Jos kaikki olisi mennyt toisin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja PJ85
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
PJ85

PJ85

Eversti
Olen usein leikitellyt ajatuksella jos kaikki olisi sodassa mennytkin toisin, ja Suomi olisi saanut säilyttää vanhat rajansa? (ylläpito saa siirtää jos meni väärään paikkaan)
-Millainen Suomi olisi tällaisessa vaihtoehdossa, varmaankin Viipuri saattaisi olla +200 000 asukkaan tärkeä kaupunki?
-Millainen varuskuntaverkko olisi vanhoilla rajoilla? Varmaankin Kannaksella saattaisi olla Karjalan Prikaatin tyylinen joukko-osasto?
 
PJ85 kirjoitti:
Olen usein leikitellyt ajatuksella jos kaikki olisi sodassa mennytkin toisin, ja Suomi olisi saanut säilyttää vanhat rajansa? (ylläpito saa siirtää jos meni väärään paikkaan)
-Millainen Suomi olisi tällaisessa vaihtoehdossa, varmaankin Viipuri saattaisi olla +200 000 asukkaan tärkeä kaupunki?
-Millainen varuskuntaverkko olisi vanhoilla rajoilla? Varmaankin Kannaksella saattaisi olla Karjalan Prikaatin tyylinen joukko-osasto?
Klikkaa laajentaaksesi...
Karjalaa en pidä niin olennaisena, koska kaikki mitä sillä on tarjota löytyy myös nyky-Suomesta.

Yhteys Jäämerelle avaisi aivan toisenlaisia näkymiä. Ei pelkästään tai varsinkaan öljyn suhteen vaan transitoliikenteen väylänä. Kunnollinen rata Petsamoon ja telakkateollisuus takomaan Koillisväylää kulkeva laivasto. Rail Baltican valmistuessa saattaisi reitti olla kilpailukykyinen.
 
Laatokka ja Vuoksi olisivat merkittavia matkailukohteita. Sallan korkeudella menetetyt kaksi tunturia olisivat Suomen suurin ja kiinnostavin laskettelu- ja hiihtourheilukeskus.
Terijoen hiekkarannoilla paasisi nauttimaan lampimasta kesasta, Suursaareen voisi tehda hienoja paivaretkia... sen sijaan noilla ei nykyinen miehittaja tee yhtaan mitaan! VMP.
 
2010-luvun Suomi näyttäisi toisenlaiselta jos vuoden 1939 rajat olisivat voimassa.

Viipuri olisi säilyttänyt asemansa Suomen kakkkoskaupunkina. Viipurista löytyisi nykyään korkeakouluja, teollisuutta, matkailua ja matkustajalautat ajaisivat reittiliikennettä Tallinnaan ja Pietariin. Kosmopoliittisella historiallaan ylpeilevä Viipuri olisi hipstereiden suosiossa ja Viipurin pyöreässä tornissa sijaitseva Wiipurin Wiimeinen Rattopoika (WWR tai Wille) olisi yksi Suomen vanhimmista gay-baareista. Lisäksi Kannaksen pellot olisivat niitä Etelä-Suomen tuottoisia alueita ja maatalouden myöhäinen levittäyminen marginaalisille viljelyalueille sodan jälkeen rintamiestilojen muodossa olisi jäänyt tapahtumatta. Maatalous olisi siis eteläsuomen juttu. Laatokan rannalla taas Sortavala olisi kasvanut keskisuureksi suomalaiseksi kaupungiksi. Todennäköisesti huvila Laatokan rannalla olisi melkoinen statusjuttu aivan kuten purjehtiminen kyseisellä järvellä.

Kannas oli myös sotilaallisesti tärkeä alue ja perinteisen rannikkotykistön, tykistön ja jalkaväen lisäksi sinne olisi sijoitettuna myös mekanisoituja joukkoja sekä Suomen ainoa rannikkojääkäri pataljoona. Viipurin ilmatorjuntarykmentti olisi haluttu palveluspaikka viipurilaisten nuorten parissa. Sortavalassa taas monet hakeutuisivat Laatokan laivastoon ja Sortavalan meripuolustusalue olisi tunnettu lokoisista palveluispaikoistaan. Laatokan linnakesaaria hamuttaisiin matkailukäyttöön suurella innolla.

Rautatie Rovaniemeltä Liinahamariin olisi valmistunut vuonna 1955. Pohjoissuomen meriliikenne kulkisi Liinahamarin sataman kautta varsinkin jos Itämerellä olisi huonot jääolosuhteet. Vihreät ylpeilisivät kovasti sillä, että Liinahamarin öljynjalostamo on jäänyt rakentamatta. Pohjoinen kalastuslaivasto ja varsinkin kalatehtaat houkuttelisivat opiskelijoita kesäisin aina Helsingistä ja Viipurista asti. Eckeröline tarjoaisi kesäisin risteilyjä aina Huippuvuorille saakka.
 
Evakot olisivat jääneet saapumatta moniin maalaispitäjiin eikä rintamamiestiloja olisu jaettu. Sen seurauksena maaseutu olisi tyhjentynyt 50-60 luvulla. Maatalous olisi myös keskittynyt 20v nykyistä aiemmin.
 
PJ85 kirjoitti:
Olen usein leikitellyt ajatuksella jos kaikki olisi sodassa mennytkin toisin, ja Suomi olisi saanut säilyttää vanhat rajansa? (ylläpito saa siirtää jos meni väärään paikkaan)
-Millainen Suomi olisi tällaisessa vaihtoehdossa, varmaankin Viipuri saattaisi olla +200 000 asukkaan tärkeä kaupunki?
-Millainen varuskuntaverkko olisi vanhoilla rajoilla? Varmaankin Kannaksella saattaisi olla Karjalan Prikaatin tyylinen joukko-osasto?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli käytännössä talvisota olisi pitänyt välttää, mikä Stalinin viisaammalla politiikalla olisi helposti onnistunut. Barbarossaan Suomella ei olisi ollut lähtemistä, vaikka eittämättä kouhoja olisi tässä maassa siihen projektiin riittänyt. Tosiasiassa ilman Talvisodan tuomaa varustelisää (sekä NL:ltä että muualta) Suomen asevoimat eivät olisi kyenneet hyökkäykseen 1941.

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon alkoivat Suomen talouden kissanpäivät. Niin Saksa kuin Neuvostoliitto tilasivat Suomen teollisuuden tuotteita omiin tarkoituksiinsa, ja Suomi toimitti molemmille kunnes alkoi preferoimaan NL:n tilauksia sodan käännyttyä Saksan tappioksi. Rahoitus tuli usein suoraan dollareina USA:n maksaessa alihankintansa Suomessa. Sodan aikana Suomen metalliteollisuus kehittyi valtavasti. Toki myöskään Suomen puolustusvoimien tilaukset eivät olleet merkityksettömiä. Ilmavoimat varustettiin kotimaisilla Myrsky-hävittäjillä ja Vihuri -pommittajilla, maavoimien kenttätykistörykmentit kotimaisin tykein ja puolustusvoimat kotimaisin viestivälinein. Elintarvikepulaa ei syntynyt Kannaksen viljelmien ollessa tehokkaassa käytössä, hevosten ja miesten ollessa oikeissa eli peltotöissä ja NL:n sekä Saksan maksaessa teollisuustoimituksia ruoalla.

Eli lähden tästä olettamuksesta. Maantieteellisesti Viipuri olisi yksi viidestä Suomen keskeisestä kaupunkikeskuksesta Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun ohella. Helsingin seutu olisi kasvanut vähemmän ilman Viipurin asukkaiden tuomaa kasvupyrähdystä, joten Tampere, Turku, Viipuri ja pienemmässä määrin Oulu olisivat myös vahvoja kaupunkeja. Sen sijaan Lappeenranta, Joensuu, Kuopio ja Jyväskylä olisivat jossain määrin heikommassa asemassa kuin omassa todellisuudessamme. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto olisi eittämättä perustettu Viipuriin, todennäköisesti ennen Oulun yliopistoa.

Entäpä se maanpuolustus? Lähdetään olettamuksesta, että kun raskaiden, säännöstelyn varjostamien sotavuosien jälkeen olisi jatkettu kylmään sotaan olisivat Suomi ja Ruotsi muodostaneet puolueettoman puskurin NL:n länsirajalle. Todennäköisesti myöskään Norja ei olisi liittynyt NATO:n, tuskin sitä olisi edes vallattu Saksan toimesta. Puolueettoman Suomen puolustus olisi ollut sangen vahva kun vuosien 1918-1939 vahvaa panostusta maanpuolustukseen olisi jatkettu. Maavoimien pääosa olisi sijoitettu sotaa edeltävään malliin Kannakselle, tosin Kajaanissa, Sortavalassa ja Sodankylässä toimisivat pienet varuskunnat. Suojeluskuntajärjestön toiminta ei olisi katkennut, tosin järjestön rekrytointipohja olisi laventunut sotavuosien pienennettyä poliitista vastakkainasettelua.
 
Viimeksi muokattu:
Jos kaikki olisi mennyt toisin, isot ratkaisut olisi tehty jossain muualla ja aikalailla toisin olisi kaikki muukin. Mutta siitä iloisella huumorilla tehtyä vaihtoehtoista todellisuutta löytyy tuolta.

Suomen vaihtoehtoisesta kehityksestä oma tarinansa löytyy pienellä penkomisella.
 
Täysin varmaa olisi, että minä en täällä olisi kirjoittelemassa. Mutsi ei olisi koskaan tavannut faijaa. Arvaan, että en ole ainoa.
 
Viipurin ja Suomen rajan läheisyys Pietariin olisi tuonut sekä vuorovaikutusta ja toimeliaisuutta Venäjän kanssa mutta Venäjän "menon" nyt kaikkien tuntiessa Suomi olisi heiltä katsoen myös suurempi uhka tälle kakkoskaupungilleen. Pietarin ja Moskovan väliseen hegemoniavääntöön Suomi olisi myös tuova taloudellisia ja tieteellisiä panoksia Pietarin hyväksi.

Venäjän lounaisnurkka olisi varmaan myös kehittynyt suotuisammin ja sen merkitys olisi taloudellisesti kasvanut.

Huonoimmassa vaihtoehdossa Venäjän laajentumispyrkimykset, Pietarin alueen suoja-alueiden halu ja sotilaalliset aluevaatimukset olisivat vain patoutuneet ja Jatkosodan kaltainen agression purku olisi tapahtunut vain myöhemmin. Venäjän tai Neuvostoliiton ollessa paljon nähtyä sotaa vahvempi.

Nyt pärjäsimme nipin napin koska Saksa avusti meitä omalla rintamallamme ja itse puolestaan soti suurella rintamalla Neuvostoliittoa vastaan. On huomioitava, että olimme puolella joka oli nujertaa Neuvostoliiton ja joka jo käytännössä täysin odotusten vastaisesti käveli yli Euroopan. Hiukankin pätevämpi Neuvostoliitto vastassamme niin emme olisi pärjänneet. Nyt jo venäläiset kehittyivät huimasti talvisodasta jatkosotaan.

Pohtimatta silti jää, mikä olisi ollut liittoutuneiden rooli. Ne olivat Neuvostoliiton kumppaneita mutta katuivat asiaa heti Saksan kaaduttua. Japani ei olisi hyökännyt Pearl Harboriin ilman sopimusta voittamattoman Saksan kanssa. Jenkit myös koittivat väistää viimeiseen asti sodan Saksaa vastaan.

Edit. Sellainenkin yksityiskohta olisi voinut tehdä maailmasta aivan toisen, että jos Saksa olisi ehtinyt kehittää atomipommin. Siis jopa jenkkejä aiemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi skenaario joka jäi toteutumatta, vaikka ei välttämättä ollut kovin "kaukana", on se Ranskan ja Britannian avustusoperaatio jolla olisi otettu Narvik, Kiiruna- ja Jällivaara sekä tuotu Suomen avuksi ainakin jotain sotilaallista voimaa. Ranskahan oli valmiimpi lähtemään auttamaan ja britit taisi keskittyä enemmän taktikointiin.
Miten olisi rauhanprosessin käynyt, olisiko NL painanut täysillä, johon ei varmaankaan sotilaallisesti olisi avustusretkikunnalla ollut paljon vaikutusta, mutta poliittisesti olisi pelannut NL:n ja Saksan tiukemmin liittoon, Suomen ja liittoutuneet liittoon, vienyt Saksalta aloitteen Norjan suhteen sekä asettanut Ranskan ja Britannian NL:n viholliseksi. Sekä Ruotsin varsin hankalaan asemaan. Mitä Saksa olisi tehnyt ..hyökännyt kuitenkin Norjaan - ja Ruotsiin. Auttanut NL:ää hyökkäämällä Suomeen ja koittamalla sitä kautta varmistaa malminsa. Saksan kannalta olisi ollut varmaankin epämieluisaa tulla sidotuksi pitkään sotaan, menestys edellytti nopeita voittoja.

Vaihtoehtoisessa maailmassa tietenkin pitäisi loihtia tilanne, jossa Britit olisivat oikeasti halunneet pelastaa Suomen.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Yksi skenaario joka jäi toteutumatta, vaikka ei välttämättä ollut kovin "kaukana", on se Ranskan ja Britannian avustusoperaatio jolla olisi otettu Narvik, Kiiruna- ja Jällivaara sekä tuotu Suomen avuksi ainakin jotain sotilaallista voimaa. Ranskahan oli valmiimpi lähtemään auttamaan ja britit taisi keskittyä enemmän taktikointiin.
Miten olisi rauhanprosessin käynyt, olisiko NL painanut täysillä, johon ei varmaankaan sotilaallisesti olisi avustusretkikunnalla ollut paljon vaikutusta, mutta poliittisesti olisi pelannut NL:n ja Saksan tiukemmin liittoon, Suomen ja liittoutuneet liittoon, vienyt Saksalta aloitteen Norjan suhteen sekä asettanut Ranskan ja Britannian NL:n viholliseksi. Sekä Ruotsin varsin hankalaan asemaan. Mitä Saksa olisi tehnyt ..hyökännyt kuitenkin Norjaan - ja Ruotsiin. Auttanut NL:ää hyökkäämällä Suomeen ja koittamalla sitä kautta varmistaa malminsa. Saksan kannalta olisi ollut varmaankin epämieluisaa tulla sidotuksi pitkään sotaan, menestys edellytti nopeita voittoja.

Vaihtoehtoisessa maailmassa tietenkin pitäisi loihtia tilanne, jossa Britit olisivat oikeasti halunneet pelastaa Suomen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuota minä olen monesti miettinyt, että mitä olisi tapahtunut jos Britit olisi saaneet pohjoisen Norjan haltuunsa ja siten estäneet tai ainakin haitanneet rauta toimituksia Saksaan. Olisiko Saksa päätynyt neuvottelupöytään Brittien ja Ranskalaisten kanssa jo ennen Ranskan valloitusta tai jotakin?
 
Veikkaan, että Viipurissa olisi hieno Tampereelle rakenteilla olevan Uros-Live Areenan kaltainen jäähalli ja Viipuri olisi yksi Suomen kovimmista jääkiekkokaupungeista. Viipurin Susilla olisi jo monta liigamestaruutta. Eittämättä Viipuri olisi muutenkin Suomen kovimpia urheilukaupunkeja. Tampereella on 226.000 asukasta ja se oli ennen sotia Viipuria pienempi kaupunki, joten suomalaisessa Viipurissa olisi nykyään arviolta 250.000 - 300.000 asukasta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top