Epäonnistuneiden hankkeiden kansioon tämä joka tapauksessa kuuluu.
Merivoimat on tosiaan kunnostautunut näissä epäonnistuneissa hankkeissa: Turunmaa-luokan tykkiveneet, tämä joukkojenkuljetusalus, ilmatyynyalus Tuuli sekä viimeisimpänä Rauma-luokan päivitys ja rungoissa havaitut vauriot...
Onko merivoimissa tunarit ohjaksissa vai omaanko vain ilmavoima-maavoima-sentrisen maailmankuvan, jossa merivoimat tekee kaikki virheet?![]()
Jos Ilmavoimat rakennuttaisi suomalaisen hävittäjäkoneen niin virheen mahdollisuus varmaan kasvaisi merkittävästi. Tekevälle sattuu...
Mikäs vika tykkiveneissä muuten oli?
Kyllähän maavoimien puolella tehdyssä tuotekehittelyssäkin joitain helmiä löytyy.
Mitä, vai kehtaat sinä arvostella Qualitas Potentia Nostra -puolustushaaraa ja nykyistä PV:n komentajaa!
Too much, too late... Hankittiin 4 tykkitornia, joista osa ei koskaan päässyt aluksiin, ja aluksiin päässeetkin vanhenivat, koska ohjusaikakausi.
Viittaan Old Boyn kirjoitukseen:
http://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/page-249#post-335384
Yhtä kalliita?![]()
Aika varovainen olisin kenenkään ammattitaitoa arvostelemaan. Kun kerran olet noin pätevä, tee suunnitteluspeksit aluksesta, joka voi tukea Suomen rannikon olosuhteissa rannikkojääkärien taistelua.Merivoimat on tosiaan kunnostautunut näissä epäonnistuneissa hankkeissa: Turunmaa-luokan tykkiveneet, tämä joukkojenkuljetusalus, ilmatyynyalus Tuuli sekä viimeisimpänä Rauma-luokan päivitys ja rungoissa havaitut vauriot...
Onko merivoimissa tunarit ohjaksissa vai omaanko vain ilmavoima-maavoima-sentrisen maailmankuvan, jossa merivoimat tekee kaikki virheet?![]()
Aika varovainen olisin kenenkään ammattitaitoa arvostelemaan. Kun kerran olet noin pätevä, tee suunnitteluspeksit aluksesta, joka voi tukea Suomen rannikon olosuhteissa rannikkojääkärien taistelua.
Kyllä se ruotsalaisten malli on (oli) tietysti helpompi: paikalliset merivoimat määritti speksit, sen jälkeen annettiin riittävä rahoitus ja tilataan protosarjan jälkeen riittävä alusmäärä, taisi stridsbåt 90:ä olla rivissä parhaimmillaan useampi sata. Olihan stidsbåtistakin prototyypit, ilmeisesti sekin on Huhdan mielestä epäonnistunut. No, nyt odotan, että @Huhta tekee erinomaiset speksit uudesta aluksesta!Muutama vuosikymmenhän siinä meni mutta Uisko-linjalta saatiin aikaiseksi lopulta ilmeisen toimiva Jurmo. Ja Jehu on laveasti tulkiten Lohi/Lohm-akselin seuraaja. Nyt ollaan jo lähellä. 80-luvun sisävesille tarkoitetuista tasapohjauiskoista on kuitenkin päästy hyvän matkaa eteenpäin. Ja halvalla. Kadehtien on joutunut vuosien mittaan katsomaan ruotsalaisten kalustoa.
Kyllä se ruotsalaisten malli on (oli) tietysti helpompi: paikalliset merivoimat määritti speksit, sen jälkeen annettiin riittävä rahoitus ja tilataan protosarjan jälkeen riittävä alusmäärä, taisi stridsbåt 90:ä oll arivissä parhaimmillaan useampi sata. Olihan stidsbåtistakin prototyypit, ilmeisesti sekin on Huhdan mielestä epäonnistunut. No, nyt odotan, että @Huhta tekee erinomaiset speksit uudesta aluksesta!
Merivoimat on tosiaan kunnostautunut näissä epäonnistuneissa hankkeissa: Turunmaa-luokan tykkiveneet, tämä joukkojenkuljetusalus, ilmatyynyalus Tuuli sekä viimeisimpänä Rauma-luokan päivitys ja rungoissa havaitut vauriot...
Onko merivoimissa tunarit ohjaksissa vai omaanko vain ilmavoima-maavoima-sentrisen maailmankuvan, jossa merivoimat tekee kaikki virheet?![]()
Sekin on voinut vaikuttaa, että Merivoimien tulisi ihan itse keksiä ilman tukea (=YYA-aika) maksimaalisen monitoimisia juttuja matalaan saaristoon (=ei muualla, Ruotsikin eri). Ja tämän tulisi tapahtua olemattomilla satsauksilla ja olemattomalla joukolla. Laivanrakennustaitoahan maassa on aina ollut.
Turunmaa saattoi olla konseptina vanhentunut ja räjähtänyt tykkikin oli ruotsalainen. Jos Merivoimilla oli ylimääräinen 120mm torni niin ei sitä voi törkeänä virheenä nähdä. Kertoo lähinnä resurssien määrästä. Resursseihin nähden miina- ja ohjusaseella kontrolloidaan aivan käsittämättömän kustannustehokkaasti omia rantoja.
Rauman väsymismurtumaa en nyt osaa pitää minään mokana ja jos nyt ei ole ihan normaalia niin ei se nyt mikään suuri moka ole. Eitä ei voi panna mihinkään vääryyteen tai epäonnistumisen piikkiin.
Mutta, listaan kuuluisi ohjusalus Isku joka sittemmin meni Merivoimien koe-instanssille. Lisäksi etäinen muistikuva kertoo Nuolen seuraajaksi suunniteltu Hurjasta, joita taidettiin lopulta valmistaa yksi. Oliko se aikojen muutos vai oliko proto muuten vaan surkea?
Ovatkohan esim. Vinka ja Redigo sitten olleet suuriakin menestystarinoita?
Rauman väsymismurtumaa en nyt osaa pitää minään mokana ja jos nyt ei ole ihan normaalia niin ei se nyt mikään suuri moka ole. Eitä ei voi panna mihinkään vääryyteen tai epäonnistumisen piikkiin.
Mutta, listaan kuuluisi ohjusalus Isku joka sittemmin meni Merivoimien koe-instanssille. Lisäksi etäinen muistikuva kertoo Nuolen seuraajaksi suunniteltu Hurjasta, joita taidettiin lopulta valmistaa yksi. Oliko se aikojen muutos vai oliko proto muuten vaan surkea?
Ovatkohan esim. Vinka ja Redigo sitten olleet suuriakin menestystarinoita?
Totta tosiaan, Ruotsilla oli nämä 200-veneet ennen stridsbåteja! On helppo uskoa, että nämä toimivat mallina Lohelle.Lohi-luokan esikuva oli ruotsalainen Transportbåt Större (TpbS), populärt kallad 200-båt.
Luutnantti Sakari Martimo kirjoittaa Rannikonpuolustaja 3/1985:ssä (sivu 33) Laivastovierailu Härnosandiin
"Vierailuohjelma oli laadittu onnistuneen väljästi. Ensimmäinen vierailu tehtiin ASEA:n tehtaalle klo 13.00, ja sieltä palattuamme pääsimme koeajelulle ruotsalaisella 200-luokan veneellä. Meille alus on tulossa Lohi-luokan nimellä, mutta valitettavasti ruotsalaista alkuperäisversiota epäonnistuneempana. Tämä johtuu Loheen tehdyistä "parannuksista", joita on tehty mm koneeseen ja aseistukseen. Ruotsalaisen 200-veneen ominaisuuksista kertoo esim se, että ajoimme vajaan 15 solmun nopeudella rantaan, ja vaikka vene liukui muutamia metrejä kuivalle maalle, pääsi se taas vaivatta omin voimin irti."
www.rannikonpuolustaja.fi/archive/1985_3.pdf
Rannasta irtautumista lienee ollut mahdollista helpottaa kuvassa näkyvällä peräankkurilla, kunhan sen muisti laskea ennen rantaviivaa.
![]()
https://sv.wikipedia.org/wiki/Transportbåt_Större
Taistelunäytös:
Siviili-TpbS:
Pari artikkelia:
https://www.soldf.com/tpbs200.html
www.ka2muldiv.org/reportage/repotage200bat.pdf
200-veneistä on Suomessa ainakin Tpbs 219, joka on Kuopiossa Ahti 219 -nimisenä.
.![]()
http://www.ahtijahti.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=7&Itemid=8