Julkisten varojen holtiton tuhlaus ja väärinkäyttö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ak.tied
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
500 000 euroa tuotantotukea woke-leffalle. Saldo 88 katsojaa.


Ps. 88 saattaa olla vanhaa informaatiota, sillä tämän päivän näytöksiin Kinopalatsissa Helsingin keskustassa näyttää varatun 7 uutta lippua. Jännittää saapuvatko paikalle.

1729764298413.webp
 
Tämän voinee luokitella julkisten varojen holtittomaksi tuhlaukseksi. Carunan myynnistä ei kukaan tykännyt siitä kuullessaan ja seurauksista on pidetty metakkaa tähän päivään saakka. Nyt Caruna-gate astuu next levelille. Carunan myyntihinta oli 2,55 miljardia ja nyt Caruna on vaatimassa valtiolta yli 2 miljardin korvauksia. Saas nähdä kääntyykö tämä vielä niin, että julkinen sektori sai monopolinsa siirrettyä uudelle omistajalle lähes ilmaiseksi.


 
Lahti edustaa taas varojen tuhlauksessa:
Ei ole tyhmä joka pyytää…

YIT pyyti siis pokkana 5000-kertaisen hinnan rikkaruohojen poistamisessa per neliö ja se meni läpi. Neuvottelujen jälkeen hinta on vain 500-kertainen.
 
YIT pyyti siis pokkana 5000-kertaisen hinnan rikkaruohojen poistamisessa per neliö ja se meni läpi. Neuvottelujen jälkeen hinta on vain 500-kertainen.
Uutisen perusteella voidaan suunnilleen rekonstruoida mitä ilmeisesti tapahtui:

urakkaa koskevasta Excel-taulukosta puuttui yksi luku, eivätkä kaupungin viranhaltijat huomanneet sitä. Kaupunki oli unohtanut ilmoittaa tarjouspyyntöaineiston lomakkeeseen viherhoitoalueen pinta-alan.

Kaupungin laatimassa tarjouspyyntö-Excelissä on siis ollut jumalaton määrä rivejä, ja sarakkeet
nimike pinta-ala [neliöhinta] [hinta = edellisten tulo]
Kaupunki on täyttänyt kohdat nimike ja pinta-ala. Neliöhinta-kohtaan urakoija täyttää omat tarjouksensa, ja Excel laskee viimeiseen sarakkeeseen kyseisen kohdan kokonaishinnan kertolaskulla. Lopuksi koko taulun alla summataan hinta-sarake, ja saadaan yksi luku XXX, jota kaupungin päätöksentekijät katsovat. Valitaan pienin luku ja onpas helppoa tämä tarjousten tarkastaminen.

Tältä surulliselta riviltä on kaupunki jättänyt pinta-alan tyhjäksi. Mitä tapahtuu, kun YIT laittaa neliöhintaan 1000? No, hinta-kohta jää nollaksi (tyhjä kertaa 1000) jolloin summa näyttää säädylliseltä. Ikävä kyllä hyväksymällä tämän tarjouksen kaupunki hyväksyy tuon neliöhinnan -- jos kaupunki sitten ilmoittaa että on siellä 7000 neliömetriä, niin siinähän on sitouduttu maksamaan 7 miljoonaa.

Miksi meni läpi? No kun ei luettu koko tarjousta, vaan katsottiin vain summariviä! Excel-konsulenttihommaa par excellence!

Oma kysymyksensä sitten mitä pitäisi tehdä kun virhe huomataan. Käräjöinti on toki kallista, mutta olisi ehkä silti kannattanut, koska noin isosta virheestä kysymys. Vetoaminen sopimuksen pykälään, jossa on selvä virhe (puuttuva neliömäärä) ja joka ylittää tavanomaisen 5000-kertaisesti ilman mitään asiallista perustetta, kolistelee komeasti "kunnianvastaista ja arvotonta".
 
Viimeksi muokattu:
Uutisen perusteella voidaan suunnilleen rekonstruoida mitä ilmeisesti tapahtui:

urakkaa koskevasta Excel-taulukosta puuttui yksi luku, eivätkä kaupungin viranhaltijat huomanneet sitä. Kaupunki oli unohtanut ilmoittaa tarjouspyyntöaineiston lomakkeeseen viherhoitoalueen pinta-alan.

Kaupungin laatimassa tarjouspyyntö-Excelissä on siis ollut jumalaton määrä rivejä, ja sarakkeet
nimike pinta-ala [neliöhinta] [hinta = edellisten tulo]
Kaupunki on täyttänyt kohdat nimike ja pinta-ala. Neliöhinta-kohtaan urakoija täyttää omat tarjouksensa, ja Excel laskee viimeiseen sarakkeeseen kyseisen kohdan kokonaishinnan kertolaskulla. Lopuksi koko taulun alla summataan hinta-sarake, ja saadaan yksi luku XXX, jota kaupungin päätöksentekijät katsovat. Valitaan pienin luku ja onpas helppoa tämä tarjousten tarkastaminen.

Tältä surulliselta riviltä on kaupunki jättänyt pinta-alan tyhjäksi. Mitä tapahtuu, kun YIT laittaa neliöhintaan 1000? No, hinta-kohta jää nollaksi (tyhjä kertaa 1000) jolloin summa näyttää säädylliseltä. Ikävä kyllä hyväksymällä tämän tarjouksen kaupunki hyväksyy tuon neliöhinnan -- jos kaupunki sitten ilmoittaa että on siellä 7000 neliömetriä, niin siinähän on sitouduttu maksamaan 7 miljoonaa.

Miksi meni läpi? No kun ei luettu koko tarjousta, vaan katsottiin vain summariviä! Excel-konsulenttihommaa par excellence!

Oma kysymyksensä sitten mitä pitäisi tehdä kun virhe huomataan. Käräjöinti on toki kallista, mutta olisi ehkä silti kannattanut, koska noin isosta virheestä kysymys. Vetoaminen sopimuksen pykälään, jossa on selvä virhe (puuttuva neliömäärä) ja joka ylittää tavanomaisen 5000-kertaisesti ilman mitään asiallista perustetta, kolistelee komeasti "kunnianvastaista ja arvotonta".
Buahahaa!
 
Helsingin kaupunki tuhlasi 32 miljoonaa euroa järjestelmään, jonka se kuitenkin kuoppasi juurilleen. Markkinoilla olisi ollut valmis sovellus jo ennen oman ohjelman kehittämistä ja nyt se 32 miljoonaa euroa myöhemmin otetaan käyttöön.

Miksi Helsinki edes lähti oman sovelluksen kehittämiseen ja vielä hurjemmaksi homma muuttuu kun miettii sen käyttötarkoitusta. Kyse ei ole mistään kaiken kattavasta himmelistä vaan ainakin päällepäin melko yksinkertaisesta ilmoittautumisohjelmasta. Miten tuollaiseen on 32 miljoonaa saatu upotettua, eikä edes valmista tullut.

Helsinki aikoo lopettaa Asti-järjestelmän käytön varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.

Asti on sähköinen järjestelmä, jonka kautta Helsingissä ilmoitetaan lapsia varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, koulun ensimmäiselle luokalle ja seitsemänneltä luokalta alkavaan painotettuun opetukseen.
Järjestelmää kehitettiin noin viisi vuotta, ja rahaa kehitystyöhön paloi noin 32 miljoonaa euroa. Päälle tulevat ylläpitokulut.

Jo viime vuonna kävi ilmi, ettei Astin kehitystyötä jatketa. Järjestelmän käytön tulevaisuus jäi kuitenkin auki.

Nyt kaupungilta kerrotaan, että tarkoitus on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kohdalla palata ennen Astia käytössä olleeseen kaupalliseen Effica-järjestelmään.

”On tullut matkan varrella ymmärrys siitä, ettei kasko [kasvatuksen- ja koulutuksen toimiala] ole mikään ohjelmistokehittäjä”, kertoo hankejohtaja Seppo Sirviö Helsingin kaupungilta.

Tässä on laskettu it-investoinnille "tupakkiaskin kanteen" kannattavuuslaskelma 32 miljoonan euron ilmottaututumisjärjestelmälle. 160 euroa/lapsi odotetulle käyttöajalle... ei noissa kaupungin hommissa kukaan tunnu ymmärtävän laskennan ja kannattavuuden päälle yhtään mitään.


 
Helsingin kaupunki tuhlasi 32 miljoonaa euroa järjestelmään, jonka se kuitenkin kuoppasi juurilleen. Markkinoilla olisi ollut valmis sovellus jo ennen oman ohjelman kehittämistä ja nyt se 32 miljoonaa euroa myöhemmin otetaan käyttöön.

Miksi Helsinki edes lähti oman sovelluksen kehittämiseen ja vielä hurjemmaksi homma muuttuu kun miettii sen käyttötarkoitusta. Kyse ei ole mistään kaiken kattavasta himmelistä vaan ainakin päällepäin melko yksinkertaisesta ilmoittautumisohjelmasta. Miten tuollaiseen on 32 miljoonaa saatu upotettua, eikä edes valmista tullut.




Tässä on laskettu it-investoinnille "tupakkiaskin kanteen" kannattavuuslaskelma 32 miljoonan euron ilmottaututumisjärjestelmälle. 160 euroa/lapsi odotetulle käyttöajalle... ei noissa kaupungin hommissa kukaan tunnu ymmärtävän laskennan ja kannattavuuden päälle yhtään mitään.


Tulee väistämättä mieleen, että joku lähti eläkkeelle ja seuraajalla oli näkemystä/uskallusta, vetää töpseli irti projektista.
Näiden projektien taustat olisi tärkeä selvittää ja käydä läpi julkisesti, julkisuus on nimittän monelle virkamiehelle myrkkyä ja se toisinaan pakottaa poliitikot toimimaan. Tällä viittaan esim. Tyttiin, joka ei olisi joutunut sellaiseen prosessiin, jos juttu ei olisi ollut julkinen.
 

Espoolaismuseo sai 330 000 euroa ja osti sillä 15 raidallista neliötä​

Poul Gernesin teoskokonaisuus on määrä asettaa yleisön nähtäville ensi vuonna.

1732312270114.webp

Kyllä tulee komiaa kun saadaan loput 11 neliötä tuohon mukaan! Sitten voidaan olla YLPEITÄ museossa.


MUOK: Ei ollutkaan julkisia varoja: "Rahat ostokseen Emma sai tanskalaiselta Ny Carlsberg -säätiöltä nimenomaisesti tämän teoksen hankkimista varten."
 
Back
Top