KARTTAHARJOITUS: Rauha Ukrainaan!

[Hanski]

RAUHA UKRAINAAN

Maanpuolustus.netin perinteisistä karttaharjoituksista on jo hetki, mutta nyt maailmantilanne on sellainen, että harmaimmankin reservin ja kaikkien sohvamarsalkoiden on aika alkaa hieroa sotilaallis-strategisia aivosolujaan! Useimmat sivuston karttaharjoitukset ovat olleet joukkue-komppaniatasan harjoituksia, mutta nyt todelliset oman elämänsä marsalkat pääsevät näyttämään kyntensä: karttaharjoituksen tavoitteena on tuoda kestävä rauha Ukrainaan ja suunnittelu tapahtuu strategisella tasolla!​

TAUSTAA

Huhtikuun puoliväliin 2025 mennessä maailmanlaajuisesti tuli selväksi, että Donald Trumpin rauhanaloite Ukrainaan on vuosisadan farssi ja samalla taistelut Ukrainassa kiihtyivät koko sodan kiihkeimmiksi. Samaan aikaan Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb kiersi aktiivisesti eurooppalaisia päättäjiä ja hän sai viimein herätettyä Euroopan laajuisesti ajatuksen, että Ukrainan asia on meidän! Huhtikuun lopulla Ranskan presidentti Emmanuel Macron raapi boksereitaan ja havaitsi yllätyksekseen, että niihin oli laskeutunut kaksi pientä kuulaa, joita hän ei ollut aikaisemmin havainnut. Tästä voimaantuneena hän kutsui 30.4. koolle halukkaiden koalition johtajat. Halukkaiden koalitioon ilmoittautuivat mukaan EU-maat poislukien Unkari ja Slovakia, Britannia, Turkki, Kanada, Norja ja humanitaarisen avun osalta Sveitsi.​

​

Halukkaiden koalitio päätti lopettaa Ukrainan sodan vihdoin ja viimein sotilaallisilla keinoilla. Koalitiossa vallitsi harvinainen yhteneväisyys ja päättäväisyys ja jokainen koalition jäsenmaa päätti luovuttaa koalition käyttöön sellaiset sotilaalliset voimavarat, mitä tarvitaan Ukrainan sodan lopettamiseksi. Ydinaseet kuitenkin rajattiin voimavarojen ulkopuolelle. Operaation sotilaallisena esikuntana päätettin käyttää Naton yhteisoperaatiojohtoporras Brunssumia (JFCBS). Operaation sotilaalliseksi komentajaksi nimitettiin suomalainen kenraali Jorma Isokanki ja hänelle myönnettiin tehtäväaikainen johtajuus Kaikkein Ylin Rauhanajan PÄällikkö.​

​

Turkki teki 2.5. päätöksen avata halukkaiden koalition sota-aluksille Bosporin salmen. Samalla Turkki ilmoitti halukkuutensa osallistua merioperaatioon.​

​

​

TOIMEKSIANTO

Kenraali Jorma Isokanki sai halukkaiden koalition johtajilta seuraavan toimeksiannon:​

• Koosta Ukrainaan konventionaalisella aseistuksella aseistettu niin vahva voimaryhmä, että sotilaallinen ratkaisu on mahdollinen.
• Käytettävissä on halukkaiden koalition jäsenvaltioiden asevoimien pääosa. Yksilöidyt joukkotarpeet tulee kuitenkin osoittaa kullekin jäsenmaalle.
• Käytettävissä on Venäjältä takavarikoitu 400 mrd € rahasto ja tarvittaessa EU:n päättämä velkamenettely puolustushankkeisiin. Operaation rahoitus ei siis muodostu esteeksi.
• Operaation onnistumisen edellytyksiä on nopeus, voimaa Ukrainassa tulee kasvattaa nopeasti ja Venäjälle tulee tehdä selväksi, että se tulee häviämään mahdollisen sotilaallisen yhteenoton halukkaiden koalitiota vastaan.
• Ensimmäisten yksiköiden tulee toimia Ukrainassa 1.6.2025
• Sotilaallinen voimaryhmä koostetaan Ukrainaan aluksi puolustukselliseen tehtävään. Joukon tulee kuitenkin olla valmis aloittamaan aktiivinen sotilaallinen toiminta viimeistään 30.9.2025.
• Sotilaallisen voimaryhmän tulee sisältää seuraavat komponentit:
  • avaruuskomponentti (viestintä-, tiedustelu- ja ELSO-satelliitit)
  • strateginen tiedustelukyky
  • erittäin vahva ilmakomponentti
  • riittävän vahva maakomponentti, jolla voidaan toteuttaa tarvittaessa tehtävän mukainen maahyökkäys
  • merikomponentti, jolla voidaan suojata maarintama ja estää Venäjän Mustanmeren laivaston toiminta operaatioalueella
  • Logistinen komponentti, joka mahdollistaa voimaryhmän toiminnan kohdealueella operaation kestoajan
  • operaatiota tuetaan jäsenvaltioiden kybersodankäynnin kyvyillä

JOUKON TEHTÄVÄ

​

Voimaryhmän tarkemmat tehtävät ovat:​

• Avaruuskomponentin tulee tuottaa voimaryhmän tarvitsemat viesti-, tiedustelu- ja ELSO-palvelut 1.6. lähtien
• Strateginen tiedustelukyky tukeutuu operaation alussa jäsenmaihin ja operaation edetessä se siirtyy tarvittaessa Ukrainan maaperälle. Strateginen tiedustelukyky pitää olla käytettävissä operaatioalueella 1.6.2025 lähtien.
• Ilmakomponentti ryhmittyy Ukrainaan ja naapurimaihin 1.6.2025 lähtien. Ilmakomponentin tehtävinä ovat operaation ensimmäisessä vaiheessa a) Ukrainan ilmapuolustus, b) lentokieltoalueen luominen Ukrainan hallinnoimalle alueelle ja c) yhteistyö Ukrainan omien ilmavoimien kanssa. Operaation toisessa vaiheessa 30.9.2025 lähtien ilmakomponentti valmistautuu d) Venäjän ilmapuolustuksen lamauttamiseen ja tuhoamiseen (SEAD/DEAD) Ukrainan vuoden 1992 mukaisilla alueilla ja rajalinjasta 100 km Venäjän alueelle, e) tukemaan maavoimien hyökkäystä painopistesuuntina Krimin niemimaa ja Mariupol sekä f) suojaamaan maarintaman taistelun Mustanmeren alueella.
• Maakomponentti ryhmittyy Ukrainan itä- ja eteläosiin rintamalinjan läheisyyteen puolustukseen 1.6.2025 alkaen. Maakomponentti valmistautuu aloittamaan hyökkäyksen 30.9.2025 a) Krimin suuntaan tai b) Mariupolin suuntaan tavoitteina Krimin niemimaan vapauttaminen tai Kaakkois-Ukrainan vapauttaminen. Maakomponentilla tulee olla riittävä operatiivinen reservi.
• Merikomponentti siirtyy toiminta-alueelle 1.6.2025 mennessä, varmistaa merenherruuden Mustanmeren pohjoisosassa ja valmistautuu tuhoamaan vihollisen merivoimat 30.9.2025 lähtien a) Asovanmeren suunnassa tai b) Novorossiyskyn suunnassa. Operaation toisessa vaiheessa merikomponentti suojaa Mustanmeren suunnasta maakomponentin hyökkäyksen.
• Logistinen komponentti luo voimaryhmän huoltokyvyn Puolan ja Romanian kautta 1.6.2025 alkaen. Logistisella komponentilla tulee olla kyky tukea täysimittaista hyökkäyssotaa 30.9.2025 lähtien. Logistisella komponentilla tulee olla kyky strategisiin ilmakuljetuksiin Ukrainan alueelle.

SUUNNITTELUTEHTÄVÄ

Kenraali Isokanki antaa voimaryhmän tehtävään liittyvän suunnittelutehtävän luottoupseerilleen JFCBS:n operatiivisen osaston päällikölle prikaatinkenraali Piri Yli-Pinkeälle. Tässä harjoituksessa toimit kenraali Yli-Pinkeänä. Varsinaiset suunnittelutehtävät ovat seuraavat​

1. Suunnittele avaruuskomponentin toteutus pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin
2. Suunnittele strategisen tiedustelun toteutus pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin ja esitä käyttöajatus.
3. Suunnittele ilmakomponentin kokoonpano pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä ja suunnittele ilmakomponentin ryhmitys a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa 30.9.2025 lähtien
4. Kuvaa ilmavoimien käyttöperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa
5. Suunnittele maakomponentin kokoonpano pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä ja suunnittele maakomponentin ryhmitys a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa 30.9.2025 lähtien
6. Kuvaa maakomponentin käyttöperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa. Suunnittelutyön painopiste on suunnitella maakomponentin hyökkäys a) Krimin niemimaan suuntaan tai b) Mariupolin suuntaan operaation toisessa vaiheessa. Huomioi suunnittelussa riittävä operatiivinen reservi. Joukkojen käyttö tulee sitoa karttaan.
7. Suunnittele merikomponentin kokoonpano pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä.
8. Kuvaa merivoimien käyttöperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa
9. Kuvaa logistiikkakomponentin toimintaperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa

Menestyksekästä taistelua! Slava Ukraini!​

 

[KIM]

Kiitos suunnitteluhaasteesta aiheeseen, josta minäkin toivon tulevan totta.
Minulla ei riitä kyvyt ja tietopankki eikä edes mielikuvitus toteuttaa kaikkia tehtäviä. Eikä aikakaan riitä siihen. Pohdiskelen näitä kuitenkin jotenkin pala kerrallaan esim. autosiirtymillä ja lenkeillä.

Sen verran kommentoin, että mukaan kentälle on saatava ydinasevaltioita jos pikkumaita, kuten suomi on mukana. Ja jos tarvitsee hyökätä ryssälään, niin sitä ei kannattane tehdä Ukrainasta käsin, vaan jostakin sivusta koukkaamalla. Mieluiten Puolasta valkoryssälän läpi (matkalla lokasanko kaataen).
Jos halukkaiden koalitioon saadaan riittävästi voimaa, niin sitä voimaa ei tarvitse edes käyttää.

 

[KIM]

Olikohan liian vaikea tämä karttaharjoitus? No tässä ketju nosto viikonlopuksi jos joku vaikka olis flunssan tms. takia joutilaana parhaaseen polttopuuntekoaikaan.

 

[StepanRudanskij]

Ei riitä mullakaan tietotaito IHAN yleisesikunnan tasolle . Periaatteellisella tasolla lähtisin iskemään kärmettä suoraan päähän, eli Moskovaan.

 

[Nakkivene]

Kolme pointtia joista on hyvä aloittaa pohdinta:

1. Inventaario: Mitä joukkoja ja kyvykkyyksiä eri osallistujamailla on välittömästi käytettävissä? Ja lyhyellä aikavälillä (<1 v) aktivoitavassa reservissä? Onnistumisen edellytykseksi on määritelty nopeus, eli pitkän aikavälin (>1 v) joukko- ja asetuotanto on rajattava arvion ulkopuolelle.

2. Sisäinen strategia: Millainen koalition sisäinen vastuunjako sitouttaa osallistujat operaatioon poliittis-strategisesti tehokkaimmin? Ts. mitä kyvykkyyksiä miltäkin osallistujalta ensisijaisesti vaaditaan, ja mitkä tahot toimivat parhaiten yhdessä?

3. Ulkoinen strategia: Mitä rajoittavia ulkoisia uhkakuvia koalition täytyy ottaa huomioon? Paljonko sotilaallista voimaa täytyy kunkin osallistujan varata omiin tai yhteisiin välittömiin tarpeisiin (esim. Kiinan tai USA:n taloudellisen tai sotilaallisen painostuksen tasapainottaminen, suursodan tai alueellisen sodan riski Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa tai Etelä-Amerikassa.)

Näiden pohjalta syntyy arvio siitä, mitä voimaa operaatioon on todellisuudessa saatavilla lyhyellä aikavälillä. Tästä voi sitten alkaa rakentaa käytännön operaatiosuunnitelmaa.

 

[Hanski]

Mukavaa, että tämä on ainakin aiheuttanut keskustelua! Osallistukaa rohkeasti vaan, tämä on kuitenkin vaan teoreettinen harjoitus, jossa (reservin) aivonystyröitä pääsee aktivoimaan. Ja taatusti yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassa, jokaisesta löytyy varmasti hyviä ja toisaalta edelleen kehitettäviä kohtia.

Tämän harjoituksen mittakaava on poikkeuksellisen suuri, mutta "marsalkkatasalta" katsottuna sodankäynnin perusperiaatteet ovat ihan samat - tarvitaan harhautusta, tulta ja liikettä sekä reserviä. Itsestään selvää on, että käytännössä tämä operaatio olisi ylivoimaisesti suurin ja vaativin Euroopassa sitten vuoden 1945 ja suunnitelman yksityiskohtia olisi suunnittelemassa tuhansia yleisesikuntaupseereita eri maissa. Tässä lauantaialkuillan nopeassa läpikäynnissä voimme ohittaa tuon tylsän suunnitteluvaiheen ja siirtyä suoraan johtopäätöksiin, joita prikaatikenraali Piri Yli-Pinkeä esittelee kenraali Jorma Isokangelle!

Tässä kirjoituksessa tuon esille yhden mahdollisen toteutuksen maakomponentin ja logistiikan osalta. Tämä on todella pelkistetty esitys, ajatuksenani oli koostaa se noin tunnin aikana ennen lauantai-illan muita aktiviteetteja!

Kohta 9. Logistiikkakomponentin toteutusperiaate

Operaation maajoukkojen keskittäminen toiminta-alueelle muodostaa merkittävän logistisen haasteen. Maajoukkojen pääosien keskittäminen tapahtuu laiva- ja rautatiekuljetuksina kolmen logistisen käytävän kautta.

a) eteläinen käytävä

Eteläisen käytävän kautta toiminta-alueelle ryhmitetään espanjalaiset, portugalilaiset, italialaiset, kreikkalaiset ja turkkilaiset joukot. Kreikan ulkopuolelta tulevat joukot laivataan Pireuksen ja Thessalonikin satamiin (1), joista ne kuljetetaan rautateitse (2) yhdessä kreikkalaisten joukkojen kanssa ryhmittymisalueelleen Zaporizhzhan ja Mikolajivin välille.

b) keskinen käytävä

Keskistä käytävää (4) pitkin toiminta-alueelle ryhmitetään ranskalaiset, englantilaiset, kanadalaiset ja tsekkiläiset joukot. Kuljetus tapahtuu rautateitse Puolan kautta Krakovasta Lviviin Ukrainaan ja sieltä edelleen ryhmitysalueelleen Umanin-Krementshukin välille.

c) pohjoinen käytävä

Pohjoista käytävää (3) pitkin toiminta-alueelle ryhmitetään Benelux-maiden, Saksan, Puolan, Pohjoismaiden ja Baltian maiden joukot. Kuljetus tapahtuu rautateitse Puolasta Varsovan ja Kiovan kautta edelleen ryhmitysalueelleen Harkovan ja Pultavan eteläpuolelle.

 

[Hanski]

5. Maakomponentin kokoonpano, tarvittavat joukot ja ryhmitys operaation ensimmäisessä vaiheessa
Maakomponentti toteutetaan monikansallisena joukkona armeijakokoonpanossa yhteisoperaatiojohtoporras Brunssumin (JFCBS) johtamana.

1. Armeijakunta
Armeijakunta koostuu Pohjoismaiden, Baltian maiden, Puolan, Saksan ja Benelux-maiden joukoista. Joukon kokooonpano on seuraava:

• Armeijakunnan esikunta (joukko: Bundeswehrin ja Alankomaiden yhteisen 1 German-Netherlands Corpsin esikunta)
• Viestipataljoona (joukko: Bundeswehrin 610. Viestipataljoona)
• Tiedustelupataljoona (joukko: tarvittavat osat Alankomaiden 13. Kevyestä prikaatista ml. lennokkiyksiköt)
• Panssariprikaati (joukko: Bundeswehrin 21. Panssariprikaati)
• Mekanisoitu prikaati (joukko: Puolan maavoimien 19. mekanisoitu prikaati)
• Mekanisoitu prikaati (joukko: mekanisoidut pataljoonat Ruotsista, Suomesta, Baltian maista ja Norjasta, patteristo Norjasta, prikaatin muut osat Pohjoismaista ja Baltiasta)
• Ilmakuljetteinen prikaati (joukko: Bundeswehrin 1 Luftlandebrigade)
• Pioneerirykmentti (joukko: Puolan 1. Taistelupioneerirykmentti)
• Tykistöprikaati (joukko: koostettu Saksan, Alankomaiden ja Pohjoismaiden panssarihaupitsipatteristoista)
• Ilmatorjuntarykmentti (joukko: koostettu Saksan, Alankomaiden ja Puolan ilmatorjuntapatteristoista)
• huoltorykmentti (joukko: koostettu Saksan, Alankomaiden, Pohjoismaiden ja Puolan huolto-ja logistiikkayksiköistä)

2. Armeijakunta
Armeijakunta koostuu Kreikan, Turkin, Italian, Espanjan ja Portugalin joukoista. Joukon kokooonpano on seuraava:

• Armeijakunnan esikunta (joukko: Italian maavoimien pohjoisen armeijakunnan esikunta)
• Viestipataljoona (joukko: Italian maavoimien 7. Viestipataljoona)
• Tiedustelupataljoona (joukko: Espanjan maavoimien 11. Ratsuväkirykmentti)
• Panssariprikaati (joukko: Italian armeijan 132. Panssariprikaati)
• Mekanisoitu prikaati (joukko: Kreikan maavoimien 33. Mekanisoitu prokaati)
• Mekanisoitu prikaati (joukko: Turkin maavoimien 4. Mekanisoitu jalkaväkiprikaati)
• Ilmakuljetteinen prikaati (joukko: Espanjan maavoimien 6. maahanlaskuprikaati)
• Pioneerirykmentti (joukko: koottu Kreikan maavoimien pioneeriyksiköistä)
• Tykistöprikaati (joukko: Turkin maavoimien tykistöyksiköistä)
• Ilmatorjuntarykmentti (joukko: koostettu Italian, Espanjan ja Kreikan ilmatorjuntapatteristoista)
• huoltorykmentti (joukko: koostettu Portugalin, Espanjan, Kreikan, Italian ja Turkin huolto-ja logistiikkayksiköistä)

3. Armeijakunta
Armeijakunta koostuu Tsekin, Ranskan, Britannian ja Kanadan joukoista. Joukon kokooonpano on seuraava:

• Armeijakunnan esikunta (joukko: Britannian maavoimien 1. divisioonan esikunta)
• Viestipataljoona (joukko: koostettu Britannian armeijan 1. Viestiprikaatin joukoista)
• Tiedustelupataljoona (joukko: Britannian armeijan 1. Tiedustelupataljoona)
• Panssariprikaati (joukko: Ranskan armeijan panssariprikaati 1. Panssaridivisioonasta)
• Mekanisoitu prikaati (joukko: Kanadan maavoimien 1. Kanadalainen mekanisoitu prikaati)
• Mekanisoitu prikaati (joukko: Tsekin maavoimien 4. Mekanisoitu prikaati)
• Ilmakuljetteinen prikaati (joukko: Britannian maavoimien 16. ilmarynnäkköprikaati)
• Pioneerirykmentti (joukko: koostettu Ranskan maavoimien pioneeriykiköistä )
• Tykistöprikaati (joukko: koostettu Kanadan, Britannian, Ranskan ja Tsekin tykistöyksiköistä)
• Ilmatorjuntarykmentti (joukko: koostettu Kanadan, Britannian, Ranskan ja Tsekin ilmatorjuntapatteristoista)
• huoltorykmentti (joukko: Kanadan, Britannian, Ranskan ja Tsekin huolto-ja logistiikkayksiköistä)

Joukkojen ryhmitys Ukrainassa olisi oheisen karttakuvan mukainen.

 

[Hanski]

Kohta 8. Joukkojen käyttöajatus operaation toisessa vaiheessa

Ensimmäisessä vaiheessa joukot ryhmittyvät puolustukseen toiminta-alueilleen.

Toisen vaiheen (hyökkäysvaihe) toteutus

1. 1AK aloittaa harhautushyökkäyksen 30.9. (H-7 päivää) Kramatorskin suuntaan. Hyökkäys toteutetaan todella voimakkaana ja tavoitteena on saada venäläiset joukot vakuuttuneeksi siitä, että Donetskin suunta on Halukkaiden koalition painopiste. Harhautusta tuetaan mm. sota-analyytikko Kastehelmen ja muiden asiantuntijoiden julkisuudessa pohtimilla Halukkaiden koalition hyökkäysvaihtoehdoilla ja syillä, miksi hyökkäys ei Donetskin alueella onnistu. Hetkellä H-10 päivää Halukkaiden koalitio ilmoittaa joutuneensa tietomurron kohteeksi ja ennalta tiedetylle venäläiselle everstille toimitetaan vaivihkaa Halukkaiden koalition väärä hyökkäyssuunnitelma, jossa Donetsk on mainittu selkeäksi painopisteeksi.
2. 2AK aloittaa päähyökkäyksen 7.10. (H-hetki) Hersonin alueella hyökkäämällä Dnipron yli. Ilmakomponentti järjestää alueelle täydellisen ilmaherruuden ja ensimmäisenä portaana armeijakunnan ilmakuljetteinen prikaati toteuttaa maahanlaskun Dnipron eteläpuolelle muodostaen sillanpään. Armeijakunnan pioneeriyksiköt rakentavat silta- ja lauttayhteydet Dnipron yli ja armeijakunnan mekanisoidut joukot aloittavat päähyökkäyksen kohti Krimin niemimaata.
3. 2AK:n päähyökkäyksen edettyä Perekopin kannaksen maastoon Krimin niemimaan pohjoisosaan reservinä ollut 3AK siirretään Dnipron yli ja se aloittaa hyökkäyksen kiertämällä venäläisten linnoituslinjan eteläpuolelta tavoitteina Mariupol ja vuoden 1992 raja.
4. 1AK liittyy ajankohdalla H+4 päivää hyökkäykseen ja hyökkää Horlivkan suuntaan ja edelleen Donetskin ja Luhanskin välistä tavoitteena vuoden 1992 rajalinja.

Hyökkäyksen ensimmäinen vaihe

Hyökkäyksen toinen vaihe

 

[Jopuni]

Miulle tuli mieleen parijuttua:

Mekanisoitu prikaati (joukko: mekanisoidut pataljoonat Ruotsista, Suomesta, Baltian maista ja Norjasta, patteristo Norjasta, prikaatin muut osat Pohjoismaista ja Baltiasta)

Tuohon 1. Armeijakunnan kokoon panoon miettisin ainakin Balttian maiden osanta pienempää osan ottoa, ryssä kun vois aiheutta hamminkiä heidän rajoilla vetääkseen huomiota pois Ukrainasta.

Pioneerirykmentti (joukko: koottu Kreikan maavoimien pioneeriyksiköistä)

Tuohon 2. Armeijakuntaan voisi lisätä pioneeriyksiköitä eli silta- ja lauttakalustoa, kun on tarkoitus ylittä joki.

 

[StepanRudanskij]

Miulle tuli mieleen parijuttua:


Tuohon 1. Armeijakunnan kokoon panoon miettisin ainakin Balttian maiden osanta pienempää osan ottoa, ryssä kun vois aiheutta hamminkiä heidän rajoilla vetääkseen huomiota pois Ukrainasta.

Tähän operaatioon voisi liittää voimaryhmän kokoamisen Suomen nykyiselle itärajalle, kaakkoisrajalle. Sen on oltava oikea, jotta se pystyy sitomaan vastapuolen reservejä. Jos vastapuoli eskaloi Ukrainan ulkopuolella, tämä voimaryhmä ryhtyy aktiiviseen toimintaan Pietaria ja Valkean meren rantaa vastaan.

 

[Hanski]

Kiinnostaisiko alan ammattimiehiä @Analysti ja @Commander miettiä teoriatasolla merikomponentin käyttöä tässä skenaariossa?

 

[Solidsnake]

Mitäs varten ensimmäisen armeijakunnan esikunta on sakuilta, eikö parempaa löydy, nuukailevat saatanat kuitenkin niiden tauruksien kanssa . Muuten kuulostaa hyvältä

 

[Hanski]

Mitäs varten ensimmäisen armeijakunnan esikunta on sakuilta, eikö parempaa löydy, nuukailevat saatanat kuitenkin niiden tauruksien kanssa . Muuten kuulostaa hyvältä

Minä lähdin siitä ajatuksesta, että sakuilla on vielä jossain geeniperimässä (syvällä) ajatus siitä, miten Blitzkriegia toteutetaan Ukrainassa!

 

[Hanski]

Miulle tuli mieleen parijuttua:


Tuohon 1. Armeijakunnan kokoon panoon miettisin ainakin Balttian maiden osanta pienempää osan ottoa, ryssä kun vois aiheutta hamminkiä heidän rajoilla vetääkseen huomiota pois Ukrainasta.


Tuohon 2. Armeijakuntaan voisi lisätä pioneeriyksiköitä eli silta- ja lauttakalustoa, kun on tarkoitus ylittä joki.

Baltian osalta mietin varsin maltillista osallistumista: Baltian maat kokoaisivat yhdessä yhden mekanisoidun pataljoonan, jolloin yhden maan vastuulle tulisi komppania+. Pataljoonan muihin osiin löytynee riittävä osallistuminen esimerkiksi esikuntaan, EVK:hon ja tukiyksiköihin.

2AK:lla on todella haastava tehtävä Dnipron ylityksessä ja mietin, pitäisikö armeijakunnassa olla peräti pioneeriprikaati. Joka tapauksessa silta- ja lauttayksiköitä tulee olla riittävästi!

 

[Jopuni]

Tähän operaatioon voisi liittää voimaryhmän kokoamisen Suomen nykyiselle itärajalle, kaakkoisrajalle. Sen on oltava oikea, jotta se pystyy sitomaan vastapuolen reservejä. Jos vastapuoli eskaloi Ukrainan ulkopuolella, tämä voimaryhmä ryhtyy aktiiviseen toimintaan Pietaria ja Valkean meren rantaa vastaan.

Samaa mietin, pitäs järjestää samanaikaisesti suuri sotaharjoitus, joka olisi esteenä provokaatioiden tekemiselle.

 

[Jopuni]

Kiinnostaisiko alan ammattimiehiä @Analysti ja @Commander miettiä teoriatasolla merikomponentin käyttöä tässä skenaariossa?

Samaa mietin yön aikana, kunka tuohon operaatioon voisi kytkeä meritoimintaa Mustallamerellä? Voisiko ajatella jonkinlaista iskua laivoista Krimille esim risteilohjuksilla.

 

[otwa]

No nyt on! Kunhan pääsen istumaan alas niin pitää miettiä tätä ihan urakalla.

 

[otwa]

RAUHA UKRAINAAN

Maanpuolustus.netin perinteisistä karttaharjoituksista on jo hetki, mutta nyt maailmantilanne on sellainen, että harmaimmankin reservin ja kaikkien sohvamarsalkoiden on aika alkaa hieroa sotilaallis-strategisia aivosolujaan! Useimmat sivuston karttaharjoitukset ovat olleet joukkue-komppaniatasan harjoituksia, mutta nyt todelliset oman elämänsä marsalkat pääsevät näyttämään kyntensä: karttaharjoituksen tavoitteena on tuoda kestävä rauha Ukrainaan ja suunnittelu tapahtuu strategisella tasolla!​

TAUSTAA

Huhtikuun puoliväliin 2025 mennessä maailmanlaajuisesti tuli selväksi, että Donald Trumpin rauhanaloite Ukrainaan on vuosisadan farssi ja samalla taistelut Ukrainassa kiihtyivät koko sodan kiihkeimmiksi. Samaan aikaan Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb kiersi aktiivisesti eurooppalaisia päättäjiä ja hän sai viimein herätettyä Euroopan laajuisesti ajatuksen, että Ukrainan asia on meidän! Huhtikuun lopulla Ranskan presidentti Emmanuel Macron raapi boksereitaan ja havaitsi yllätyksekseen, että niihin oli laskeutunut kaksi pientä kuulaa, joita hän ei ollut aikaisemmin havainnut. Tästä voimaantuneena hän kutsui 30.4. koolle halukkaiden koalition johtajat. Halukkaiden koalitioon ilmoittautuivat mukaan EU-maat poislukien Unkari ja Slovakia, Britannia, Turkki, Kanada, Norja ja humanitaarisen avun osalta Sveitsi.​

​

Halukkaiden koalitio päätti lopettaa Ukrainan sodan vihdoin ja viimein sotilaallisilla keinoilla. Koalitiossa vallitsi harvinainen yhteneväisyys ja päättäväisyys ja jokainen koalition jäsenmaa päätti luovuttaa koalition käyttöön sellaiset sotilaalliset voimavarat, mitä tarvitaan Ukrainan sodan lopettamiseksi. Ydinaseet kuitenkin rajattiin voimavarojen ulkopuolelle. Operaation sotilaallisena esikuntana päätettin käyttää Naton yhteisoperaatiojohtoporras Brunssumia (JFCBS). Operaation sotilaalliseksi komentajaksi nimitettiin suomalainen kenraali Jorma Isokanki ja hänelle myönnettiin tehtäväaikainen johtajuus Kaikkein Ylin Rauhanajan PÄällikkö.​

​

Turkki teki 2.5. päätöksen avata halukkaiden koalition sota-aluksille Bosporin salmen. Samalla Turkki ilmoitti halukkuutensa osallistua merioperaatioon.​

​

​

TOIMEKSIANTO

Kenraali Jorma Isokanki sai halukkaiden koalition johtajilta seuraavan toimeksiannon:​

• Koosta Ukrainaan konventionaalisella aseistuksella aseistettu niin vahva voimaryhmä, että sotilaallinen ratkaisu on mahdollinen.
• Käytettävissä on halukkaiden koalition jäsenvaltioiden asevoimien pääosa. Yksilöidyt joukkotarpeet tulee kuitenkin osoittaa kullekin jäsenmaalle.
• Käytettävissä on Venäjältä takavarikoitu 400 mrd € rahasto ja tarvittaessa EU:n päättämä velkamenettely puolustushankkeisiin. Operaation rahoitus ei siis muodostu esteeksi.
• Operaation onnistumisen edellytyksiä on nopeus, voimaa Ukrainassa tulee kasvattaa nopeasti ja Venäjälle tulee tehdä selväksi, että se tulee häviämään mahdollisen sotilaallisen yhteenoton halukkaiden koalitiota vastaan.
• Ensimmäisten yksiköiden tulee toimia Ukrainassa 1.6.2025
• Sotilaallinen voimaryhmä koostetaan Ukrainaan aluksi puolustukselliseen tehtävään. Joukon tulee kuitenkin olla valmis aloittamaan aktiivinen sotilaallinen toiminta viimeistään 30.9.2025.
• Sotilaallisen voimaryhmän tulee sisältää seuraavat komponentit:
  • avaruuskomponentti (viestintä-, tiedustelu- ja ELSO-satelliitit)
  • strateginen tiedustelukyky
  • erittäin vahva ilmakomponentti
  • riittävän vahva maakomponentti, jolla voidaan toteuttaa tarvittaessa tehtävän mukainen maahyökkäys
  • merikomponentti, jolla voidaan suojata maarintama ja estää Venäjän Mustanmeren laivaston toiminta operaatioalueella
  • Logistinen komponentti, joka mahdollistaa voimaryhmän toiminnan kohdealueella operaation kestoajan
  • operaatiota tuetaan jäsenvaltioiden kybersodankäynnin kyvyillä

JOUKON TEHTÄVÄ

​

Voimaryhmän tarkemmat tehtävät ovat:​

• Avaruuskomponentin tulee tuottaa voimaryhmän tarvitsemat viesti-, tiedustelu- ja ELSO-palvelut 1.6. lähtien
• Strateginen tiedustelukyky tukeutuu operaation alussa jäsenmaihin ja operaation edetessä se siirtyy tarvittaessa Ukrainan maaperälle. Strateginen tiedustelukyky pitää olla käytettävissä operaatioalueella 1.6.2025 lähtien.
• Ilmakomponentti ryhmittyy Ukrainaan ja naapurimaihin 1.6.2025 lähtien. Ilmakomponentin tehtävinä ovat operaation ensimmäisessä vaiheessa a) Ukrainan ilmapuolustus, b) lentokieltoalueen luominen Ukrainan hallinnoimalle alueelle ja c) yhteistyö Ukrainan omien ilmavoimien kanssa. Operaation toisessa vaiheessa 30.9.2025 lähtien ilmakomponentti valmistautuu d) Venäjän ilmapuolustuksen lamauttamiseen ja tuhoamiseen (SEAD/DEAD) Ukrainan vuoden 1992 mukaisilla alueilla ja rajalinjasta 100 km Venäjän alueelle, e) tukemaan maavoimien hyökkäystä painopistesuuntina Krimin niemimaa ja Mariupol sekä f) suojaamaan maarintaman taistelun Mustanmeren alueella.
• Maakomponentti ryhmittyy Ukrainan itä- ja eteläosiin rintamalinjan läheisyyteen puolustukseen 1.6.2025 alkaen. Maakomponentti valmistautuu aloittamaan hyökkäyksen 30.9.2025 a) Krimin suuntaan tai b) Mariupolin suuntaan tavoitteina Krimin niemimaan vapauttaminen tai Kaakkois-Ukrainan vapauttaminen. Maakomponentilla tulee olla riittävä operatiivinen reservi.
• Merikomponentti siirtyy toiminta-alueelle 1.6.2025 mennessä, varmistaa merenherruuden Mustanmeren pohjoisosassa ja valmistautuu tuhoamaan vihollisen merivoimat 30.9.2025 lähtien a) Asovanmeren suunnassa tai b) Novorossiyskyn suunnassa. Operaation toisessa vaiheessa merikomponentti suojaa Mustanmeren suunnasta maakomponentin hyökkäyksen.
• Logistinen komponentti luo voimaryhmän huoltokyvyn Puolan ja Romanian kautta 1.6.2025 alkaen. Logistisella komponentilla tulee olla kyky tukea täysimittaista hyökkäyssotaa 30.9.2025 lähtien. Logistisella komponentilla tulee olla kyky strategisiin ilmakuljetuksiin Ukrainan alueelle.

SUUNNITTELUTEHTÄVÄ

Kenraali Isokanki antaa voimaryhmän tehtävään liittyvän suunnittelutehtävän luottoupseerilleen JFCBS:n operatiivisen osaston päällikölle prikaatinkenraali Piri Yli-Pinkeälle. Tässä harjoituksessa toimit kenraali Yli-Pinkeänä. Varsinaiset suunnittelutehtävät ovat seuraavat​

1. Suunnittele avaruuskomponentin toteutus pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin
2. Suunnittele strategisen tiedustelun toteutus pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin ja esitä käyttöajatus.
3. Suunnittele ilmakomponentin kokoonpano pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä ja suunnittele ilmakomponentin ryhmitys a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa 30.9.2025 lähtien
4. Kuvaa ilmavoimien käyttöperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa
5. Suunnittele maakomponentin kokoonpano pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä ja suunnittele maakomponentin ryhmitys a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa 30.9.2025 lähtien
6. Kuvaa maakomponentin käyttöperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa. Suunnittelutyön painopiste on suunnitella maakomponentin hyökkäys a) Krimin niemimaan suuntaan tai b) Mariupolin suuntaan operaation toisessa vaiheessa. Huomioi suunnittelussa riittävä operatiivinen reservi. Joukkojen käyttö tulee sitoa karttaan.
7. Suunnittele merikomponentin kokoonpano pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä.
8. Kuvaa merivoimien käyttöperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa
9. Kuvaa logistiikkakomponentin toimintaperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa

Menestyksekästä taistelua! Slava Ukraini!​

Ensimmäinen hahmottelu, ilmakomponentin osalta. Sillä kyvykkyydellä, minkä reservin korpraalin osaaminen suo.

1. & 2. Suunnittele avaruuskomponentin toteutus pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Suunnittele strategisen tiedustelun toteutus pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin ja esitä käyttöajatus.

Ranskalla on Euroopan paras USA:sta itsenäinen satelliittiverkosto. Tiedustelutyö annetaan Ranskan ja Iso-Britannian harteille, koska niillä on suurimmat resurssit. Lisäksi Turkki antaa taustatukea, koska heillä on kotikenttäetu. JFCBS:n esikuntaan muodostetaan välittömästi (viimeistään 30.4) mennessä yhdistetty JSIS (Joint Space Intelligence Service), koostaen 50 sotilastiedusteluhenkilöä Ranskasta, 50 Britanniasta sekä 30 Turkista. Käyttöajatuksena on antaa JFCBS:n esikuntaan reaaliaikaista tiedustelutietoa useista eri lähteistä (avaruus, kyber, maa, meri, ilma). Vetovastuu annetaan Ranskalle.

3. Suunnittele ilmakomponentin kokoonpano pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä ja suunnittele ilmakomponentin ryhmitys a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa 30.9.2025 lähtien

Taas, Britannia ja Ranska omaavat vahvimmat kyvykkyydet Euroopassa. Turkille annetaan ilmatilan hallinta Mustallamerellä, mihin se luultavammin ilomielin suostuu. Ukrainan maa-alueen yllä ilmaherruuden pitävät britit ja ranskalaiset. Briteillä on johtovastuu. Jaottelu tehdään seuraavasti:

• Ranska: 15x Mirage 2000D-hävittäjää, sekä 20x Dassault Rafalea
• Iso-Britannia: 40x Typhoon-hävittäjää
• Turkki: 35x F-16
• Ilmatankkaus: 3x Airbus A330 MRTT, 3x Airbus Voyager, 1x KC-135 Stratotanker (Turkki)
• AEW: 1x Boeing E-3 Sentry (Ranska), 1x Boeing E-7 Wedgetail AEW.1 (GB), 1x E-7 Peace Eagle (Turkki)
• SIGINT: 2x Beechcraft Shadow R.1 (GB), 1x Beechcraft Super King Air (Ranska), 1x CASA/IPTN CN-235 (Turkki)

Muodostetaan kolme (3) ilmapuolustusvyöhykettä: Kiova-Dnipro (GB), Dnipro-Odessa (Ranska) ja Krim (Turkki). JFCBS:n esikuntaan muodostetaan JASC (Joint Aerial Strike Command) koordinoimaan ilma-aseen toimintaa. Operaation 1. vaiheessa ryhmitys on GB:n ja Ranskan osalta Länsi-Ukrainassa hajautetuilta sotilaskentiltä, 2. vaiheessa siirretään idemmäs. Turkki operoi omalta alueeltaan.

4. Kuvaa ilmavoimien käyttöperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa

1. Ensimmäisessä vaiheessa vyöhykkeiden K-D ja D-O tarkoitus on turvata maakomponentin ryhmittyminen Ukrainaan. Turkin Krim-vyöhyke ja Ukrainan ilmavoimat taas suojaavat GB:n ja Ranskan ryhmittymistä alueelle.
2. Toisessa vaiheessa JASC valmistautuu lamauttamaan Venäjän ilmapuolustuksen JSIS:n antamiin tiedustelutietoihin perustuen, JFCBS:n esikunnan käskyjen ja painopisteen mukaan. JASC sekä JSIS tekevät yhteistyötä AEW ja SIGINT -tiedustelutiedon jakamiseksi.

 

[otwa]

Ensimmäinen hahmottelu, ilmakomponentin osalta. Sillä kyvykkyydellä, minkä reservin korpraalin osaaminen suo.

1. & 2. Suunnittele avaruuskomponentin toteutus pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Suunnittele strategisen tiedustelun toteutus pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin ja esitä käyttöajatus.

Ranskalla on Euroopan paras USA:sta itsenäinen satelliittiverkosto. Tiedustelutyö annetaan Ranskan ja Iso-Britannian harteille, koska niillä on suurimmat resurssit. Lisäksi Turkki antaa taustatukea, koska heillä on kotikenttäetu. JFCBS:n esikuntaan muodostetaan välittömästi (viimeistään 30.4) mennessä yhdistetty JSIS (Joint Space Intelligence Service), koostaen 50 sotilastiedusteluhenkilöä Ranskasta, 50 Britanniasta sekä 30 Turkista. Käyttöajatuksena on antaa JFCBS:n esikuntaan reaaliaikaista tiedustelutietoa useista eri lähteistä (avaruus, kyber, maa, meri, ilma). Vetovastuu annetaan Ranskalle.

3. Suunnittele ilmakomponentin kokoonpano pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä ja suunnittele ilmakomponentin ryhmitys a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa 30.9.2025 lähtien

Taas, Britannia ja Ranska omaavat vahvimmat kyvykkyydet Euroopassa. Turkille annetaan ilmatilan hallinta Mustallamerellä, mihin se luultavammin ilomielin suostuu. Ukrainan maa-alueen yllä ilmaherruuden pitävät britit ja ranskalaiset. Briteillä on johtovastuu. Jaottelu tehdään seuraavasti:

• Ranska: 15x Mirage 2000D-hävittäjää, sekä 20x Dassault Rafalea
• Iso-Britannia: 40x Typhoon-hävittäjää
• Turkki: 35x F-16
• Ilmatankkaus: 3x Airbus A330 MRTT, 3x Airbus Voyager, 1x KC-135 Stratotanker (Turkki)
• AEW: 1x Boeing E-3 Sentry (Ranska), 1x Boeing E-7 Wedgetail AEW.1 (GB), 1x E-7 Peace Eagle (Turkki)
• SIGINT: 2x Beechcraft Shadow R.1 (GB), 1x Beechcraft Super King Air (Ranska), 1x CASA/IPTN CN-235 (Turkki)

Muodostetaan kolme (3) ilmapuolustusvyöhykettä: Kiova-Dnipro (GB), Dnipro-Odessa (Ranska) ja Krim (Turkki). JFCBS:n esikuntaan muodostetaan JASC (Joint Aerial Strike Command) koordinoimaan ilma-aseen toimintaa. Operaation 1. vaiheessa ryhmitys on GB:n ja Ranskan osalta Länsi-Ukrainassa hajautetuilta sotilaskentiltä, 2. vaiheessa siirretään idemmäs. Turkki operoi omalta alueeltaan.

4. Kuvaa ilmavoimien käyttöperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa

1. Ensimmäisessä vaiheessa vyöhykkeiden K-D ja D-O tarkoitus on turvata maakomponentin ryhmittyminen Ukrainaan. Turkin Krim-vyöhyke ja Ukrainan ilmavoimat taas suojaavat GB:n ja Ranskan ryhmittymistä alueelle.
2. Toisessa vaiheessa JASC valmistautuu lamauttamaan Venäjän ilmapuolustuksen JSIS:n antamiin tiedustelutietoihin perustuen, JFCBS:n esikunnan käskyjen ja painopisteen mukaan. JASC sekä JSIS tekevät yhteistyötä AEW ja SIGINT -tiedustelutiedon jakamiseksi.

5. Suunnittele maakomponentin kokoonpano pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä ja suunnittele maakomponentin ryhmitys a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa 30.9.2025 lähtien

Koska GB ja Ranska ovat kantaneet suurimman osan taakasta tähän mennessä, nyt on toisten maiden vuoro. Ainakin osin. Turkki joutuu vielä kantamaan omaa osaansa.

Koska aikataulu on tiukka, on pakko luottaa ammattiasevoimiin. Näin ollen esim Suomen rooli jää pieneksi.

Esikunta koostuu akselilla Saksa, Ranska, GB ja Turkki.

Jako on pohjoiseen ja eteläiseen armeijakuntaan, reserviin sekä iskuosasto Krimiin. Jako menee suunnilleen samoin kuin ilmapuolustusvyöhykkeiden kanssa.


Pohjoinen armeijakunta:

• Divisioona Woltek (Puola)

8. jalkaväkiprikaati

9. Panssaroitu ratsuväkiprikaati

Mekanisoitu legioona

• Divisioona Macron (Ranska)

1. Mekanisoitu prikaati

2. Panssariprikaati

27. Vuoristojääkäriprikaati

• Divisioona Kampf (Saksa)

21. Panssariprikaati

41. Panssarikrenatööriprikaati

Ranskalais-saksalainen prikaati


Eteläinen armeijakunta:

• Divisioona Giuseppe (Italia)

Mekanisoitu prikaati Granatieri di Sardegna

Mekanisoitu prikaati Aosta

Mekanisoitu prikaati Sassari

• Divisioona Toledo (Espanja)

Prikaati Aragon

Prikaati Galicia

Prikaati Guzmán el Bueno

• Divisioona Lion

Mekanisoitu prikaati (Norja, Tanska, Ruotsi, Suomi, Latvia, Liettua, Viro)

Mekanisoitu prikaati (Romania, Bulgaria)

Mekanisoitu prikaati (Tsekki, Slovenia, Kroatia)


Tämän lisäksi luodaan strateginen reservi seuraavasti:

1. Mekanisoitu prikaatiryhmä (Kanada)

Mekanisoitu prikaati (Benelux)

7. Mekanisoitu prikaati Sarantaporos (Kreikka)

31. Mekanisoitu prikaati Kamia (Kreikka)

Tämä reservikomponentti on suoraan JFCBS:n esikunnan alaisuudessa.

Turkki valmistelee iskuosasto Krimin:

Merijalkaväkiprikaati

41. Commando-prikaati

6. moottoroitu jalkaväkirykmentti

Edit: lisätty vielä Norja ja Tanska mukaan

 

[otwa]

5. Suunnittele maakomponentin kokoonpano pohjautuen jäsenmaiden kyvykkyyksiin. Laadi lista tarvittavista jäsenmaiden yksiköistä ja suunnittele maakomponentin ryhmitys a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa 30.9.2025 lähtien

Koska GB ja Ranska ovat kantaneet suurimman osan taakasta tähän mennessä, nyt on toisten maiden vuoro. Ainakin osin. Turkki joutuu vielä kantamaan omaa osaansa.

Koska aikataulu on tiukka, on pakko luottaa ammattiasevoimiin. Näin ollen esim Suomen rooli jää pieneksi.

Esikunta koostuu akselilla Saksa, Ranska, GB ja Turkki.

Jako on pohjoiseen ja eteläiseen armeijakuntaan, reserviin sekä iskuosasto Krimiin. Jako menee suunnilleen samoin kuin ilmapuolustusvyöhykkeiden kanssa.


Pohjoinen armeijakunta:

• Divisioona Woltek (Puola)

8. jalkaväkiprikaati

9. Panssaroitu ratsuväkiprikaati

Mekanisoitu legioona

• Divisioona Macron (Ranska)

1. Mekanisoitu prikaati

2. Panssariprikaati

27. Vuoristojääkäriprikaati

• Divisioona Kampf (Saksa)

21. Panssariprikaati

41. Panssarikrenatööriprikaati

Ranskalais-saksalainen prikaati


Eteläinen armeijakunta:

• Divisioona Giuseppe (Italia)

Mekanisoitu prikaati Granatieri di Sardegna

Mekanisoitu prikaati Aosta

Mekanisoitu prikaati Sassari

• Divisioona Toledo (Espanja)

Prikaati Aragon

Prikaati Galicia

Prikaati Guzmán el Bueno

• Divisioona Lion

Mekanisoitu prikaati (Ruotsi, Suomi, Latvia, Liettua, Viro)

Mekanisoitu prikaati (Romania, Bulgaria)

Mekanisoitu prikaati (Tsekki, Slovenia, Kroatia)


Tämän lisäksi luodaan strateginen reservi seuraavasti:

1. Mekanisoitu prikaatiryhmä (Kanada)

Mekanisoitu prikaati (Benelux)

7. Mekanisoitu prikaati Sarantaporos (Kreikka)

31. Mekanisoitu prikaati Kamia (Kreikka)

Tämä reservikomponentti on suoraan JFCBS:n esikunnan alaisuudessa.

Turkki valmistelee iskuosasto Krimin:

Merijalkaväkiprikaati

41. Commando-prikaati

6. moottoroitu jalkaväkirykmentti

6. Kuvaa maakomponentin käyttöperiaate a) operaation ensimmäisessä vaiheessa ja b) operaation toisessa vaiheessa. Suunnittelutyön painopiste on suunnitella maakomponentin hyökkäys a) Krimin niemimaan suuntaan tai b) Mariupolin suuntaan operaation toisessa vaiheessa. Huomioi suunnittelussa riittävä operatiivinen reservi. Joukkojen käyttö tulee sitoa karttaan.



Jos hyökkäys kohdistuu Mariuopoliin, 1. AK aloittaa operaation H-7 päivää aikaisemmin. 2. AK aloittaa H ja OPRES valmistautuu jatkamaan H+14. Iskuosasto Krim on valmiudessa H+7 aloittamaan maihinnousun ja eristämään Krim Venäjästä. Tämän pitäisi samalla pitää yllä vaaraa Venäjän suuntaan, jotta se ei voi jättää eteläistä mahanpohjaansa huomioitta.


Jos hyökkäys kohdistuu Krimiin, aloitus on pitkälti sama. 1. AK aloittaa hyökkäyksen H-7 jonka tarkoitus on vetää voimia pois. 2. AK kohdistaa hyökkäyksensä vähän etelämmäs, Melitopolia kohti, H-3. Mutta tällä kertaa OPRES on se jolla hyökätään H-hetkenä kohti Krimiä. Samaan aikaan ISKOST KRIM aloittaa maihinnousun. ISKOST:n ilma- ja merikomponenttien tulee pystyä eristämään taistelutila H-3 - H+7 väliseksi ajaksi, myös vihollisen syvyydessä.