JV komppanian ikäjakauma

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja AJJV
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
AJJV

AJJV

Kapteeni
Moikka
Jos olisit komppanian päällikkö miten jakaisit miehet joukkueisiin, jos käytössäsi olisi juuri reserviinastuneita nuorialeijoania ja kymmenien kertausharjotusten harmaapäisiä urhoja, sekä kaikkea siltä väliltä.

Normaali jv komppania 4 joukuetta tukijoukkue krhj ja huoltoj.

Komppanian tehtävä harmaan aikana suojata lkp:tä sekä antaa virka-apua muille viranomaisille. valmistautumistehtävä hidastaa alueella x vihollisen liikettä.

Kompoanian liikuntavälineet traktoreita, maastohenkilöautoja ja mönkkäreitä/moottorikelkkoja.

Se onko tällaista komppaniaa nyky järjestelmässä on toissijaista.

keskustelua hyvät herrat ja rouvat. (Onkohan täällä rouvia/neitejä olemassakaan)

Niin ja edelleen se mobiili....
 
AJJV kirjoitti:
Moikka
Jos olisit komppanian päällikkö miten jakaisit miehet joukkueisiin, jos käytössäsi olisi juuri reserviinastuneita nuorialeijoania ja kymmenien kertausharjotusten harmaapäisiä urhoja, sekä kaikkea siltä väliltä.

Normaali jv komppania 4 joukuetta tukijoukkue krhj ja huoltoj.

Komppanian tehtävä harmaan aikana suojata lkp:tä sekä antaa virka-apua muille viranomaisille. valmistautumistehtävä hidastaa alueella x vihollisen liikettä.

Kompoanian liikuntavälineet traktoreita, maastohenkilöautoja ja mönkkäreitä/moottorikelkkoja.

Se onko tällaista komppaniaa nyky järjestelmässä on toissijaista.

keskustelua hyvät herrat ja rouvat. (Onkohan täällä rouvia/neitejä olemassakaan)

Niin ja edelleen se mobiili....
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaan sen mukaan mihin tehtävään heidät on sijoitettu.
 
Suurimpaan osaan tehtävistä nuori on parempi. Kokeneita haluaisin kuitenkin huolto- ja komentojoukkueisiin ryhmyreiksi, joukkueen johtajiksi ja päälliköiksi.

Vanhempien miesten yksilölliset erot on valtavat. Eli on eroa fysiikassa, älyssä, taidoissa, tiedoissa jne. Jos on kenttäkelpoisia iäkkäämpiä niin mielellään laittaisin niitäkin joukkueisiin nuorempien sekaan. Ja komennon ja huollon puolelta löytyy tehtäviä joissa jonkun henkilökohtaisen ominaisuuden heikkous ei haittaa. Saattaa olla esim. taistelija jolla on toisessa jalassa tekojalka, mutta pää on terävä kuin partaveitsi ja hallitsee useamman "tilanteen" johtamisen samaan aikaan. Käskyt tulee viipymättä ja ne on hyviä. Toinen taas saattaa juosta kovaa ja oikeaan paikkaan, mutta ei hallitse kaaosta lainkaan (pystyy hoitamaan vain yhden asian kerrallaan).
 
K-päällikkön pitäisi tuntea miehensä jotta voisi alkaa sekoittamaan miehiä uusiksi.
Onko sellainen käytänössä mahdollista, en tiedä.

Kannatan kuitenkin ajatusta joissa oikea mies laitetaan oikeaan hommaan. Vaikeus on löytää ne miehet ja hommat.
 
Se miten on sijoitettu, on vain yksi lähtökohta. Itse antaisin käskyn alijohtajilleni: -Ensimmäisen päivän aikana, tarkistakaa sijoitukset. Ottakaa selville miestenne koulutus, osaaminen ja motivaatio. Periaate on, että osaava ja motivoitunut taistelija oikeaan tehtävään.
Itse en ihan täysin luottaisi sijoitusten oikeellisuuteen, vaikkakin joukkotuotetussa porukassa ne eivät varmaankaan ole yhtä katastofaalisia kuin massa-armeijan vastaavat. Jossa merivoimien laivapalveluksessa ollut aliupseeri saattoi olla jv-joukkueen varajohtaja tms.
Eli jos joku ehdottomasti haluaa sen konekiväärin, kk-ampujaksi ei ole varsin innostunut, eikä ryhmästä löydy jv-koulutettua, niin menköön sille kenellä on suurin motivaatio oppia. Lähetiksi suunnistusta harrastava maratoonari, lääkintämieheksi ensivastehoitaja, talousryhmään keittömestari ynnä muuta vastaavaa. Ja miehille tehtäisiin selväksi, että tehtävät ja sijoitukset muuttuvat kokemuksen karttuessa siitä, mihin kenestäkin on. Esimerkiksi ryhmän varajohtaja on minusta unohdettu kasti rauhan aikana.

Harmaiden leijonien kohdalla unohtaisin sotilasarvot ja panisin painoarvon tuoreimmalle kokemukselle. Että muutama vuosi sitten kotiutunut alikessu olisi ryhmänjohtaja, ja kymmenien kh-vuorokausien ylikessu olisi ryhmän varajohtajana, mikäli tämä leijona olisi kerrannut viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Jos sekaisin tosiaan nuorempaa ja vanhempaa, niin jakaisin muuten tasaisesti. Jos porukka olisi tasapäisesti harmaata leijonaa, niin sitten se kokenein vastuutehtäviin. Hän on kuitenkin todistanut oppimiskykynsä joskus, jos kaikki ovat yhtä taitonsa unohtaneita.
 
JR49 kirjoitti:
Harmaiden leijonien kohdalla unohtaisin sotilasarvot ja panisin painoarvon tuoreimmalle kokemukselle. Että muutama vuosi sitten kotiutunut alikessu olisi ryhmänjohtaja, ja kymmenien kh-vuorokausien ylikessu olisi ryhmän varajohtajana, mikäli tämä leijona olisi kerrannut viimeksi yli kymmenen vuotta sitten. Jos sekaisin tosiaan nuorempaa ja vanhempaa, niin jakaisin muuten tasaisesti. Jos porukka olisi tasapäisesti harmaata leijonaa, niin sitten se kokenein vastuutehtäviin. Hän on kuitenkin todistanut oppimiskykynsä joskus, jos kaikki ovat yhtä taitonsa unohtaneita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja ei varmaankaan ole haitaksi, jos harjoiteltaessa unohdetaan sotilasarvot kokonaan. Menee periaatteella "harjoitus tekee mestarin ja sotilasmestarikin harjoittelee".
 
SJ kirjoitti:
Ja ei varmaankaan ole haitaksi, jos harjoiteltaessa unohdetaan sotilasarvot kokonaan. Menee periaatteella "harjoitus tekee mestarin ja sotilasmestarikin harjoittelee".
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri näin. Koko se porukka joka yhdessä taistelee myös harjoittelee yhdessä. Komppanianpäälliköstä lähtien. Irvistelijät pistäisin näyttämään mallisuorituksia.
 
SJ kirjoitti:
Etenkin jos näillä on nimellinen esimiesasema.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkennettakoon vielä, että tietysti johtajille etukäteen käskettäisiin että homman nimi on tämä. Harjoituksessa mukana tetsaava johtaja näyttää samalla mikä hän on miehiään. Jos ei homma miellytä harjoituksessa, niin tuskin rintamallakaan, ja tietysti se olisi haitallista johdettaviensa ja johtajan välisen siteen kehittymiselle. Omituisimmat voisi yrittää lähettää helpompiin hommiin.
Ainahan pitää ottaa huomioon myös elämän kolhimat, jotka eivät enää henkisesti pysty samaan suoritukseen. Niin johtajissa kuin miehistössäkin. On tässä nimittäin matkan varrella nähty harjoituksissa kaikenlaista urhoa, ja joskus on tullut mietitttyä, että olisiko tuosta oikeasti yhtään mihinkään tosipaikassa. Nämä pitäisi jotenkin kaivaa esille ennakkoon.
 
AJJV kirjoitti:
Moikka
Jos olisit komppanian päällikkö miten jakaisit miehet joukkueisiin, jos käytössäsi olisi juuri reserviinastuneita nuorialeijoania ja kymmenien kertausharjotusten harmaapäisiä urhoja, sekä kaikkea siltä väliltä.

Normaali jv komppania 4 joukuetta tukijoukkue krhj ja huoltoj.

Komppanian tehtävä harmaan aikana suojata lkp:tä sekä antaa virka-apua muille viranomaisille. valmistautumistehtävä hidastaa alueella x vihollisen liikettä.

Kompoanian liikuntavälineet traktoreita, maastohenkilöautoja ja mönkkäreitä/moottorikelkkoja.

Se onko tällaista komppaniaa nyky järjestelmässä on toissijaista.

keskustelua hyvät herrat ja rouvat. (Onkohan täällä rouvia/neitejä olemassakaan)

Niin ja edelleen se mobiili....
Klikkaa laajentaaksesi...

Et kerro eri ikäryhmien suhteellista osuutta kokonaisvahvuudesta. Jos kuitenkin voin tehdä oletuksia, niin tässä fiktiivisessä case-esimerkissä keskitän nuoren ja nuorehkon kaartin samaan joukkoon siten, että heistä saadaan koottua vähintään suurin piirtein määrävahvuinen joukkue. Pieni määrävahvuuden ylittävä varalisäkään ei ole huono, jos se ei vaikuta muiden joukkueiden muodostamiseen. Tätä joukkuetta käytetään komppanian nyrkkinä, hyökkäyksessä kärkenä ja puolustuksessa vahventamiseen, sisäisiin vastahyökkäyksiin ja taistelupartioon.

Tehtäviä jaettaessa henkilön ikä ei kuitenkaan ole ainoa ratkaiseva tekijä, vaan fyysinen ja henkinen toimintakyky, motivaatio, sotilaskoulutustausta ja ns. yleinen kelpoisuus sotilastehtäviin. Näillä vaatimuksilla moni nuorukainenkin putoaa yllättävän helposti listalta jo kalkkiviivoilla.

Komppanian avaintehtävät miehittäisin kapiaisilla tai evp-kapiaisilla. Muut johtajavakanssit mahdollisuuksien mukaisesti niin kokeneilla ja pätevillä kavereilla kuin, mitä käytettävissä on. Tehtäviä jaettaessa myöskään aikaisempi ei-jv-aselajitausta ei välttämättä muodostu automaattiseksi lasikatoksi, kunhan henkilö on toimintakykyinen, halukas oppimaan ja kehityskelpoinen. Näillä ominaisuuksilla pärjää jo merimieskin aika pitkälle.

Ajoneuvokaluston määrä ja laatu ei ole alkuperäisen kysymyksen kannalta oleellinen asia. Ajoneuvokalusto on jo tosielämässä enemmistöltään ottoajoneuvoja ja varustus on kenttäarmeijassa hyvin kirjavaa. Näitä ei välttämättä helposti tunnista oppikirjojen kliinisistä organisaatiokaavioista.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top