sekavalta. Se kuitenkin johtuu vain siitä, että lukija ja kirjoittaja antoivat sanoille eri merkitykset. Tällöin sekä lukija, että kirjoittaja ovat yhtä mieltä vain yhdestä asiasta: että toinen on oikeassa ja toinen väärässä, toisin sanoen he molemmat hyväksyvät sen, että sanoilla ei voi olla mitä hyvänsä merkityksiä. Mutta minä väitän siihen päälle, että sanaston on muodostettava looginen kokonaisuus, ja että se kokonaisuus ei ole sovittavissa, vaan se on luonnonvakion kaltainen eli totuus.

Tämän johdatuksen jälkeen pääsenkin siihen mistä varsinaisesti halusin puhua: oikeiston ja vasemmiston erosta. Politiikka ketjuissa porukka kiertää asiaa kuin kissa kuumaa puuroa, mutta kellää ei tunnu olevan mitään käsitystä siitä, mitä nuo termit loogisesti tarkoittavat. Ihmetellään miten oikeistolaisten rahamiesten omistamat mediat suoltavat vasemmistolaista propagandaa ja muuta höpöhöpöä. Sanakirja on mitä ilmeisemmin ollut ahkerassa käytössä... Nämä asiat eivät voi avautua ihmiselle, joka kieltää valtion ja kansakunnan käsitteen. Lähden selittämään niinkin tutusta asiasta kuin kotirauhan käsitteestä: koti on perhekunnan yksityisaluetta, äärellinen piiri, jonka sisällä olosuhteet pysyvät turvattuina ja hallinnassa juurikin sen äärellisen piirin mahdollistaman ennustettavuuden ja sääntöjen pysyvyyden tähden. Tämä on skaalattavissa (ja siis se PITÄÄ skaalata) suuremmiksi yksiköiksi, joista eräs on valtio ja kansa. Nimenomaan valtio ja kansa, ne ovat erottamaton pari, kansaa ei voi hallinnollisella päätöksellä luoda niinkuin ei perhettäkään voi perustaa ns. järjestetyllä avioliitolla, ilman ulkopuolisen väkivallan käyttöä. Niin kuin perhekunta, myös kansa tarvitsee kotirauhan ja juuri sitä varten valtio rajoineen on olemassa.

Toivottavasti edellinen auttoi ymmärtämään valtion ja kansan merkityksen. Siirryn nimittäin seuraavaan vaiheeseen, maan- ja valtiopetturuuteen. Olkoon äärellinen piiri kooltaan mitä hyvänsä, sitä voidaan vahingoittaa kahdella tapaa: joko sisäisesti tai ulkopuolelta käsin. Sisäisestä vahingoittamisesta esimerkiksi käyvät väkivaltainen perheenisä tai monarkki valtionpäämiehenä. Sisäinen vahingoittaminen on valtiopetturuutta ja se on oikeistolaisuuden karakterinen piirre. Siksi oikeistolaiset on perinteisesti mielletty rahamiehiksi eli vallanpitäjiksi, jotka myöskin sen valtansa, eli maanmiehiltään riistämänsä omaisuuden ja vallan, haluavat pitää. He siis haluavat säilyttää vallitsevan heitä hyödyttävän tilan eivätkä siksi halua pelilaudalle uusia pelaajia ulkopuolisten muodossa. Sen sijaan vasemmistolaisuuden karakterinen piirre maanpetturuus, eli äärellisen piirin vahingoittamista ulkopuolisin voimin. Koska he ovat omassa piirissään alakynnessä, he etsivät itselleen liittolaisia äärellisen piirin ulkopuolelta, haluten laajentaa piiriä siten, että siitä olisi heille henkilökohtaista hyötyä ja vastaavasti vahingoksi heidän vastustajilleen.

Oikeiston ja vasemmiston välistä rajaa ei siis pidä etsiä puoluekartalta, mikä on vain teatteria hölmöjen höynäyttämiseksi. Oikeistolaisuus ja vasemmistolaisuus ovat yksilökohtaisia valintoja, molemmat rikoksia, joiden edustajat ovat löydettävissä omista viiteryhmistään, mutta puoluestatuksella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Toivon rakentavaa palautetta.
 

inscout

Kenraali
Tervetuloa palstalle omasta puolestani. Kommenttisi on sen verran laaja, että vaatisi tunnin kirjata edes jotenkuten kattava vastaus mutta nopeasti alkuun:

Sanojen merkityksestä. On toki semioottinen tosiasia että jokainen meistä ymmärtää sanat/käsitteet eri tavoin. Mutta tässä on rajansa. On totta, että jos minä sanon "auto" ja sinä sanot "auto", me todennäköisesti mietimme hieman eri asioita. Sinä saatat nähdä mielessäsi Porchen, minä Fiatin. Mutta pohjimmiltaan me molemmat todennäköisesti ymmärrämme molempien tarkoittavan nelipyöräistä kulkuneuvoa. Jos meillä ei ole tätä pohjimmaista yhteisymmärrystä (pienin yhteinen nimittäjä) me emme kykene minkäänlaiseen keskinäiseen keskusteluun. Ja tämä on myös yksi yhteisöjä määrittävä tekijä. Yhteisöllä täytyy olla jollain lailla yhtenevä näkemys ympäröivästä todellisuudesta ja tavoista kommunikoida siitä. Jos tätä yhtenevyyttä ei ole, ei ole mahdollista olla yhteisöäkään. Ja juuri tämä yhteisymmärryksen puute on merkittävä tekijä siinä, miksei monikulttuuriuus voi toimia.

Mitä tulee vasemmisto-oikeistoon. En allekirjoita näkemystäsi (jos nyt ymmärsin sitä oikein). Vasemmistolaisuus ja oikeistolaisuus ovat melko nuoria käsitteitä eikä niillä ole mielestäni mitään tekemistä valtion ja kansan kanssa. Niiden taustalla on sen sijaan huomattavasti olennaisempi jakolinja joka on yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välillä. Ihminen haluaa perusluonteensa mukaisesti olla toisaalta yksilö ja toisaalta osa yhteisöä. Nämä keskenään ristiriitaiset tarpeet ovat se merkittävä voima, jonka välinen kamppailu muovaa yhteiskuntia. Fakta kun on se, että toisaalta ilman yhteisöä ja yhdessä toimimista ei voi olla yhteiskuntaa ja sen saavutuksia ja toisaalta ihmisen itsekkäät tarpeet ja halu itsensä korostamiseen ja kehittämiseen sekä pohjimmiltaan itsesäilyttämiseen toimivat täydellistä yhteisöllisyyttä vastaan. Kansa on oikeastaan joukko yksilöitä, jotka ovat tehneet sopimuksen keskenään yhteisö/yksilön suhteesta ja joilla on yhtenevä käsitysmaailma ympäröivästä todellisuudesta.

Vasemmisto-oikeisto jako on mielestäni enemmän niin, että "oikeistolaisuus" korostaa yksilöllisyyttä, "vasemmistolaisuus" yhteisöllisyyttä Liian pitkälle vietynä molemmat johtavat katastrofiin. Sivumennen sanoen tämä yksilöllisyys-yhteisöllisyys jako selittää sen näennäisen paradoksin jossa sekä vasemmisto että oikeisto kannattavat globalisaatiota. Vasemmisto näkee ajatuksen "global villagesta", suuresta maapallon väestön yhteisöstä, kun taas oikeistolainen näkee globalisaatiossa rajoittamattoman mahdollisuuden yksilöllisyyteen ja omien henkilökohtaisten etujensa ajamiseen. Taloudessa tämä näkyy verotus vs. yksityisomistuksen välisenä ajatteluna. Ja uskonnot puolestaan ovat yhteisöllisyyttä luovia ja ylläpitäviä rakenteita. Mitä individualistisempi aikakausi, sitä vähämerkityksisempiä uskonnot ovat.

Tämä nopeasti ja kovin yksinkertaisesti rykäistynä.
 

miikkaj

Majuri
Liian pitkälle vietynä molemmat johtavat katastrofiin.
Liian pitkälle vieminen tarkoittaa oman käsitykseni mukaan sitä, että aletaan puskemaan muiden kurkusta joko yhteisöllisyyttä tai yksilöllisyyttä demokratian eli massan avulla harjoitetaan joko vahvemman taikka heikoimman oikeutta. Nyt kun suomalaiset alkavat taloudellisesti kyntämään oikein kunnolla maata niin vasemmistolaisasenteet alkavat olla erittäin vahvasti ilmassa. Mutta loppuen lopuksi on ihan sama että tuuleeko vasemmalta vai oikealta, koska Suomi on demokratia eli järjestelmä jonka populaatio, esim lauma susia ja pari lammasta äänestävät että mitä syödään lounaaksi.
 

Mili

Kapteeni
Ihmetyttänyt myös kaikkea(paitsi maahanmuuttoa ja seksuaalivähemmistöjä) kieltävän ja rajoittavan Vihreänpuolueen esittäminen liberaalina.
 

Tintti

Korpraali
BAN
Kiitoksia vastauksista!

En älypuhelimella vitsi juuri kirjoitella, mutta jos vähän inscoutille vastaan:

Auto on vertauksena siitä hyvä tähän saumaan, että se on spesifi ajan suhteen: autoa ei tunnettu pari sataa vuotta sitten. Mielestäni pitäisi kuitenkin keskittyä asioihin, jotka eivät ole aikasidonnaisia, eli yleispäteviin käsitteisiin. Minun esittelemä malli oikeistolaisuudesta/vasemmistolaisuudesta on ajaton ja siten yleispätevä. Jos me sijoitamme sanastossa yleispätevän tilalle spesifin, sanastosta uhkaa tulla sisäisesti ristiriitainen.
 

Tintti

Korpraali
BAN
Toki myös inscoutin malli on yleispätevä, mutta se on jotenkin mitään sanomaton, eräänlainen poliittinen kompromissi. Sellaisten pohjalta ei pitäisi laatia sanastoa.
 

Sarek1

Kenraali
Missä määrin nyt ollaan sitten luonnostelemassa uuskieltä? Ja mikä ei ole (ajatus)rikos? Oikeiston ja vasemmiston väliin jää... keskusta? :p Pkrl!

Käsitteillä oikeisto ja vasemmisto on vahva poliittis-historiallinen yhteys ja myös leima ihmisten mielissä. Meistä itse kukainenkin ymmärtää niitä omalla tavallaan ja liittää niihin merkityksiä, jotka tulevat omasta elämänpiiristä siinä ajassa ja paikassa, jossa olemme eläneet. Me itse siis olemme oman historiamme tuotteita. Tällä tahdon sanoa, että esim. minulle kotona nuo käsitteet tarkoittavat hieman eri asioita kuin vaikkapa teini-ikäisille lapsilleni, vaikka olen heidät itse kasvattanut ja meillä on ainakin vielä toistaiseksi pitkälti samansuuntaiset arvomaailmat.

Merkitysero on havaittavissa myös suhteessa vielä elossa oleviin vanhempiini verraten. Kun vertaan samaa tuttaviini ja työkavereihini, huomaan, että käsitteillä on joissain tilanteissa lähinnä suuntaa antava ja viitteellinen merkitys. Vielä suurempi ero asioissa tulee ulkomaalaisten kollegojen ja ystävien kanssa, joilla kullakin on oma taustansa ja kokemusmaailmansa.

Väitän kuitenkin, että kommunikointi ja asioiden merkityksen välittäminen dialogin avulla on silti mahdollista nykykäsitteillä kun käytetään täydentäviä, täsmentäviä ja selittäviä lisämääreitä. Ja jaksetaan keskustella. Juuri dialogi eli myös toista osapuolta kuunteleva keskustelu on tärkeää yhteiskunnassa. Nykypäivänä omista poikkeavien ajatusten ja mielipiteiden kuunteleminen ja sovun hakeminen ei ikävä kyllä ole korkeassa kurssissa.

Maanpetturuuteen voi syyllistyä poliittisesta suuntautumisesta riippumatta. Tai ehkä juuri siksi. Samoin valtiopetokseen. Molemmissa syyllistytään Isänmaan ja sen kansan pettämiseen, josta tulisi rankaista ankarimman mukaan (ilman rasvaa if you catch my drift).

Ja tuosta sanojen merkitysasiasta vahvasti runoutta mukaellen: Tien on vanki, vapaa on vain umpihanki.
 

Tintti

Korpraali
BAN
Niinpä niin, vakavista asioista sopii keskustella iltavapaissa... Onhan se toki linjassa suomalaisen saunaperinteen kanssa, jossa tärkeät päätökset tehdään saunan lauteilla.
 

Tintti

Korpraali
BAN
Ei se kyllä noin mene kuin sanot, sarek1. Ihmiset menevät siitä mistä aita on matalin ja jos asia on kerrottava monimutkaisesti niin joko kertoja tai kuulija sanoo "äh, antaa olla". Keskivertoihmisen älyllinen kapasiteetti ei edes riitä muuhun kuin ulkomuistista toistamiseen.
 

Sarek1

Kenraali
Ei se kyllä noin mene kuin sanot, sarek1. Ihmiset menevät siitä mistä aita on matalin ja jos asia on kerrottava monimutkaisesti niin joko kertoja tai kuulija sanoo "äh, antaa olla". Keskivertoihmisen älyllinen kapasiteetti ei edes riitä muuhun kuin ulkomuistista toistamiseen.
Eräs yhteiskuntamme ongelmista on se, että meitä opetetaan ja kasvatetaan lapsesta saakka ”pääsemään helpolla”. Saldoa voisi kuvata vaikkapa näin:”Kyllä kait se välttää”, ”Mitäpä se hyvejää” jne. Hankala juttu, mutta en kaivaudu siihen tällä kertaa enempää.

Keskustelussa on otettava huomioon itsensä lisäksi myös toinen osapuoli ja mitoitettava keskustelun taso ja terminologia sellaiseksi, että viesti on mahdollista ymmärtää. Ja nyt en tarkoita ”ylempää” tai ”alempaa” tasoa, vaan erilaista. Tämä siis, jos tavoittelee keskustelulla oman ajatuksen viestin perille viemistä tai vaikuttamista.

Pitkän päälle Datsun.
 
Top