Kauppalaivasto huoltovarmuuden takaajana?

Benelli

Respected Leader
Puhutaan paljon merenalaisista tunneleista huoltovarmuuden takaajana mutta entä jos sen sijaan hankittaisiin oma kauppalaivasto?

On arvioitu että Helsinki-Tallinna tunneli maksaisi 13.8 miljardia €, eli jotain noin 10 kertaa Finnlinesin markkina-arvo?
https://yle.fi/uutiset/3-10062616

+ Alkuun päästään huomattavasti pienemmällä rahoituksella.
+ Toiminnan kannattavuus ei olisi vain kahdesta maasta kiinni.
+ Parempi työllistävä vaikutus.
+ Ei olisi pistemaali eivätkä kaikki munat samassa korissa.
+ Toimii myös Ahvenanmaan suuntaan.
+ Siirtää suurempia määriä kuormaa niin pitkään kuin homma toimii.

- Voidaan Sipilöidä, tunneli on ja pysyy.
- Suomen lipun alla kulkevat laivat olisivat valtamerillä vapaata riistaa ilman kolmannen osapuolen puuttumista peliin.
 
Puhutaan paljon merenalaisista tunneleista huoltovarmuuden takaajana mutta entä jos sen sijaan hankittaisiin oma kauppalaivasto?

Tallinnan tunneli on jotain ihan muuta kuin kustannuslaskelmia, se on Unelma ja Unelmalle ei voi laittaa hintalappua. Sinänsähän olen kanssasi ihan samaa mieltä, Tallinnan tunnelin panostukset kannattaisi laittaa merenkulun teknologian ja sähköisen lentoliikenteen kehittämiseen. Siten voitaisiin ehkä saada vientituotteitakin. Huoltovarmuusulottuuvuteen meriliikenteen kehittäminen on paras ratkaisu ja siihen olisi varmasti useita erilaisia keinoja - sipilöinnillä tai ilman.
 
Viimeksi muokattu:
Politiikkaradiossa huoltovarmuudesta:

Miten Suomi varautuu vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin eli pitää huoltovarmuutta yllä?

Onko Suomi liian riippuvainen Venäjältä tuotavasta energiasta? Entä mitkä yhtiöt ovat sellaisia, joista valtion ei pidä myydä ulkomaalaisille sijoittajille?

Haastateltavana Huoltovarmuuskeskuksen virkaatekevä toimitusjohtaja Asko Harjula. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Nälkävuosien jälkeen opittiin kantapään kautta, että hyvinä vuosina kannattaa varastoida viljaa huonojen vuosien varalle. Sodista opittiin, että varautuminen riskeihin on tarpeen myös rauhan aikana.

Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti ja riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimiin.

Harjula kertoo, että Huoltovarmuuskeskuksessa "vähän hirvitti" päätökset myydä merkittäviä osuuksia valtiolle strategisista yhtiöistä.

Mitkä yhtiöt ovat Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeitä? Voidaanko esimerkiksi Posti pilkkoa, kuten julkisuudessa on spekuloitu?



 
Politiikkaradiossa huoltovarmuudesta:

Miten Suomi varautuu vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin eli pitää huoltovarmuutta yllä?

Onko Suomi liian riippuvainen Venäjältä tuotavasta energiasta? Entä mitkä yhtiöt ovat sellaisia, joista valtion ei pidä myydä ulkomaalaisille sijoittajille?

Haastateltavana Huoltovarmuuskeskuksen virkaatekevä toimitusjohtaja Asko Harjula. Haastattelijana Linda Pelkonen.

Nälkävuosien jälkeen opittiin kantapään kautta, että hyvinä vuosina kannattaa varastoida viljaa huonojen vuosien varalle. Sodista opittiin, että varautuminen riskeihin on tarpeen myös rauhan aikana.

Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti ja riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä, jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimiin.

Harjula kertoo, että Huoltovarmuuskeskuksessa "vähän hirvitti" päätökset myydä merkittäviä osuuksia valtiolle strategisista yhtiöistä.

Mitkä yhtiöt ovat Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeitä? Voidaanko esimerkiksi Posti pilkkoa, kuten julkisuudessa on spekuloitu?



Tää olikin mielenkiintoinen kuunneltava.

Tässä olisi tuo jutussa mainittu kirja 26,40 euroa:


1568473218020.png

Suomen huoltovarmuus

Pystymmekö toimimaan kansallisen kriisin tullen? Kuinka väestön ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan poikkeusoloissa?
Näistä asioista puhuttaessa kyse on huoltovarmuudesta.
Kirja kuvaa kriiseihin varautumisen kehitystä itsenäisyyden alkuvuosien taloudellisesta puolustusvalmiudesta ja maanpuolustuksesta tämän päivän huoltovarmuustoimintaan.

Varautumisen muodot, tavoitteet ja keinot ovat ajan myötä monin tavoin muuttuneet.
Alussa tärkeintä oli ruokahuollon turvaaminen, sittemmin toiminta laajeni energia- ja teollisuuden raaka-ainehuoltoon sekä 2000-luvulle tultaessa tietoyhteiskunnan kriittisen infrastruktuurinvarmentamiseen uusia uhkia vastaan.

Globalisaatio, verkostotalous ja digitaaliteknologian kehitys ovat muuttaneet rajusti toimintaympäristöä ja uhkamaisemaa.
Energia- ja vesikriisit, luonnononnettomuudet, pandemiat ja kyberhyökkäykset ovat tämän päivän ilmiöitä, jotka haastavat huoltovarmuutta.
Sotilaalliset uhkakuvat eivät ole kuitenkaan kokonaan hävinneet, mistä Ukrainan kriisi on ajankohtaisena osoituksena.
Näihin uhkiin varautuminen on kattaa kaikki keskeiset yhteiskunnalliset sektorit.
Suomen huoltovarmuus valottaa tätä monelle tuntematonta, elintärkeää toimintaa.

Ilkka Kananen on entinen Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja, joka toimi eri huoltovarmuustehtävissä kaikkiaan yli 33 vuotta.
 
Back
Top