Ihmiset jakautuvat usein kirkkaan viinan tai maustettujen ystäviin. Silloin kun minä vielä tumuttelin ja oli jonkinlainen maksa, pidin melkein kaikista.
Join nuorempana yleensä omilla rahoilla bourbonia, kuten Jim Beamia. Usein. Stten harvemmin nautiskellen lahjaviskejä ja tuliaisostoksia (Glenfiddich, Chivas Regal, Laphroaig). Viskistä ei kannata ottaa oikein kovaa humalaa.
Rommeista minulle maistui länsi-intialainen Pecoul. Sitä sellaisenaan tai talvella vähän fariinisokeria ja kuumaa vettä. Eihän se flunssaa parantanut, mutta oli hauskempaa sairastaa.
Jaloviina meni ok.
Kirkkaista suosin maustamatonta Stolitšnajaa. Se oli lopulta suosikkini. Votkasta tulee reipas humala ja vähiten krapulaa. Kun juot baarissa raakaa votkaa, etkä muuta, olet muuten luultavasti menossa alaspäin.
Missään vaiheessa ja missään tilanteessa en olisi voinut kuvitellakaan tunkevani kurkkuuni jotain helkkarin salmiakkikossua. Se on luultavasti tehty amatööreille ja kakaroille.