Tvälups
Ylipäällikkö
yle uutiset Kotimaa 19.12.2012 klo 6:14
Joukkosurmaajat kärsivät usein mielenterveysongelmista
Hallituksen tilaama selvitys nuorten tekemien joukkosurmien taustoista korostaa mielenterveystyön parantamista. Käytännössä kaikki viime aikaisten joukkosurmien tekijät ovat olleet mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria miehiä. Myös perheillä on suuri rooli väkivallan ehkäisyssä.
Mistä on kyse?
Nuorten tekemiä suunnitelmallisia henkirikoksia on vertailtu sisäasiainministeriön tekemässä tutkimuksessa
Mielenterveysongelmat osoittautuivat tapauksia yhdistäviksi tekijöiksi
Lääkityksen lisäksi mielenterveysongelmista kärsiville nuorille tarvitaan terapiaa
Perhe voi suojata väkivaltaiselta käytökseltä
Suomalaiset ovat kuluneen kymmenen vuoden aikana surreet useiden joukkosurmien mielettömyyttä. Kauhajoen, Jokelan ja Myyrmannin kaltaiset väkivaltaiset teot vaativat selityksiä. Viime keväisen, kaksi kuolonuhria vaatineen Hyvinkään ammuskelun jälkeen hallitus halusi selvittää joukkosurmien taustat, jotta vastaavanlaiset teot voitaisiin vastaisuudessa ehkäistä.
Tarvitsisivatko sellaiset nuoret, joilla on mielenterveysongelmista diagnoosi, parempaa seurantaa ja lääkityksen lisäksi terapiaa?
Sisäasiainministeriön selvityksessä käytiin läpi kahdeksan nuorten tekemää suunnitelmallista henkirikosta. Yhteinen tekijä löytyi.
- Sieltä nousi yksi keskeinen yhdistävä tekijä ja se oli mielenterveysongelmat, sanoo sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriöstä.
Pelkkä lääkitys ei riitä
Selvityksen mukaan kaikki väkivallan tekijät, joilla oli diagnosoitu mielenterveysongelmia, saivat niihin lääkehoitoa. Se ei kuitenkaan riittänyt estämään väkivallantekoa.
- Näyttää, että muutama näistä tapauksista oli siirtynyt psykoosiin. Siihenhän masennuslääkitys ei sinällään auta. Tarvitsisivatko sellaiset nuoret, joilla on mielenterveysongelmista diagnoosi, parempaa seurantaa ja lääkityksen lisäksi ihan terapiaa, pohtii Mankkinen.
Selvityksessä toivotaan, että mielenterveystyössä toimivat tunnistaisivat nykyistä paremmin ne nuoret, joilla on suuri riski tehdä väkivaltaisia tekoja. Käytännössä väkivaltaisuutta voitaisiin kartoittaa esimerkiksi haastattelun avulla.
Perhe voi suojata väkivaltaisuudelta
Nuorten hyvinvointia ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Perheillä on suuri merkitys mielenterveyden rakentumisessa.
On tärkeää, että lapset saisivat vanhempien ja aikuisten tukea ja huolenpitoa. Sellaista normaalia vuorovaikutusta perheen sisällä.
- On tärkeää, että lapset saisivat vanhempien ja aikuisten tukea ja huolenpitoa. Sellaista normaalia vuorovaikutusta perheen sisällä. Sillä on tämän päivän yhteiskunnassa hirveän suuri suojaava merkitys, sanoo Tarja Mankkinen.
Sen sijaan vastoin yleistä luuloa asuminen pienellä paikkakunnalla ei välttämättä suojaa väkivaltaiselta käytökseltä sen enempää kuin asuminen kaupungissakaaan.
- Jos on yksinäinen ja eristäytynyt ja jää sen vahvan yhteisöllisyyden ulkopuolelle, niin silloin on entistä suurempi riski, että ryhtyy päässään pyörittelemään kosto- ja viha-ajatuksia.
Joukkosurmaajat kärsivät usein mielenterveysongelmista
Hallituksen tilaama selvitys nuorten tekemien joukkosurmien taustoista korostaa mielenterveystyön parantamista. Käytännössä kaikki viime aikaisten joukkosurmien tekijät ovat olleet mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria miehiä. Myös perheillä on suuri rooli väkivallan ehkäisyssä.
Mistä on kyse?
Nuorten tekemiä suunnitelmallisia henkirikoksia on vertailtu sisäasiainministeriön tekemässä tutkimuksessa
Mielenterveysongelmat osoittautuivat tapauksia yhdistäviksi tekijöiksi
Lääkityksen lisäksi mielenterveysongelmista kärsiville nuorille tarvitaan terapiaa
Perhe voi suojata väkivaltaiselta käytökseltä
Suomalaiset ovat kuluneen kymmenen vuoden aikana surreet useiden joukkosurmien mielettömyyttä. Kauhajoen, Jokelan ja Myyrmannin kaltaiset väkivaltaiset teot vaativat selityksiä. Viime keväisen, kaksi kuolonuhria vaatineen Hyvinkään ammuskelun jälkeen hallitus halusi selvittää joukkosurmien taustat, jotta vastaavanlaiset teot voitaisiin vastaisuudessa ehkäistä.
Tarvitsisivatko sellaiset nuoret, joilla on mielenterveysongelmista diagnoosi, parempaa seurantaa ja lääkityksen lisäksi terapiaa?
Sisäasiainministeriön selvityksessä käytiin läpi kahdeksan nuorten tekemää suunnitelmallista henkirikosta. Yhteinen tekijä löytyi.
- Sieltä nousi yksi keskeinen yhdistävä tekijä ja se oli mielenterveysongelmat, sanoo sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriöstä.
Pelkkä lääkitys ei riitä
Selvityksen mukaan kaikki väkivallan tekijät, joilla oli diagnosoitu mielenterveysongelmia, saivat niihin lääkehoitoa. Se ei kuitenkaan riittänyt estämään väkivallantekoa.
- Näyttää, että muutama näistä tapauksista oli siirtynyt psykoosiin. Siihenhän masennuslääkitys ei sinällään auta. Tarvitsisivatko sellaiset nuoret, joilla on mielenterveysongelmista diagnoosi, parempaa seurantaa ja lääkityksen lisäksi ihan terapiaa, pohtii Mankkinen.
Selvityksessä toivotaan, että mielenterveystyössä toimivat tunnistaisivat nykyistä paremmin ne nuoret, joilla on suuri riski tehdä väkivaltaisia tekoja. Käytännössä väkivaltaisuutta voitaisiin kartoittaa esimerkiksi haastattelun avulla.
Perhe voi suojata väkivaltaisuudelta
Nuorten hyvinvointia ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Perheillä on suuri merkitys mielenterveyden rakentumisessa.
On tärkeää, että lapset saisivat vanhempien ja aikuisten tukea ja huolenpitoa. Sellaista normaalia vuorovaikutusta perheen sisällä.
- On tärkeää, että lapset saisivat vanhempien ja aikuisten tukea ja huolenpitoa. Sellaista normaalia vuorovaikutusta perheen sisällä. Sillä on tämän päivän yhteiskunnassa hirveän suuri suojaava merkitys, sanoo Tarja Mankkinen.
Sen sijaan vastoin yleistä luuloa asuminen pienellä paikkakunnalla ei välttämättä suojaa väkivaltaiselta käytökseltä sen enempää kuin asuminen kaupungissakaaan.
- Jos on yksinäinen ja eristäytynyt ja jää sen vahvan yhteisöllisyyden ulkopuolelle, niin silloin on entistä suurempi riski, että ryhtyy päässään pyörittelemään kosto- ja viha-ajatuksia.
