Einomies1
Respected Leader
Valtioneuvoston viestintäyksikkö
10.2.2012 11.55
Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2012 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä 10.2.2012
Pääministeri Jyrki Katainen
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies,
Meillä suomalaisilla on edessämme suuri yhteinen tehtävä: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen.
Kyse on suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Siitä, miten turvaamme vanhuksille hyvän hoivan, lapsille korkeatasoisen perusopetuksen ja esimerkiksi laadukkaat terveyspalvelut kaikille suomalaisille kestävällä tavalla. Näiden palveluiden turvaaminen kymmeniksi vuosiksi eteenpäin edellyttää nyt vastuullisia, vaikeitakin päätöksiä ja hyvää yhteistyötä.
Hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka on murenemassa. Nykymenolla tulomme eivät pitkällä aikavälillä riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan menoja. Ilman määrätietoisia toimia Suomi ei voi lunastaa kansalaisille antamaansa hyvinvointilupausta. Tämä tarkoittaisi palveluiden tuntuvaa heikkenemistä ja kasvavaa eriarvoisuutta.
Kyse on ennen kaikkea huoltosuhteen heikkenemisestä. Kun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, sataa työikäistä kohti oli noin 45–50 lasta ja seniorikansalaista. Tilanne muuttuu nopeasti: väestö ikääntyy jokaisessa kunnassa. Tämä tarkoittaa palvelutarpeen lisääntymistä ja esimerkiksi sitä, että palkastaan veroja maksavien osuus pienenee ja eläketuloistaan veroja maksavien osuus lisääntyy. Arviolta 15–20 vuoden kuluttua meillä on noin 20 lasta ja senioria enemmän sataa työikäistä kohden kuin tänä päivänä.
Samalla kun työikäisten suomalaisten määrä vähenee, tarve hyvinvointipalveluille kasvaa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että vuoteen 2030 mennessä perusterveydenhuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu, vanhustenhuollon palveluiden tarve jopa kaksinkertaistuu.
Kun työikäisten suomalaisten määrä vähenee, myös talouskasvu hidastuu. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja heikkenee, vaikka samaan aikaan hyvinvointimenot kasvavat jyrkästi. Valtiovarainministeriö arvioi, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on suuruusluokaltaan noin viisi prosenttia BKT:sta. Tämä tarkoittaa noin 10 miljardin euron vajetta, jota ei voi kuroa umpeen yksin budjettitoimin.
Valtio velkaantuu jo nyt nopeaa tahtia, vaikka 20 vuotta kestävä huoltosuhteen raju heikkeneminen on vasta juuri alkanut. Hallitusohjelmassa sovitut 2,5 miljardin euron sopeutustoimet eivät riitä tasapainottamaan valtiontaloutta eivätkä taittamaan velkaantumiskehitystä.
Tällä kehyskaudella valtio uhkaa velkaantua kuudesta seitsemään miljardia euroa lisää joka vuosi. Tämä syömävelka otetaan lastemme piikkiin. Valtion velkaantuminen heikentää entisestään kykyämme ottaa vastaan väestön ikääntymisestä aiheutuva lisärasitus. Kasvavat korkomenot ovat nekin pois yhteisten hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta.
Velkaantuminen uhkaa myös kuntia: ainakin kolmannes Suomen kunnista on joutumassa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin jo 2020-luvulla. Ellei kehitykseen puututa, kuntalaiset joutuvat sietämättömän eriarvoiseen asemaan niin palveluiden saatavuuden kuin verotaakankin osalta.
Arvoisa puhemies,
Tämä on kaunistelematon kuva Suomen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta koettelevista haasteista.
Me suomalaiset voimme kuitenkin selviytyä näistä haasteista. Voimme pelastaa meille kaikille tärkeän hyvinvointiyhteiskunnan ja meille kaikille tärkeät hyvinvointipalvelut. Tämä kuitenkin edellyttää, että uskallamme uudistaa Suomea.
Med tanke på den gemensamma uppgift som vi står inför är hejdandet av statens skuldsättningstakt den mest brådskande åtgärden. Vid ramförhandlingarna i mars gäller det för regeringen att enas om sådana nya åtgärder med vars hjälp statens skuldsättning kan minskas. Genom utgiftsinbesparingar och skattehöjningar kan man snabbt minska skuldsättningen och därmed se till att skulden och räntorna på den inte stiger till en ohållbar nivå. Målet är således att vi ska leva på våra inkomster, inte på skuld.
Yhteisen tehtävämme edessä kiireellisin toimenpide on valtion velkaantumisvauhdin hillitseminen. Hallituksella on maaliskuun kehysriihessä edessään sellaisista uusista toimista sopiminen, joilla vähennetään valtion velkaantumista. Menosäästöillä ja veronkorotuksilla vähennämme nopeasti velkaantumisen määrää, jotta velka ja siitä maksettavat korot eivät kasva kestämättömälle tasolle. Tavoitteena on siis elää tulojemme mukaisesti, ei velaksi.
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut toteuttamaan uusia sopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Hallitus keskustelee talousnäkymistä ja sopii julkisen talouden sopeuttamistarpeen mittakaavan strategiaistunnossaan helmikuun lopussa. Maaliskuun kehysriihessä sovitaan tämän sopeutuksen sisällöstä. Kehysriihessä hallitus linjaa myös kantojaan rakenteellisiin toimiin. Tämän lisäksi kehysriihessä sovitaan toimista kestävän kasvun ja korkeamman työllisyysasteen aikaansaamiseksi.
Hallitus tekee tarvittavan lisäsopeutuksen hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti: veronkorotuksia ja menosäästöjä samassa suhteessa. Nämä kehysriihessä sovittavat sopeutustoimet tulevat koskettamaan jokaista suomalaista. Toimet ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus saadaan kestävälle pohjalle.
Sopeutustoimet ajoittuvat vuosille 2013–2015. Veronkorotusten ja säästöjen ajoituksessa huomioidaan vallitseva suhdannetilanne, sillä tarkoituksena ei tokikaan ole heikentää entisestään jo hiipuvaa talouskasvua. Samoin keinot on valittava siten, että kielteiset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen kyetään minimoimaan.
Velkaantuminen on siis katkaistava, mutta keinojen on vaalittava työllisyyttä, kestävää kasvua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Arvoisa puhemies,
Hyvinvointiyhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyys edellyttää rakenteellisia toimia, joilla vahvistetaan hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Erityisen tärkeitä toimia ovat työurien pidentäminen ja työvoiman tarjonnan lisääminen.
Pidempi työura tarkoittaa työntekijälle parempaa eläketurvaa ja maltillisempaa työeläkemaksujen kehitystä. Samalla julkinen talous – siis suomalainen hyvinvointiyhteiskunta – vahvistuu suurempien verotulojen myötä. Parempi työn tarjonta puolestaan tarkoittaa korkeampaa työllisyyttä ja sitä kautta pienempiä tuloeroja ja vahvempaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Nämä rakenteelliset toimet ovat välttämättömiä. Mitä aiemmin niistä voidaan sopia, sitä lievempinä ne voidaan tehdä. Mitä myöhempään lykkäämme väistämättömien uudistusten tekemistä, sitä rajumpina ne joudutaan myöhemmin toteuttamaan. Nyt päätökset ovat omissa käsissämme.
Tarvitsemme myös muita toimia talouskasvun vauhdittamiseksi. Talouskasvun kannalta olennaista on mahdollisimman korkea työllisyysaste, parempi työn tuottavuus ja kasvuhakuisen ja kansainvälisen yritystoiminnan tukeminen. Tavoitteena on vähäpäästöinen ja resurssitehokas Suomi, jossa kestävän kasvun avulla turvataan tulevaisuuden työpaikat.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu viime kädessä kansainvälisesti kilpailukykyisiin yrityksiin, joilla on varaa työllistää. Noin 40 % Suomen BKT:stä syntyy viennistä. Vientimme ei kasva yhtä nopeasti kuin kilpailijamaidemme, ennen kaikkea Saksan ja Ruotsin. Suomen viennin painopiste on perinteisesti ollut suurissa yrityksissä ja teollisuudessa, mutta jatkossa meidän on saatava riittävän vahva ote tuotteiden ja palveluiden kysynnän valtavasta kasvusta. Hallitus ryhtyy alkuvuoden aikana lukuisiin toimiin, joilla tuetaan aikaisempaa vahvemmin suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla.
Meillä on aihetta olla huolissaan suomalaisen huippuosaamisen kilpailukyvystä. Viimeksi keskiviikkona saimme kuulla valitettavia uutisia Nokian rajuista vähennyksistä Salossa. Nämä vähennykset osuvat Suomen viennin syömähampaaseen, teleklusteriin. Hallitus tarjoaa kaiken avun Salon seudulle ja irtisanottaville. Salon seutukunta on jo nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, joka mahdollistaa valtion laajat tukitoimet.
Nokian vähennykset eivät ole ainoa merkki Suomen viennin heikentyvästä kilpailukyvystä. Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde on heikentynyt kymmenessä vuodessa noin 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että meiltä maailmalle vietävät tavarat ovat yhä halvempia suhteessa maailmalta meille tuotaviin hyödykkeisiin. Lisäarvoa syntyy yhä vähemmän Suomessa. Tämä kehitys ei saa jatkua.
Hallitus on jo viime vuonna päättänyt useista talouskasvua vauhdittavista rakenteellisista uudistuksista. Esimerkiksi verotuksen painopistettä on siirretty kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.
Edesauttamalla kokoavan raamisovun syntymistä työmarkkinoilla tuettiin suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoimaa. Raamisovun yhteydessä hallitus on sitoutunut esimerkiksi toteuttamaan toimia kasvuyrittäjyyden vauhdittamiseksi. Myös tämän vuoden alusta voimaan astunut energiaveroleikkuri parantaa Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä.
Olennaista on myös se, että nuoret saadaan nykyistä nopeammin työmarkkinoille. Hallitus on nuorten yhteiskuntatakuun muodossa ryhtynyt määrätietoisiin toimiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Arvoisa puhemies,
Rakenteiden uudistamista tarvitaan myös kuntatasolla. Hallitus toteuttaa tällä vaalikaudella kuntauudistuksen, jonka tärkeimpänä tavoitteena on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen myös tuleville sukupolville.
Nykymenolla lukuisat suomalaiset kunnat eivät selviä tulevien vuosikymmenien taakasta. Kymmenet, jopa sadat kunnat ovat joutumassa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Tuoreen VM:n arvion mukaan kunnat joutuisivat kolmen valtuustokauden aikana nostamaan kunnallisveroa keskimäärin yli kuudella ja puolella prosenttiyksiköllä. Saman arvion mukaan liki 65 kuntaa joutuisi perimään vuonna 2024 yli 30 prosentin kunnallisveroa.
Tämän kehityksen torjumiseksi hallitus on ohjelmassaan sopinut kuntauudistuksesta, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.
Uudistuksella luodaan kunnat, jotka kykenevät pitämään huolta kunnallisten lähipalveluiden tuottamisesta. Samalla luodaan elinvoimaisempi yhdyskuntarakenne, joka vahvistaa talouskasvua ja vähentää epätervettä kuntakilpailua. Vahvoihin peruskuntiin perustuva uudistus vahvistaa myös paikallista demokratiaa. Kun palveluiden järjestämisestä päätetään kunnassa eikä erilaisten palveluiden järjestämistä varten perustetuissa erilaisissa ylikunnallisissa himmeleissä, myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet paranevat.
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys luovutettiin keskiviikkona hallinto- ja kuntaministeri Virkkuselle. Helmikuun 14. päivä käynnistyy laaja alue- ja kuulemiskierros, jolla kerätään kuntien ja kuntalaisten näkemyksiä kuntauudistuksen erilaisista toteuttamismalleista.
Nyt hallitus etsii yhdessä kaikkien Suomen kuntien kanssa parasta tapaa saavuttaa yhteiset tavoitteet: lähipalveluiden turvaaminen ja vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Tavoitteet saavutetaan vain laajalla yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan.
Huhtikuussa päättyvän kuntien kuulemiskierroksen jälkeen hallitus päättää kuntauudistuksen jatkovalmistelusta ja sisällöstä. Tässä yhteydessä määritellään rakenneuudistusta ohjaavat vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistavat. Hallitus on myös tarjonnut oppositiolle yhteistyön mahdollisuutta kuntauudistuksen toteuttamiseksi. Tämä tarjous on edelleen voimassa.
Ärade talman,
Det finländska välfärdssamhällets utveckling går hand i hand med Europeiska unionens utveckling. EU är Finlands viktigaste exportmarknad. Vi måste se till att EU:s skuldkris under loppet av nästa år förvandlas till ny tillväxt.
Redan under de senaste åren har en hel rad stabiliseringsåtgärder genomförts. Vissa tecken tyder på att skuldkrisen håller på att lätta och att vi går mot stabilare tider. Den finansiella disciplinen har ökat i betydande grad till följd av trovärdiga och bindande bestämmelser.
Ett EU-lagstiftningspaket som förbättrat den finansiella disciplinen har tagits i bruk: tjugofem EU-länder har dessutom godkänt ett stramare avtal som är bindande för den ekonomiska politiken. Dessa reformer börjar bära frukt i takt med att förtroendet stärks. I första hand är det dock de krisande länderna själva som ska se till att förtroendet stärks.
Arvoisa puhemies,
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja Euroopan unionin kehityksen välillä vallitsee kohtalonyhteys. EU on Suomen tärkein vientialue. Meidän on tulevan vuoden aikana käännettävä EU:n velkakriisi uudeksi kasvuksi.
Erilaisia vakautustoimia on toteutettu jo useamman vuoden ajan. On merkkejä siitä, että velkakriisissä olisi tapahtumassa käänne kohti parempia ja vakaampia aikoja. Talouskuria on lisätty huomattavalla tavalla uskottavin ja sitovin säännöin.
Talouskuria kohentanut EU-lainsäädäntöpaketti on otettu käyttöön ja 25 EU-maata ovat lisäksi hyväksyneet talouspolitiikkaa sitovan tiukemman sopimuksen. Nämä uudistukset alkavat vaikuttaa luottamusta vahvistamalla. Pääosassa luottamuksen vahvistamisessa ovat kuitenkin vaikeuksissa olevat maat itse.
Tarkkaavaisuuden ei tietenkään pidä herpaantua ja vuosi 2012 sisältää monia vaikeita paikkoja. Tästä syystä on tärkeää, että meillä on riittävä eurooppalainen reagointikyky nykyisen rahoitusvakausvälineen ja pysyvän vakausmekanismin muodossa. Suomi tulee jatkossakin painottamaan kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n roolia kriisin ratkaisussa.
Pelkät säästöt ja lainaohjelmat eivät riitä pysyvän ratkaisun saavuttamiseksi. Kriisin rinnalla on tärkeää, että parannamme kasvun edellytyksiä Euroopassa. Tämä edellyttää määrätietoisia toimia sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Suomi peräänkuuluttaa erityisesti sisämarkkinoiden kehittämistä, avointa taloutta ja taloudellista toimeliaisuutta kohentavia rakenneuudistuksia. Eurooppa ei nouse ilman näitä uudistuksia. Samalla on huomattava, että myös meidän Suomessa on elettävä kuin opetamme.
Arvoisa puhemies,
Tulevana keväänä eduskunnan käsittelyyn tulevista asioista haluan vielä erikseen nostaa esille puolustusvoimauudistuksen.
Puolustusvoimien uudistustarve on tunnistettu jo vuosia sitten. Keskeinen tekijä on ikäluokkien pieneneminen: koulutuspaikkojen supistamistarve on vuoden 2015 tasolla 3000-4500. Kun palveluskelpoinen ikäluokka pienenee, tällä on vaikutusta erityisesti tarvittavaan joukko-osastorakenteeseen.
Toinen keskeinen tekijä on raha: Yleinen taloustilanne pakottaa tarkastelemaan kriittisesti kaikkia julkisia menoja ja etsimään säästökohteita. Kun taloutta joudutaan tasapainottamaan, puolustusmenot ovat samalla viivalla esimerkiksi terveys- ja koulutusmenojen kanssa, kun karsintaa tehdään.
Keskiviikkona julkistettu puolustusvoimauudistus on vaikea, mutta välttämätön uudistus. Suomen puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää puolustusvoimissa rakenteellisia muutoksia. Vähennykset ja lakkautukset ovat valitettavasti välttämättömiä kustannusrakenteen tervehdyttämiseksi.
Varuskunnilla on sekä taloudellista että historiallista merkitystä monille alueille. Siitä huolimatta on syytä tunnustaa tosiasiat. Tuleville ikäluokille ei tarvita nykyistä määrää varuskuntia. Suomen tulevaisuuden puolustaminen vaatii tervettä julkista taloutta.
Varuskuntien lakkauttamisilla on vaikutuksia monilla alueilla. Hallitus on jo ryhtynyt toimiin, joilla rakennemuutoksen koskettamia alueita voidaan tukea.
Puolustusvoimauudistus ei tarkoita puolustuksemme peruslinjausten muuttamista. Kaikissa oloissa Suomella on oltava uskottava itsenäinen puolustuskyky, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Koko Suomea on kyettävä puolustamaan. Lisäksi on tarvittaessa kyettävä puolustusvoimien kahteen muuhun perustehtävään eli viranomaisavun antamiseen ja kansainväliseen kriisinhallintaan.
Tavoitteena on, että puolustusvoimauudistuksen jälkeinen organisaatio ja uudistetut toimintamallit ovat käytössä vuonna 2015. Uudistuksen päämääränä ovat suorituskykyiset puolustusvoimat, joilla on kyky maamme koskemattomuuden turvaamiseen sekä kansainväliseen toimintaan.
Arvoisa puhemies,
Tänä vuonna olemme suurien päätösten äärellä. Meidän suomalaisten yhteinen haasteemme on löytää keinot suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen.
Pään laittaminen pensaaseen ei auta. Mitä pidemmälle välttämättömiä päätöksiä venytetään, sitä vaikeammiksi ne käyvät ja sitä enemmän ne vaikuttavat suomalaisten arkeen. Toimiin on ryhdyttävä nyt, kun niistä päättäminen on vielä omissa käsissämme.
Meillä on edessämme vaikeita päätöksiä, joilla on myös ikäviä seurauksia. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi kuitenkin se, jos emme tekisi mitään. Jos uskottelemme itsellemme, että uudistuksia ei tarvita tai että niitä voidaan loputtomasti lykätä, hylkäämme myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.
Rohkeilla uudistuksilla ja yhteistyöllä taas voimme luoda pohjan uudelle, vahvemmalle hyvinvointiyhteiskunnalle. Suomelle, joka kykenee pitämään lupauksensa laadukkaista palveluista. Suomelle, jonka hyvinvointi ei perustu velkarahalle. Suomelle, jossa suomalaisten on hyvä asua jokaisessa kunnassa.
http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/fi.jsp?oid=350756
10.2.2012 11.55
Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2012 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä 10.2.2012
Pääministeri Jyrki Katainen
(muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies,
Meillä suomalaisilla on edessämme suuri yhteinen tehtävä: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen.
Kyse on suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Siitä, miten turvaamme vanhuksille hyvän hoivan, lapsille korkeatasoisen perusopetuksen ja esimerkiksi laadukkaat terveyspalvelut kaikille suomalaisille kestävällä tavalla. Näiden palveluiden turvaaminen kymmeniksi vuosiksi eteenpäin edellyttää nyt vastuullisia, vaikeitakin päätöksiä ja hyvää yhteistyötä.
Hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka on murenemassa. Nykymenolla tulomme eivät pitkällä aikavälillä riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan menoja. Ilman määrätietoisia toimia Suomi ei voi lunastaa kansalaisille antamaansa hyvinvointilupausta. Tämä tarkoittaisi palveluiden tuntuvaa heikkenemistä ja kasvavaa eriarvoisuutta.
Kyse on ennen kaikkea huoltosuhteen heikkenemisestä. Kun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, sataa työikäistä kohti oli noin 45–50 lasta ja seniorikansalaista. Tilanne muuttuu nopeasti: väestö ikääntyy jokaisessa kunnassa. Tämä tarkoittaa palvelutarpeen lisääntymistä ja esimerkiksi sitä, että palkastaan veroja maksavien osuus pienenee ja eläketuloistaan veroja maksavien osuus lisääntyy. Arviolta 15–20 vuoden kuluttua meillä on noin 20 lasta ja senioria enemmän sataa työikäistä kohden kuin tänä päivänä.
Samalla kun työikäisten suomalaisten määrä vähenee, tarve hyvinvointipalveluille kasvaa. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että vuoteen 2030 mennessä perusterveydenhuollon palveluiden tarve puolitoistakertaistuu, vanhustenhuollon palveluiden tarve jopa kaksinkertaistuu.
Kun työikäisten suomalaisten määrä vähenee, myös talouskasvu hidastuu. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja heikkenee, vaikka samaan aikaan hyvinvointimenot kasvavat jyrkästi. Valtiovarainministeriö arvioi, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on suuruusluokaltaan noin viisi prosenttia BKT:sta. Tämä tarkoittaa noin 10 miljardin euron vajetta, jota ei voi kuroa umpeen yksin budjettitoimin.
Valtio velkaantuu jo nyt nopeaa tahtia, vaikka 20 vuotta kestävä huoltosuhteen raju heikkeneminen on vasta juuri alkanut. Hallitusohjelmassa sovitut 2,5 miljardin euron sopeutustoimet eivät riitä tasapainottamaan valtiontaloutta eivätkä taittamaan velkaantumiskehitystä.
Tällä kehyskaudella valtio uhkaa velkaantua kuudesta seitsemään miljardia euroa lisää joka vuosi. Tämä syömävelka otetaan lastemme piikkiin. Valtion velkaantuminen heikentää entisestään kykyämme ottaa vastaan väestön ikääntymisestä aiheutuva lisärasitus. Kasvavat korkomenot ovat nekin pois yhteisten hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta.
Velkaantuminen uhkaa myös kuntia: ainakin kolmannes Suomen kunnista on joutumassa suuriin taloudellisiin vaikeuksiin jo 2020-luvulla. Ellei kehitykseen puututa, kuntalaiset joutuvat sietämättömän eriarvoiseen asemaan niin palveluiden saatavuuden kuin verotaakankin osalta.
Arvoisa puhemies,
Tämä on kaunistelematon kuva Suomen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta koettelevista haasteista.
Me suomalaiset voimme kuitenkin selviytyä näistä haasteista. Voimme pelastaa meille kaikille tärkeän hyvinvointiyhteiskunnan ja meille kaikille tärkeät hyvinvointipalvelut. Tämä kuitenkin edellyttää, että uskallamme uudistaa Suomea.
Med tanke på den gemensamma uppgift som vi står inför är hejdandet av statens skuldsättningstakt den mest brådskande åtgärden. Vid ramförhandlingarna i mars gäller det för regeringen att enas om sådana nya åtgärder med vars hjälp statens skuldsättning kan minskas. Genom utgiftsinbesparingar och skattehöjningar kan man snabbt minska skuldsättningen och därmed se till att skulden och räntorna på den inte stiger till en ohållbar nivå. Målet är således att vi ska leva på våra inkomster, inte på skuld.
Yhteisen tehtävämme edessä kiireellisin toimenpide on valtion velkaantumisvauhdin hillitseminen. Hallituksella on maaliskuun kehysriihessä edessään sellaisista uusista toimista sopiminen, joilla vähennetään valtion velkaantumista. Menosäästöillä ja veronkorotuksilla vähennämme nopeasti velkaantumisen määrää, jotta velka ja siitä maksettavat korot eivät kasva kestämättömälle tasolle. Tavoitteena on siis elää tulojemme mukaisesti, ei velaksi.
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut toteuttamaan uusia sopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Hallitus keskustelee talousnäkymistä ja sopii julkisen talouden sopeuttamistarpeen mittakaavan strategiaistunnossaan helmikuun lopussa. Maaliskuun kehysriihessä sovitaan tämän sopeutuksen sisällöstä. Kehysriihessä hallitus linjaa myös kantojaan rakenteellisiin toimiin. Tämän lisäksi kehysriihessä sovitaan toimista kestävän kasvun ja korkeamman työllisyysasteen aikaansaamiseksi.
Hallitus tekee tarvittavan lisäsopeutuksen hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti: veronkorotuksia ja menosäästöjä samassa suhteessa. Nämä kehysriihessä sovittavat sopeutustoimet tulevat koskettamaan jokaista suomalaista. Toimet ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus saadaan kestävälle pohjalle.
Sopeutustoimet ajoittuvat vuosille 2013–2015. Veronkorotusten ja säästöjen ajoituksessa huomioidaan vallitseva suhdannetilanne, sillä tarkoituksena ei tokikaan ole heikentää entisestään jo hiipuvaa talouskasvua. Samoin keinot on valittava siten, että kielteiset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen kyetään minimoimaan.
Velkaantuminen on siis katkaistava, mutta keinojen on vaalittava työllisyyttä, kestävää kasvua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Arvoisa puhemies,
Hyvinvointiyhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyys edellyttää rakenteellisia toimia, joilla vahvistetaan hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Erityisen tärkeitä toimia ovat työurien pidentäminen ja työvoiman tarjonnan lisääminen.
Pidempi työura tarkoittaa työntekijälle parempaa eläketurvaa ja maltillisempaa työeläkemaksujen kehitystä. Samalla julkinen talous – siis suomalainen hyvinvointiyhteiskunta – vahvistuu suurempien verotulojen myötä. Parempi työn tarjonta puolestaan tarkoittaa korkeampaa työllisyyttä ja sitä kautta pienempiä tuloeroja ja vahvempaa hyvinvointiyhteiskuntaa.
Nämä rakenteelliset toimet ovat välttämättömiä. Mitä aiemmin niistä voidaan sopia, sitä lievempinä ne voidaan tehdä. Mitä myöhempään lykkäämme väistämättömien uudistusten tekemistä, sitä rajumpina ne joudutaan myöhemmin toteuttamaan. Nyt päätökset ovat omissa käsissämme.
Tarvitsemme myös muita toimia talouskasvun vauhdittamiseksi. Talouskasvun kannalta olennaista on mahdollisimman korkea työllisyysaste, parempi työn tuottavuus ja kasvuhakuisen ja kansainvälisen yritystoiminnan tukeminen. Tavoitteena on vähäpäästöinen ja resurssitehokas Suomi, jossa kestävän kasvun avulla turvataan tulevaisuuden työpaikat.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu viime kädessä kansainvälisesti kilpailukykyisiin yrityksiin, joilla on varaa työllistää. Noin 40 % Suomen BKT:stä syntyy viennistä. Vientimme ei kasva yhtä nopeasti kuin kilpailijamaidemme, ennen kaikkea Saksan ja Ruotsin. Suomen viennin painopiste on perinteisesti ollut suurissa yrityksissä ja teollisuudessa, mutta jatkossa meidän on saatava riittävän vahva ote tuotteiden ja palveluiden kysynnän valtavasta kasvusta. Hallitus ryhtyy alkuvuoden aikana lukuisiin toimiin, joilla tuetaan aikaisempaa vahvemmin suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla.
Meillä on aihetta olla huolissaan suomalaisen huippuosaamisen kilpailukyvystä. Viimeksi keskiviikkona saimme kuulla valitettavia uutisia Nokian rajuista vähennyksistä Salossa. Nämä vähennykset osuvat Suomen viennin syömähampaaseen, teleklusteriin. Hallitus tarjoaa kaiken avun Salon seudulle ja irtisanottaville. Salon seutukunta on jo nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, joka mahdollistaa valtion laajat tukitoimet.
Nokian vähennykset eivät ole ainoa merkki Suomen viennin heikentyvästä kilpailukyvystä. Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde on heikentynyt kymmenessä vuodessa noin 15 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että meiltä maailmalle vietävät tavarat ovat yhä halvempia suhteessa maailmalta meille tuotaviin hyödykkeisiin. Lisäarvoa syntyy yhä vähemmän Suomessa. Tämä kehitys ei saa jatkua.
Hallitus on jo viime vuonna päättänyt useista talouskasvua vauhdittavista rakenteellisista uudistuksista. Esimerkiksi verotuksen painopistettä on siirretty kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.
Edesauttamalla kokoavan raamisovun syntymistä työmarkkinoilla tuettiin suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoimaa. Raamisovun yhteydessä hallitus on sitoutunut esimerkiksi toteuttamaan toimia kasvuyrittäjyyden vauhdittamiseksi. Myös tämän vuoden alusta voimaan astunut energiaveroleikkuri parantaa Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä.
Olennaista on myös se, että nuoret saadaan nykyistä nopeammin työmarkkinoille. Hallitus on nuorten yhteiskuntatakuun muodossa ryhtynyt määrätietoisiin toimiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Arvoisa puhemies,
Rakenteiden uudistamista tarvitaan myös kuntatasolla. Hallitus toteuttaa tällä vaalikaudella kuntauudistuksen, jonka tärkeimpänä tavoitteena on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen myös tuleville sukupolville.
Nykymenolla lukuisat suomalaiset kunnat eivät selviä tulevien vuosikymmenien taakasta. Kymmenet, jopa sadat kunnat ovat joutumassa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin.
Tuoreen VM:n arvion mukaan kunnat joutuisivat kolmen valtuustokauden aikana nostamaan kunnallisveroa keskimäärin yli kuudella ja puolella prosenttiyksiköllä. Saman arvion mukaan liki 65 kuntaa joutuisi perimään vuonna 2024 yli 30 prosentin kunnallisveroa.
Tämän kehityksen torjumiseksi hallitus on ohjelmassaan sopinut kuntauudistuksesta, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.
Uudistuksella luodaan kunnat, jotka kykenevät pitämään huolta kunnallisten lähipalveluiden tuottamisesta. Samalla luodaan elinvoimaisempi yhdyskuntarakenne, joka vahvistaa talouskasvua ja vähentää epätervettä kuntakilpailua. Vahvoihin peruskuntiin perustuva uudistus vahvistaa myös paikallista demokratiaa. Kun palveluiden järjestämisestä päätetään kunnassa eikä erilaisten palveluiden järjestämistä varten perustetuissa erilaisissa ylikunnallisissa himmeleissä, myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet paranevat.
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys luovutettiin keskiviikkona hallinto- ja kuntaministeri Virkkuselle. Helmikuun 14. päivä käynnistyy laaja alue- ja kuulemiskierros, jolla kerätään kuntien ja kuntalaisten näkemyksiä kuntauudistuksen erilaisista toteuttamismalleista.
Nyt hallitus etsii yhdessä kaikkien Suomen kuntien kanssa parasta tapaa saavuttaa yhteiset tavoitteet: lähipalveluiden turvaaminen ja vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Tavoitteet saavutetaan vain laajalla yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan.
Huhtikuussa päättyvän kuntien kuulemiskierroksen jälkeen hallitus päättää kuntauudistuksen jatkovalmistelusta ja sisällöstä. Tässä yhteydessä määritellään rakenneuudistusta ohjaavat vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistavat. Hallitus on myös tarjonnut oppositiolle yhteistyön mahdollisuutta kuntauudistuksen toteuttamiseksi. Tämä tarjous on edelleen voimassa.
Ärade talman,
Det finländska välfärdssamhällets utveckling går hand i hand med Europeiska unionens utveckling. EU är Finlands viktigaste exportmarknad. Vi måste se till att EU:s skuldkris under loppet av nästa år förvandlas till ny tillväxt.
Redan under de senaste åren har en hel rad stabiliseringsåtgärder genomförts. Vissa tecken tyder på att skuldkrisen håller på att lätta och att vi går mot stabilare tider. Den finansiella disciplinen har ökat i betydande grad till följd av trovärdiga och bindande bestämmelser.
Ett EU-lagstiftningspaket som förbättrat den finansiella disciplinen har tagits i bruk: tjugofem EU-länder har dessutom godkänt ett stramare avtal som är bindande för den ekonomiska politiken. Dessa reformer börjar bära frukt i takt med att förtroendet stärks. I första hand är det dock de krisande länderna själva som ska se till att förtroendet stärks.
Arvoisa puhemies,
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja Euroopan unionin kehityksen välillä vallitsee kohtalonyhteys. EU on Suomen tärkein vientialue. Meidän on tulevan vuoden aikana käännettävä EU:n velkakriisi uudeksi kasvuksi.
Erilaisia vakautustoimia on toteutettu jo useamman vuoden ajan. On merkkejä siitä, että velkakriisissä olisi tapahtumassa käänne kohti parempia ja vakaampia aikoja. Talouskuria on lisätty huomattavalla tavalla uskottavin ja sitovin säännöin.
Talouskuria kohentanut EU-lainsäädäntöpaketti on otettu käyttöön ja 25 EU-maata ovat lisäksi hyväksyneet talouspolitiikkaa sitovan tiukemman sopimuksen. Nämä uudistukset alkavat vaikuttaa luottamusta vahvistamalla. Pääosassa luottamuksen vahvistamisessa ovat kuitenkin vaikeuksissa olevat maat itse.
Tarkkaavaisuuden ei tietenkään pidä herpaantua ja vuosi 2012 sisältää monia vaikeita paikkoja. Tästä syystä on tärkeää, että meillä on riittävä eurooppalainen reagointikyky nykyisen rahoitusvakausvälineen ja pysyvän vakausmekanismin muodossa. Suomi tulee jatkossakin painottamaan kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n roolia kriisin ratkaisussa.
Pelkät säästöt ja lainaohjelmat eivät riitä pysyvän ratkaisun saavuttamiseksi. Kriisin rinnalla on tärkeää, että parannamme kasvun edellytyksiä Euroopassa. Tämä edellyttää määrätietoisia toimia sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Suomi peräänkuuluttaa erityisesti sisämarkkinoiden kehittämistä, avointa taloutta ja taloudellista toimeliaisuutta kohentavia rakenneuudistuksia. Eurooppa ei nouse ilman näitä uudistuksia. Samalla on huomattava, että myös meidän Suomessa on elettävä kuin opetamme.
Arvoisa puhemies,
Tulevana keväänä eduskunnan käsittelyyn tulevista asioista haluan vielä erikseen nostaa esille puolustusvoimauudistuksen.
Puolustusvoimien uudistustarve on tunnistettu jo vuosia sitten. Keskeinen tekijä on ikäluokkien pieneneminen: koulutuspaikkojen supistamistarve on vuoden 2015 tasolla 3000-4500. Kun palveluskelpoinen ikäluokka pienenee, tällä on vaikutusta erityisesti tarvittavaan joukko-osastorakenteeseen.
Toinen keskeinen tekijä on raha: Yleinen taloustilanne pakottaa tarkastelemaan kriittisesti kaikkia julkisia menoja ja etsimään säästökohteita. Kun taloutta joudutaan tasapainottamaan, puolustusmenot ovat samalla viivalla esimerkiksi terveys- ja koulutusmenojen kanssa, kun karsintaa tehdään.
Keskiviikkona julkistettu puolustusvoimauudistus on vaikea, mutta välttämätön uudistus. Suomen puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää puolustusvoimissa rakenteellisia muutoksia. Vähennykset ja lakkautukset ovat valitettavasti välttämättömiä kustannusrakenteen tervehdyttämiseksi.
Varuskunnilla on sekä taloudellista että historiallista merkitystä monille alueille. Siitä huolimatta on syytä tunnustaa tosiasiat. Tuleville ikäluokille ei tarvita nykyistä määrää varuskuntia. Suomen tulevaisuuden puolustaminen vaatii tervettä julkista taloutta.
Varuskuntien lakkauttamisilla on vaikutuksia monilla alueilla. Hallitus on jo ryhtynyt toimiin, joilla rakennemuutoksen koskettamia alueita voidaan tukea.
Puolustusvoimauudistus ei tarkoita puolustuksemme peruslinjausten muuttamista. Kaikissa oloissa Suomella on oltava uskottava itsenäinen puolustuskyky, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Koko Suomea on kyettävä puolustamaan. Lisäksi on tarvittaessa kyettävä puolustusvoimien kahteen muuhun perustehtävään eli viranomaisavun antamiseen ja kansainväliseen kriisinhallintaan.
Tavoitteena on, että puolustusvoimauudistuksen jälkeinen organisaatio ja uudistetut toimintamallit ovat käytössä vuonna 2015. Uudistuksen päämääränä ovat suorituskykyiset puolustusvoimat, joilla on kyky maamme koskemattomuuden turvaamiseen sekä kansainväliseen toimintaan.
Arvoisa puhemies,
Tänä vuonna olemme suurien päätösten äärellä. Meidän suomalaisten yhteinen haasteemme on löytää keinot suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen.
Pään laittaminen pensaaseen ei auta. Mitä pidemmälle välttämättömiä päätöksiä venytetään, sitä vaikeammiksi ne käyvät ja sitä enemmän ne vaikuttavat suomalaisten arkeen. Toimiin on ryhdyttävä nyt, kun niistä päättäminen on vielä omissa käsissämme.
Meillä on edessämme vaikeita päätöksiä, joilla on myös ikäviä seurauksia. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi kuitenkin se, jos emme tekisi mitään. Jos uskottelemme itsellemme, että uudistuksia ei tarvita tai että niitä voidaan loputtomasti lykätä, hylkäämme myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.
Rohkeilla uudistuksilla ja yhteistyöllä taas voimme luoda pohjan uudelle, vahvemmalle hyvinvointiyhteiskunnalle. Suomelle, joka kykenee pitämään lupauksensa laadukkaista palveluista. Suomelle, jonka hyvinvointi ei perustu velkarahalle. Suomelle, jossa suomalaisten on hyvä asua jokaisessa kunnassa.
http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/fi.jsp?oid=350756