Kainuun sotahistoria

[Museo]

Voisitteko antaa vinkkejä mistä Kainuun sotahistoriaan tutustumisen voisi aloittaa? Voitte myös avata mitkä ovat maakunnan sotahistorian kannalta merkityksellisiä tapahtumia sanotaan nyt vaikka 1500-luvulta lähtien. Minulla ei ole yhtään sukulaista Kainuussa ja koko maakunta on itselleni suhteellisen tuntematon. Raatteen tiellä ja Kajaanin linnan raunioilla olen käynyt ja jotain Kainuun tapahtumia sivuavia kirjoja vahingossa lukenut, mutta muuten on aika hiljaista kokonaiskuvan hahmottamista puhumattakaan.

Foorumiltahan toki löytyy jo mainio Sotaturismia Kuhmossa -ketju, mutta laajennetaan hieman tarkastelua.

 

[StmSvejk]

Voisitteko antaa vinkkejä mistä Kainuun sotahistoriaan tutustumisen voisi aloittaa? Voitte myös avata mitkä ovat maakunnan sotahistorian kannalta merkityksellisiä tapahtumia sanotaan nyt vaikka 1500-luvulta lähtien. Minulla ei ole yhtään sukulaista Kainuussa ja koko maakunta on itselleni suhteellisen tuntematon. Raatteen tiellä ja Kajaanin linnan raunioilla olen käynyt ja jotain Kainuun tapahtumia sivuavia kirjoja vahingossa lukenut, mutta muuten on aika hiljaista kokonaiskuvan hahmottamista puhumattakaan.

Foorumiltahan toki löytyy jo mainio Sotaturismia Kuhmossa -ketju, mutta laajennetaan hieman tarkastelua.

Aloittaisin Kainuun Historian osien 1-3 selailusta (julkaisija Kainuun Maakuntaliitto).

 

[miheikki]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvenland

 

[Museo]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvenland

Tätä vähän pelkäsinkin kun aloitin ketjun.

 

[KorpiSISSI]

Jos jätetään vielä muinais Kainu - Pohjan perukka lahden molemmin puolin; rannikkoseutu, alavat suistomaat ja vesistöjen varret Kölivuoilta Vienan lahteen - Islannissa 1200-luvulla kirjoitetut saagat, Norjan ja Venäjän syntyineen rauhaan Rajauksena voinee pitää nyky Kainuun synnyn, ensin Oulujärven ympäristö osana Pohjanmaata, suur-Limingan pitäjää.

Venäjän sota / Kustaa I Vaasan sota (1555 - 25.3.1557 ) Pitkäviha (1570–1595) lienevät ensimäisiä laajempia sotia, jotka riehui myös Kainuussa. Perämeren rannikko, Oulujärven ympäristö ja siihen laskevan vesistön varsille kehkeytynyt asutus tuhottiin täysin venäläis-karjalaisten joukkojen toimesta useaan kertaan. Juho Vesaisen kostoksi järjestämiin sissiretkiin osallistui rajamaiden kainuulaisia Pohjanlahden miesten lisäksi. Isoviha oli seutraava laajempi koettelemus.

Todennettavissa olevaa kiistatonta historiatietoa löytyy em. Kainuun Historia I/II -opusten lisäksi:

• Kainuun Rajavartioston historiaan kannattaa perehtyä: Mikko Juntunen (toim.): Kainuun rajavartiosto. Rajalla 1919-2005. Kajaani: Kainuun rajavartiosto, 2006. ISBN 951-53-2794-6. 400 s.
• Samoin Pohjanmaan sotahistoria liittyy keskeisesti myös Kainuun historiaan.
• Kainuulaisten sukuseurojen kirjoituksista löytyy myös sotiin liittyvää. Esim Tauriainen
  
  Raappasotien, Verkasodan ja Ison-Vihan ajoista löytyy kirjoitettua historiaa. Viimesodista ja itsenäisen Suomen ajalta löytyy todella paljon aineistoa. Kotipaikkani Suomussalmella on vanha Vienankulkijoiden läpikulkupaikka. Jotain löytyy Vienan retkistä ja Vienan Vapautussosasta, jotka liittyy myös Kainuun ja erityisesti kotipitäjäni Suomussalmen historiaan. Jääkäriliikkeen ajoilta on myös Kainuun tapahtumista ja henkilöistä kirjoiteltu. Minullakin on jotain perimätietoa 1922 "Vienan sotaväestä", joka harjoitteli kotipaikkani maastossa Jääkäriluutnantti Väinö Heikkisen (HallanUkon poika) johdolla, kun itsenäistymisensä epäonnistui.
  
  EDIT: Nuista Pähkinäsaaren rauhan (12. elokuuta 1323 ) rajoista riidellään edelleen. Mereen päättyi pohjoisessa, liekkö väliä mihin? - Kainuu oli tuohon aikaan vielä Pohjolan takamaata, jossa oli nautintaoikeuksia lännestä, etelästä ja idästä Vienan suunnalta.
  

 

[salama-anteri]

Tuon suunnan historian suuria nimia ovat Huurre ja Vahtola, jalkimmainen mahd. vahan spekulatiivisempi. Tassa
Jouko Vahtolan
-
Arvostelu teoksesta Matti Huurre, Pohjois
-
Pohjanmaan ja Lapin esihistoria.
Kuusamo 1983. Kaltio 4/1984,
jossa molempien nakemykset tulevat sopivasti yhteen, vaikkeivat yksiin.

Sitten on viela Oulujokivarren historia, joka menee sopivasti poikki juuri Isovihasta, eli jos ei ole esihistoriasta kiinnostunut voi aloittaa "keskelta".
- osa I ja II ovat molemmat tietosanakirjakokoa

 

[KorpiSISSI]

Suomussalmelta vesistöjen varrelta on löydetty pronssi- ja rautakautisia aseita/työkaluja/koruja .. mm. vanhin Suomesta löydetty metalliesine kuparitaltta "kivikaudelta".
Jotkut tutkijat ovat arvelleet että Suomussalmella olisi toiminut jonkinlainen "asetehdas" jo rautakaudella. Raudan valmistus järvimalmista levisi sinne jo varhain. Yhteydet Uralin suuntaan ja jopa arbimaiin oli olemassa hyvin varhain. Samoihin aikoihin kuparitaltan tulon kanssa > 3-4000v ja jopa 6 000v sitten oli asutuspaikkoja myös Kiiminki- ja Iijokivarresta, jonne Suomussalmelta oli läntinen/pohjoinen vesistöyhteys maakannaksen yli. Kiantajärvi on ollut eräänlainen vesireittien neljän reitin risteys. Suomussalmella on ollut "pysyvä" asutus jo n.10 000, kun jäältä vapautui maata koilisen suunnalta edeten lounaan/lännen suuntaan. Kiantajärven rannat ovat olleet jotakuinkin nykyisesellä tasolla jo siitä asti. Siksi on paljon muinaislöytyöjä. @salama-anteri tuossa Huurteen mainitsikin. Hän on tutkinut ehkä eniten nuita Suomussalmen kivikautisia paikkoja.

 

[EK]

Voisitteko antaa vinkkejä mistä Kainuun sotahistoriaan tutustumisen voisi aloittaa? Voitte myös avata mitkä ovat maakunnan sotahistorian kannalta merkityksellisiä tapahtumia sanotaan nyt vaikka 1500-luvulta lähtien. Minulla ei ole yhtään sukulaista Kainuussa ja koko maakunta on itselleni suhteellisen tuntematon. Raatteen tiellä ja Kajaanin linnan raunioilla olen käynyt ja jotain Kainuun tapahtumia sivuavia kirjoja vahingossa lukenut, mutta muuten on aika hiljaista kokonaiskuvan hahmottamista puhumattakaan.

Foorumiltahan toki löytyy jo mainio Sotaturismia Kuhmossa -ketju, mutta laajennetaan hieman tarkastelua.

Entä Suomussalmen pohjoispuoli? Juntusrannan suunnasta tuli kuitenkin pääosa 163. Divisioonasta ja Linnansalmen ja kirkonkylän välisellä alueella käytiin ankaria taisteluita. Paikkojen etsimisessä ja fiilistelyssä joutuu käyttämään enemmän mielikuvitusta kuin Raatteen suunnalla, mutta ihan jees kuitenkin.

Ja tietenkin Kuhmo, jonka jo mainitsit. Saunajärven suunnan lisäksi kannattaa käydä myös Kiekinkosken suunta. Jos oikein fiilistelyttää, kannattaa ajaa Lentiiraan saakka, kuriositeettiarvon vuoksi. Lentiiraan oli nimittäin sijoitettu Suomen kansanarmeijan osasto, joka ei suostunut 9.AE:n toistuvista käskyistä huolimatta tiedustelemaan Kuhmon kirkonkylän tai Kontiomäen suuntaan, puhumattakaan tuhoamistehtävästä samaiselle Kontiomäen asemalle. Suurin saavutus oli Lentiiran vanhan kirkon polttaminen viimetöiksi sodan päättyessä.

Tänäkin päivänä Kuhmossa totena kerrotaan, miten talvisodan päätyttyä Lentiiran rajaseutupastori-vänrikki hiihti joukkueensa keulassa kylään ja kirkolle tullessaan havaitsi sitä käytetyn hevostallina, jolloin hän omakätisesti poltti häväistyn Herran huoneen. Ja tätä pidetään edelleenkin Jyryn Miehen Jämeränä ja Oikeamielisenä tekona. No, vuonna 2003 Jorma Wilmi julkisti Kuhmon historiansa ja siinä hän haastattelumateriaaliin nojaten kertoo, miten kansanarmeijan sotilaat kirkon polttivat. Haastateltuna polttamiseen osallistunut sotilas. Tämä on mielestäni aika hyvä esimerkki ns. menneisyydenhallinnasta.

 

[salama-anteri]

Tassa tulee taas yksi historiamme mielenkiintoinen paradoksi vastaan:

Kun pohjoinen Suomi oli ihan Euroopan karkea pronssiaikaan siirryttaessa

Yhteydet Uralin suuntaan ja jopa arbimaiin oli olemassa hyvin varhain. Samoihin aikoihin 6-10 000v sitten oli asutuspaikkoja myös Kiiminki- ja Iijokivarresta, jonne Suomussalmelta oli läntinen/pohjoinen vesistöyhteys

ja
"pronssikausi, joka tarkoittaa Suomen rannikkoaluetta eli läntistä pronssikulttuuria ja varhaismetallikausi, joka käsittää samanaikaisen kulttuurin sisämaassa eli Pohjois- ja Itä-Suomen pronssikulttuurin.

Vanhimmat Suomesta löydetyt metalliesineet ja niiden kappaleet ajoittuvat jo kivikauden loppupuolelle. Nämä ovat kuparista taottuja, ja toistaiseksi niitä on löytynyt yhteensä 12 asuinpaikalta. Suomessa vanhimmat metalliesineet, Polvijärven Solan rengas ja Suomussalmen Kukkosaaren kourutaltta, ovat itäistä kuparia ja ne ajoittuvat kivikaudelle noin 3000-2000 eaa."
pronssikausi tuli Suomeen kahta eri reittia, ilmeisesti idasta selvasti aiemmin
... niin taas rauta-aikaan siirtyminen pohjoisessa Suomessa tapahtui ihan Euroopan hanninmaisena.

Nuo Vahtolan ja Huurteen perinnon haltijat Oulun Yliopiston historian ja arkeologian puolella (tieda sitten, onko siihen professuureja, kun kaikki siirrettiin sahkotekniikkaan) nykyaan tutkivat eniten kaivauksia Laatokan ita- ja koillisrannoilla, joiden kautta pronssitaitojen katsotaan levinneen.
- oliko Suomussalmen suunnalla joitain kivi-/ metalliesiintymia, joiden kanssa taidot ja osaaminen kannatti yhdistaa, juuri sinne? Hamletkin sanoisi: "That's the question"

 

[KorpiSISSI]

..
- oliko Suomussalmen suunnalla joitain kivi-/ metalliesiintymia, joiden kanssa taidot ja osaaminen kannatti yhdistaa, juuri sinne? Hamletkin sanoisi: "That's the question"

Kuparitaltan materiaali on paikannettu Uralille. Järvimalmia on Suomussalmessa moinissa järvissä ja sitä on hyödynnetty hyvin varhain. Sepän taitojakin on ollut pitkään. Yhteyksiä on ollut niin Norjaan kuin Hämeenkin suuntaan tuon itäisten reittien lisäksi. Suomussalmen koru- ja alueen meripihkalöydöt osoittavat että kaupankäynti on ollut muinaisaikoina vilkasta. Myös viikinkiaikaan on siellä löytöjen perusteella liikkuneet (Pojanlahdelta Vienanmerelle ja sieltä suuria jokia pitkin kaakkoon ja etelään) , jopa jonkinlaista vartiotupaverkostoa on pidetty vesireittien solmukohdissa joidenkin tutkijoiden mukaan.

 

[salama-anteri]

Tuo ehdotettu rajaus on siina mielessa huono, etta monet ryostoretket/-sodat ja niissa (ja sitten myohemmin myos) kaytetyt rietit jaavat pois kuvasta:

jätetään vielä muinais Kainu - Pohjan perukka lahden molemmin puolin; rannikkoseutu, alavat suistomaat ja vesistöjen varret Kölivuoilta Vienan lahteen - Islannissa 1200-luvulla kirjoitetut saagat, Norjan ja Venäjän syntyineen rauhaan Rajauksena voinee pitää nyky Kainuun synnyn, ensin Oulujärven ympäristö osana Pohjanmaata

Norjan viikingit ja Vienanmeren kveenit kun olivat tiiviissa yhteisvaikutuksessa (valilla kauppaa, englantilaisia ja hollantilaisia myoten; ja valilla toisten asutuksia ryostellen ja tuhoten).
- esim. Oulusta tehtiin tapulikaupunki siksi, kun Kuusamon markkinoilla, kahden meren valissa, oli kymmenkertainen volyymi Ouluun nahden, jonka takamaat - tuota suuntaa lukuunottamatta - olivat kovin vaatimattomat, ja kaupat yritettiin saada kuninkaan verojen piiriin... tervahan sitten joskus muutti kaiken
- ja Islannissa toki nuo saagat vain kirjattiin uudelleen muistiin, muualtahan ne olivat sinne tulleet ja siella, eristyksissa, paremmin sailyneet. Vahan niinkuin Vainamoisjututkin piti hakea Vienan perilta, joka oli tapahtumille ollut aivan syrjaseutua (alunperin)

 

[salama-anteri]

jonkinlaista vartiotupaverkostoa on pidetty vesireittien solmukohdissa joidenkin tutkijoiden mukaan.

Aika vanhaa perua, kylla, koska toiseksi vanhin maininta Turun torin (Vhtorg; joen torma; viikinkien kauppapaikat... siis tori, nykykielessa) jalkeen kirjoitetussa historiassa, Suomea koskien, on Oulujokivarren varoitustulien jarjestelmasta (samanlainen oli Saksien osuudella Englannin rannikkoa). Nimenomaan sen itaisimmasta paasta, eli Oulujarvea lahimpana olevasta vaarasta, sen huipusta
- ja tuo oli roomalaisen historioitsijan kuulopuheiden perusteella, tekema
- mutta sotimiseen liittyva, yhtakaikki

 

[KorpiSISSI]

Tuommoinen on Eurooppa ollut 1595 kartan mukaan. Nykyisen Kainuunkin alueella useita "kaupunkeja" Varta -niminen paikka on ollut nykyisen Kajaanin seutuvilla, jos tuosta joitain mittasuhteita ja vesistöjä yrittää hahmottaa.

 

[KorpiSISSI]

Samalta ajalta (1595) olevaan venäläisten karttaan on piirretty "suusSuomi", joka on käsittänyt myös Vienan Karjalan meren rantaan saakka

 

[KorpiSISSI]

Tässä 1645 kartassa näkyy jo nykyinen raja (1595) hahmottuneen Cajanian kohdalla. Tässä näkyy hyvin nuo suurimmat vesistöreitit Venäjän puolella.

 

[KorpiSISSI]

..
- ja Islannissa toki nuo saagat vain kirjattiin uudelleen muistiin, muualtahan ne olivat sinne tulleet ja siella, eristyksissa, paremmin sailyneet. Vahan niinkuin Vainamoisjututkin piti hakea Vienan perilta, joka oli tapahtumille ollut aivan syrjaseutua (alunperin)

Tuo ei ole koko totuus. Kyllä niitä väinölän juttuja, loitsuja ja lauluja kerättin paljon myös Suomussalmelta, Hyrynsalmelta, Kuhmosta ja jopa Sotkamosta. Vienasta haluttiin tehdä "syntysija" jostain syystä. Ehkäpä siellä oli parhaimmat lausujat Tietäjiä ei valtioiden raja eristänyt, ei edes kuolema Kykenivät manalan matkoihin loveen vajottuaan. Muutamia loitsujen taitajia oli vielä 1960-luvulla ja runonlaulajia Suomussalmen itärajan pinnassa karjalaiskylissä; Hietajärvellä ja Kuivajärvellä viime vuosiin saakka.

 

[EK]

Tuo ei ole koko totuus. Kyllä niitä väinölän juttuja, loitsuja ja lauluja kerättin paljon myös Suomussalmelta, Hyrynsalmelta, Kuhmosta ja jopa Sotkamosta. Vienasta haluttiin tehdä "syntysija" jostain syystä. Ehkäpä siellä oli parhaimmat lausujat Tietäjiä ei valtioiden raja eristänyt, ei edes kuolema Kykenivät manalan matkoihin loveen vajottuaan. Muutamia loitsujen taitajia oli vielä 1960-luvulla ja runonlaulajia Suomussalmen itärajan pinnassa karjalaiskylissä; Hietajärvellä ja Kuivajärvellä viime vuosiin saakka.

Jussin äiti on laulanut työkaverilleni itkuvirren kuultuaan tämän syntymästä:
"Tyttö syntyi, tyhjä syntyi..."

Edit.
Jussin mukana taisi kuolla viimeinen suomalainen suora linkki runonlaulajiin. Venäjän puolellakin viimeistään "näköalattomien" kylien tyhjentäminen on tainnut pitää huolta suoran perinteen katkeamisesta.

 

[salama-anteri]

Tässä 1645 kartassa näkyy jo nykyinen raja (1595) hahmottuneen Cajanian kohdalla. Tässä näkyy hyvin nuo suurimmat vesistöreitit Venäjän puolella.

Tuo liitteena oleva kartta on erittain hyva, koska siita erottuu
- Maanselan ikuaikoinen merkitys "rajana" tiettomissa korvissa
- ja sen ajan "valtatiet" kaupankayntiyhteyksina Vienan Kemiin ja Kantalahteen

Molempien merkitys tuli esiin taas silla harvalla kerralla, kun rajaa kaytiin "rauhassa" eli tsaarin asettaman rajakomission toimesta:
-vedenjakajasta poikettiin vain Kuusamosta itaan menevan vesireitin osalta, koska sita kautta jarville tultatessa niiden suurkyla-asutus oli todistettavasti suomalaista, eika karjalaista

 

[salama-anteri]

Sotilaallisten konfliktien intensiteettia ja sen aaltoilua katsoessa kannattaa muistaa, kuinka Novgorodin laajennuspykimykset turvasivat vasalleille (karjalaisille) ison osan Pohjanlahden rantaa. Ja kuinka, kun tuli kiirusta muilla tahoilla, mongolivaltausten ja verotuksen myota, karjalaisten ja vaestona heista (ainakin geneettisesti) erilaisten Vienan rantojen asukkaiden kanssa kehkeytyi kiinteat kauppasuhteet (joita Ruotsin kuningas pyrki parhaansa mukaan rikkomaan; Ruotsillahan ei ollut missaan vaiheessa puolustettavia intresseja Vienan meren suunnalla, kun norjalaiset siella olivat alkuun haaranneet - asuttamishistoria on viela tana-pvana hamaran peitossa).

 

[Museo]

Entäpä löytyykö jotain kaunokirjallisia teoksia jotka avaisivat Kainuun sotahistoriaa ja sitä kautta kainuulaista sielunmaisemaa? Kiento, Asp ja Sotkamossa vaikuttaneet humoristit voidaan suosiolla jättää tämän tarkastelun ulkopuolelle.